Keskustelu blogeista ja kansalaisjournalismista (jotka muuten ovat kaksi aivan eri asiaa, vaikka ne Suomessa tunnutaankin sekoittavan - palaan tähän tulevaisuudessa) on ollut suorastaan masentavan ja hälyttävän hiljaista. (Internetin yksi erinomaisia puolia on se, että sen avulla monet asiat - tai niiden puute - tulevat läpinäkyviksi. Kuten tämäkin.)
Hakusanavertailut eri arkistoihin kertovat koruttomasti, kuinka hiljaa suomalainen media on ollut tästä aiheesta ja myös kuinka hitaasti Suomessa ylipäätään on herätty.
Hakutuloksia sanalle blogi (suomeksi) ja blog (englanniksi):
- Google (blog - kaikki): 180 000 000 sivua
- Google (blogi - suomi): 48 400 sivua
- HS Arkisto (yli 1,2 milj. juttua vuodeta 1990): 12 juttua
- Digitoday.fi: (blogi ja blog): 9 juttua
Hakutuloksia sanalle kansalaisjournalismi ja citizen journalism:
- Google (kaikki): 857 000 sivua
- Google (suomi): 149 sivua
- HS Arkisto: 10 juttua
- Digitoday.fi: 1 juttu
Digitoday käytti ensimmäisen kerran blog-sanaa jutuissaan 20.1.2004, kun FBI etsi Half-Life 2:n lähdekoodia. Blogi sanaksi blog kääntyi ensimmäisen kerran 9.9.2004, kun Kallio sai oman kaupunginosabloginsa (uutinen, josta en löytänyt sanaakaan HS:n arkistosta, ja juuri tämän vuoksi blogeille on paljon tilaa)
Helsingin Sanomissa blogi-sana esiintyi ensimmäisen kerran 30.3.2003 jutussa, joka käsitteli Irakin sodan raportointia medioissa. HS on lienee heräämässä, sillä kun vuonna 2003 blogi-sana eksyi lehden juttuihin kahdesti ja vuonna 2004 kolmesti, tänä vuonna kahden ensimmäisen kuukauden aikana blogi-sana on esiintynyt seitsemässä jutussa.
Kansalaisjournalismi ei käsitteenä ole löytänyt tietään journalismin tutkijapiirin ulkopuolelle. Siitä kertoo se, että Helsingin Sanomiin sana eksyy kerran vuodessa (1996, 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2002×2, 2003, 2004) ja suomenkielisillä nettisivuillakin sana on harvinainen. Digitoday.fi:ssä sana esiintyy vain yhdessä jutussa, joka - liekö enteellisesti vai vahingoissa - on otsikoitu: "Sanoma innostui blogeista".
Perspektiiviä hiljaisuuteen antaa se, että brittiläinen Guardian alkoi julkaista omaa blogiaan jo kesällä 2001 ja tällä hetkellä laatulehti julkaisee neljää erilaista blogia (newsblog, gamesblog, guideblog, onlineblog), joilla tottakai on jokaisella oma roolinsa. Miksihän brittiläinen laatulehti lähti blogeihin, joita Suomessa pidetään yhä paljolti ja virheellisesti synonyymina nettipäiväkirjoille? Vastaus:
In that time we’ve
found that weblogs help make for a different kind of journalism. Of
course, we look to maintain our standards in everything from accuracy
to spelling in weblogs. But editors play less of a role, as blog posts
are not commissioned or edited in the same way as on other parts of
Guardian Unlimited.That helps make sure one of the weblog’s greatest strengths - the power of the individual’s voice - shines through.
More
important is your chance to interact. Readers can comment on every
post, and we hope you will. This is a chance for you to turn news into
a discussion - to have your say on the things we’re writing about, and
how we’re writing about them.
En näe mitään syytä, miksi suomalaiset mediat eivät hyötyisi, jos ne kääntäisivät uutiset ja artikkelit keskusteluksi lukijoidensa kanssa. Mikä estää?
One Comment
Kyllä ainakin alueella ilmestyvät lehdet tuntevat oman alueensa merkittävimmät blogit. Ne jopa lainaavat blogeja tai saavat niistä ideoita, mutta kova kiire tuppaa johtaa siihen, että lähde jää mainitsematta.
Yksinkertaisena ihmisenä ajattelen, että paikallista lehteä pitäisi kiinnostaa paikallinen blogi ja sen tekijä/tekijät jotka uhraavat blogiinsa aikaansa ja energiaansa vain rakkaudesta kotipaikkakuntaansa kohtaan, mutta tämä ajatus ei ainakaan vielä ole tunkeutunut ilmastoituihin toimituksiin.