Kategoriat
Internet Mediabisnes

Vapaat arkistot tuovat rahaa netissä

Share

Näin sanomalehdet uskovat: sisällön on oltava maksullista netissä, koska se on rahan arvoista myös printissä. Siksi sanomalehtien arkistot ovat maksullisia, myös Suomessa. Helsingin Sanomat, Keskisuomalainen ja Suomen Media-arkiston taakse liittoutuneet Alma Median sanomalehdet ovat kaikki päätyneet samaan maksullisen arkiston malliin. Mutta onko todella tuottoisin vaihtoehto monistaa lehden liiketoimintamalli internetiin? Väitän ettei ole.

Valmis toisenlainen liiketoimintamalli on jo olemassa. Se on Google. Viime vuonna Google teki 3 189 miljoonan dollarin liikevaihdolla 399 miljoonan dollarin tuloksen, mikä on erinomainen tuotto mille tahansa mediayhtiölle. Googlen liiketoiminta perustuu pääasiassa valtavaan arkistoon, älykkääseen ilmaiseen hakuun ja – tämä on olennaista – hakusanojen mukaisen kohdistetun mainonnan myyntiin. Siten se muistuttaa sanomalehtien arkistoa ja hakuja siihen.

En näe syytä, miksi suuria reippaasti yli miljoonan jutun arkistoja hallinnoivat suomalaiset sanomalehdet eivät osaisi tehdä omista ilmaisista arkistoista samanlaisia rahantekokoneita. Kun sanomalehdet laittavat suuret arkistonsa vapaasti haettaviksi, luovat jokaiselle jutulle pysyvän ikilinkin ja rakentavat tulonlähteen hakusanoihin perustuvaan kohdennettuun mainontaan Googlen tapaan, tällä liiketoimintamallilla on hakusanamainostulojen lisäksi useita muita sanomalehtiä hyödyttäviä seurauksia.

Vapaat ilmaiset arkistot eivät rapauta päivälehden tilauspohjaa, kuten ilmaiset online-uutiset tekevät, koska lehden jutut on mahdollista siirtää vapaaseen arkistoon muutaman päivän viiveellä ilman, että arkiston arvo kärsii.

Vapaat arkistot lisäävät lehden saitin kävijämääriä, ja kävijämäärät kannattaa tietenkin muuttaa rahaksi perinteisen nettimainonnan myynnillä. Kasvavat kävijämäärät tarkoittavat myös ilmaista mainosta ja markkinointia.

Viisas sanomalehti pystyy hyödyntämään vapaan arkiston merkittävänä alueellisena kulttuuritekona, maakunnan muistin rakentajana, mikä on kullanarvoista alueensa merkittävimmälle sanomalehdelle. Vaikka Suomessa sanomalehdet ovat toistaiseksi onnistuneet hyvin säilyttämään kosketuksensa alueen yhteisöön, maakunnan muistin merkitystä ei kannata väheksyä. Kannattaa muistaa, että Yhdysvaltojen sanomalehtien ongelmien taustalla on irtaantuminen oman alueensa yhteisöstä ja alueen ihmisten elämän ja tarpeiden aliarvioiminen. Merkittävänä kulttuuritekona maakuntalehtien vapaat arkistot luovat alueen yhteisössä sellaista hyvää mainetta ja mainosta, joiden tavoittelemisesta saa kaupallisilla televisiokanavilla maksaa maltaita.

Ilmaisella nettiarkistolla on vielä yksi merkittävä ja tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpi seuraus. Vapaan arkiston jutut ovat Googlen ja muiden hakukoneiden kautta helposti löydettävissä. Nyt esimerkiksi mikä tahansa ajankohtaisen suomalaisen aiheen haku tuo hakutulosten kärkeen paljon muita tuloksia, mutta ei johtavan suomalaisen sanomalehden Helsingin Sanomien juttuja, jotka – internetin näkökulmasta – ovat unohtuneet maksullisen arkiston lukkojen taakse.

Nopeasti kasvava bloggaajien joukko linkittää arkistojuttujen ikilinkkejä blogeilleen, mikä muodostaa lehden juttuja toisiinsa liittävän kasvavan verkoston yhdessä Googlen ja muiden hakukoneiden hakujen kanssa. Näin sanomalehti on keskeinen osa netissä käytävää keskustelua eikä jää sen ulkopuolelle unholaan.

Tällä linkittämisen ja hakujen verkostolla ja netissä käytävän keskustelun piirissä pysymisellä on yksi merkittävä seuraus. Se tuo nuoret netinkäyttävät sanomalehtien ovelle ja pitää nuoret nettimedian käyttäjät lähellä sanomalehtiä – toisin kuin nyt. Jokainen sanomalehden johdossa tietää, kuinka tärkeitä nuoret tulevat lukijat ovat sanomalehtien tulevaisuudelle.

Koska vapaa arkisto on kaiken lisäksi edullisempi ylläpitää ilman tunnistamisen ja maksamisen järjestelmien tarvetta, mitä sanomalehdille jää menetettäväksi? Eipä juuri muuta kuin maksullisesta arkistosta saatavat tulot, jotka eivät tällä hetkellä eivätkä nähtävissä olevassa tulevaisuudessa ole merkittäviä verrattuna kohdistetun mainonnan avulla saataviin tuottoihin.

Mikä siis estää tämän liiketoimintamallin hyödyntämisen? Vastaus on oikeastaan helppo: mediayhtiöiden johdon konservatiivinen asenne ja netin liiketoimintamallien huono tuntemus.

Ensimmäiset sanomalehdet ovat kuitenkin jo lähteneet uudelle tielle. Ei Suomessa vaan Kaliforniassa. San Francisco Chronicle, Pohjois-Kalifornian suurin sanomalehti, tarjoaa arkistonsa ilmaiseksi internetissä kaikille, ja mainosten määrästä päätellen varsin tuloksellisesti. Mikähän suomalainen sanomalehti lähtee ensimmäisenä vapaan juttuarkiston liiketoimintamallin tielle? Perusteltuja arvauksia otetaan vastaan.

[Tämä kolumnini julkaistiin aluperin Mediaviikossa 16.3.]

Share

3 vastausta aiheeseen “Vapaat arkistot tuovat rahaa netissä”

Newspaper archives as a regional memory bank

A Finnish journalist wrote on how on-line newspaper archives of local newspapers can serve as a regional memory bank, if available for free….

Senkis hippikommunisti, rapautat yhteiskuntamme kapitalistista perustaa holtittomilla kommenteillasi!

Vastaa