Blogiopas 1: Mitä blogit ovat?

Johdanto: Tämä blogiopas on jatkuvasti kehittyvä. Siihen tulee epäsäännöllisesti uusia lukuja – eli kun aikaa löytyy. Jo julkaistuja osia muokkaan paremmiksi muiden bloggaajien kommenttien perusteella, joten kommentoikaa, korjatkaa, haukkukaa…

Mitä blogit ovat?

Blogit ovat niin uusi ilmiö, että internetissä käytävässä keskustelussa ja eri medioissa julkaistuissa jutuissa ollaan välillä aika pihalla siitä, minkälaiset saitit ovat blogeja ja mitä blogit itse asissa ovat. Koska blogit ovat uusi ja moderni ilmiö, blogi-nimitystä ollaan tuomassa sellaisiinkin saitteihin, jotka eivät blogeja oikeastaan ole. Kaikki haluavat olla blogeja. Tämä ei tietenkään ole mahdollista, koska silloin voisimme kaikista saiteista käyttää nimitystä verkkojulkaisu ja unohtaa blogi-termin kokonaan.

Suomennos blogi tulee englanninkielen lyhennyksestä blog, jossa on yhdistetty kaksi sanaa: web ja log. Alkuperäisessä merkityksessä blogi tarkoitti nimen omaan webbilokia, tai vähän suomalaisemmin verkkolokia. Vertausta haettiin laivan kapteenin päivittäisestä lokikirjasta. Verkkoloki on saitti, johon kerätään havaintoja, kommentteja ja linkkejä internetissä julkaistuista asioista.

Filtterityyliset blogit

Alunperin blogi oli siis saitti, jossa kronologisessa järjestyksessä julkaistiin kirjoituksia. Nämä kirjoitukset kertoivat havainnoista muualla internetissä ja ohjasivat linkkien avulla blogien lukijat alkuperäisen nettisaitin ääreen.

Tällaisia blogeja kutsutaan filtterityylisiksi blogeiksi ja niistä löytyvät ainakin seuraavat ominaisuudet:

• kronologinen kirjoituskeskeinen julkaisutapa
• linkitys muihin havannoituihin saitteihin

… ja hyvin yleisesti seuraavat ominaisuudet:

• jokaisella kirjoituksella on pysyvä linkki, johon muut voivat viitata
• lainauksia linkitettyjen saittien sisällöstä
• kommentteja linkitetyistä saiteista
• kaikille internetin käyttäjille avoin

… sekä aika usein seuraavat ominaisuudet

• lukijalle on annettu mahdollisuus kommentoida kirjoituksia

Journaalityyliset blogit

Blogeja varten kehitettiin helppokäyttöisiä ja ilmaisia julkaisupalveluja, kuten vuonna 1999 perustettu Blogger, jotka lähtivät kulovalkean tavoin leviämään tavallisten netinkäyttäjien keskuudessa. Nämä eivät kuitenkaan käyttäneet blogien julkaisupalveluja kirjoittaakseen verkkolokeja, vaan loivat jotain aivan uutta: blogeja, joita alettiin myöhemmin kutsua journaalityyppisiksi blogeiksi.

Journaalityylisillä blogeilla on sama kronologinen julkaisumuoto kuin filtterityylisillä blogeilla, mutta ne eivät kommentoi internetin maailmassa olevia asioita, vaan internetin ulkopuolella kirjoittajan tai kirjoittajien omaan maailmaan kuuluvia asioita. Tällaisissa blogeissa on harvoin linkkejä muihin saitteihin. Niissä on ainakin seuraavat ominaisuudet:

• kronologinen kirjoituskeskeinen julkaisutapa
• kommentoiva henkilökohtainen esitystapa
• joko kirjoittajan henkilökohtaiseen elämään liittyvä sisältö (nettipäiväkirjat) tai kirjoittajan hyvin tuntemaan erikoisalaan liittyvä sisältö (journaalityylinen asiablogi)

… ja hyvin yleisesti seuraavat ominaisuudet:

• jokaisella kirjoituksella on pysyvä linkki, johon muut voivat viitata
• kaikille internetin käyttäjille avoin

… sekä aika useasti seuraavat ominaisuudet:

• lukijalle on annettu mahdollisuus kommentoida kirjoituksia

… ja joskus seuraavia ominaisuuksia:

• kirjoituksessa kommentoitavaan internetin ulkopuolella olevaan asiaan läheisesti liittyvien saittien linkityksi
• salasanalla suojattu sisältö
• tekstin sijasta sisältö on valokuvia (yleistyy nopeasti) tai videoita (harvinaista) tai ääntä (harvinaista)

Yhteisiä piirteitä

Molemman tyylisillä blogeilla on:

• yksi tai useampia kirjoittajia – kuitenkin rajattu määrä
• persoonallinen juuri tälle blogille tyypillinen esitystapa
• persoonallinen näkökulma asioihin, joista kertoo

Millaista sisältöä blogeista löytyy?

Blogien sisältö voi olla oikeastaan mitä vain, ja sen takia blogeja on hyvin vaikea määritellä sisällön kautta. Sisältö voi olla hyvin henkilökohtaista päiväkirjanomaista tai täysin journalististen pelisääntöjen muokaisesti tehtyjä juttuja. Se voi olla mielipiteitä, tietoja, kommentteja, juoruja, valheita… Sisältöä voi olla tekstiä, kuvaa, videoita tai ääntä.

Ovatko nettipäiväkirjat blogeja?

Vastaus on selvä: kyllä. Nettipäiväkirjat ovat journaalityylisten blogien alalaji. Usein kuitenkin näkee nettipäiväkirjat-sanaa käytettävän synonyymina kaikista blogeista, mikä herättää hämmenystä ja on täysin väärä ilmaisu. Kaikki blogit eivät ole nettipäiväkirjoja, vaikka nettipäiväkirjat ovat blogeja.

Mistä tiedän, mitkä saitit ovat blogeja?

Molemman tyylisille blogeille on oikeastaan vain kaksi niitä määrittävää yhteistä ominaisuutta:

1. Lokimainen kronologiseen järjestykseen perustuva muoto.
2. Kommentoiva persoonallinen esitystapa.

Tämän blogin määritelmän mukaan esimerkiksi Sploid ja Pirkka.fi ovat blogeja ja perinteisiä saitteja yhdistäviä sekasaitteja.

Sploid on blogi, silloin kun lukija valitsee kronologisen esitystavan, ja verkkolehti, kun lukija valitsee "tärkeimmät uutiset ensimmäiseksi" -esitystavan. Sinänsä fiksu ja nerokas tapa esittää samaa sisältöä lukijalle tämän valitsemalla tavalla.

Pirkka.fi:n etusivu on perinteinen verkkolehden etusivu, joka koostuu blogeista ja muusta sisällöstä. Blogit puolestaan ovat blogikirjoituksia ja perinteisiä asiakaslehden juttuja kronologiseen järjestykseen yhdistäviä osioita – suuresta osasta kirjoituksia puuttuu persoonallinen kommentoiva kirjoitustyyli.

Molemmat ovat esimerkkejä siitä, miten blogin käsitettä halutaan venyttää molemmissa tapauksissa kaupallisista tarkoituksista lähtien. Se, että saittiin tuo blogimaisia elementtejä, ei kuitenkaan tee saitista blogia.

Linkkejä blogien alkulähteille (ja tämän oppaan lähteille):
Google: define:blog (engl)
Wikipedia: weblog (engl)
Wikipedia: blogi (suomeksi)
Bloggauksen historia (suomeksi)
weblogs: a history and perspective (engl)

Tagged as: Blogiopas