Silmät ummessa uutisteollisuuden vallankumoukseen
15/04/2005
Kaikki hyvin suomalaisessa uutisteollisuudessa, kuului Sanomalehtien Liiton virallinen viesti, kun sanomalehtien kokonaislevikki kasvoi viime vuonna 0,2 prosenttia. Sisältö parantui, ulkoasu kohentui ja lehtien myyntiin panostettiin lisää. Kokonaislevikki kasvoi tämän kehitystyön ansiosta peräti 0,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Hieno saavutus! Sanomalehdet ovat luotettavia, niiden sisältöön uskotaan ja niiden merkittävyys on korkealla tasolla. Siksi sanomalehtiin kulutettu lukuaika ei ole vähentynyt. Mikä menestys! Tilattava maksullinen sanomalehti on pitänyt pintansa ilmaisjakelulehtien kasvusta huolimatta. Loistava voitto!
Vaikka erittäin hyvin kannattava uutisteollisuus pitää Suomea onnelana, kannattaisiko sittenkin katsoa tarkemmin, mitä muualla tapahtuu. Sillä samaan aikaan kun Suomessa iloitaan uutisteollisuuden torjuntavoitosta hymy huulilla, muualla käydään kiivasta keskustelua uutisteollisuuden vallankumouksesta.
Trendi ja faktat ovat aika julmia sanomalehdille Yhdysvalloissa. Siellä nuoret aikuiset (18–34 -vuotiaat) hankkivat uutisensa aivan muualta. Internet ja paikallinen televisio ovat heille tärkeimmät uutiskanavat. Näistä internetin merkitys uutisten lukemisessa kasvaa kaikista voimakkaimmin lähivuosien aikana. Korkeasti koulutetut nuoret aikuiset miehet hankkivat laajakaistayhteyden ja pitävät jo nyt internetiä kaikista tärkeimpänä uutiskanavana.
Tuoreen tutkimuksen mukaan nuorten aikuisten mielestä sanomalehti ei ole vahva missään uutiskanaviin liittyvissä mielikuvissa, kun taas internet on vahva useimmissa. Tutkittuja mielikuvia olivat muun muassa luotettavuus, nopeus, viihdyttävyys, helppous oppia uutta ja se, kuinka hyvin saa luettua uutisia vain kiinnostavista aihepiireistä. Internetin akilleen kantapäänä on luotettavuus, mikä ei ole yllätys. Sitä voi jo pitää yllätyksenä, että nuoret aikuiset pitävät sanomalehtiä ja internetiä yhtä vähän luotettavina.
Suuri osa nuorten aikuisten joukosta on tutkimuksen mukaan kokonaan hylkäämässä vanhan tavan kuluttaa uutisia - siis sanomalehtien lukemisen ja kansallisten televisiouutisten töllöttämisen. Uutisten kuluttamisen ennustetaan säilyvän internetissä silloinkin, kun tämä joukko vanhenee.
Nuoret aikuiset eivät enää luota yhteen uutisvälineeseen, vaan haalivat uutisia vaihtoehtoisista medioista: printin, television ja radion lisäksi yhä enemmän journalistien, aktivistien ja tavallisten kansalaisten kirjoittamista blogeista. Uutisia ei haluta sanomalehtien esittämässä objektiivisessa formaatissa vaan tieto halutaan esitettävän olettamuksineen ja näkökulmineen siten, että lukija tietää uutisen kirjoittajan taustan ja näkökulman. Tässä henkilöön leimautuneet persoonalliset blogit ovat vahvoja.
Toinen selvä trendi on, että uutisia ei enää haluta odottaa. Edellispäivän uutisista kertova sanomalehti aamulla ei riitä. Uutisia halutaan joka hetki joka paikassa siinä välineessä, mikä on käsillä. Internet on tässä hyvä media. Tähän trendiin ovat iskeneet myös isoissa kaupungeissa työmatkalaisille jaettavat kaupunkilehdet kuten Metro. Ne tarjoavat tärkeimmät uutiset iskevästi työmatkan aikana nopeassa ja helpossa muodossa kulutettavaksi. Nekin ovat internet-ajan media.
Näiden tietojen lähteenä on juuri ilmestynyt Abandoning the News -raportti. Sen mukaan nuoret aikuiset ovat vallankumouksellisesti muokkaamassa tapaa, miten uutisia kulutetaan. Uudet teknologiat mahdollistavat uudenlaiset tavat uutistuotannon jalostamiseen ja jakamiseen digitaalisessa muodossa. Saman ilmiön nousevana trendinä ovat ruohonjuuritason journalismi ja lukemattomat blogit. Massamedian välineet ovat nyt jokaisen käsissä helposti ja edullisesti käytettävänä.
Samalla tietenkin muuttuu se, miten uutisia tuotetaan. Toisin sanoen: uutisteollisuus on suuren murroksen kynnyksellä. Innokkaimmat puhuvat vallankumouksesta.
Suuri osa perinteisestä mediasta näkee tämän muutoksen uhkaavana ja pyrkii vastustamaan sitä kaikin keinoin. Digitaalisen median ammattilaiset, aktiiviset blogijournalistit ja muutamat pioneerihenkiset mediayhtiöt näkevät tässä murroksessa mahdollisuuden, mikä näkyy muutamissa ennakkoluulottomissa kokeiluissa Yhdysvalloissa.
Palataan maailmalta Suomeen, jossa olisi helppo väittää vastaan - kuten jo kuulen suomalaisten lukijoiden sanovan - että Suomessa tilanne on toinen. Sanomalehtien lukemisessa suomalaiset ovat maailman kolmanneksi parhaita, sanomalehdet ovat edelleen luotettavia ja niin edelleen. Ei mitään uutta ja täysin totta: suomalainen sanomalehdistö on pääsääntöisesti hyvä, luotettava ja vahva.
Mutta kun kaivaa suomalaisia tilastoja tarkemmin, törmää samaan trendiin. Sanomalehtien levikki laskee. Yhdeksän kymmenestä 7-päiväisestä sanomalehdestä on menettänyt tilaajia sekä vuoden 1994 että vuoden 2000 jälkeen. Samaan aikaan näiden sanomalehtien potentiaalisen lukijakunnan määrä omalla levikkialueellaan on kasvanut, mikä tekee levikkikadosta merkittävän.
Kansallisen nuorisotutkimuksen mukaan 15-24-vuotiaat suomalaismiehet käyttävät internetiä jo enemmän kuin katsovat televisiota. Intermedia-tutkimuksen mukaan 12-44-vuotiaat miehet kuluttavat internetiin enemmän aikaa kuin sanomalehtiin. Internetin mediakulutus kasvaa jatkuvasti ja television vähenee. Sanomalehtien on jo pitkään ollut vaikea saada nuoria lukijoita.
Onneksi tästä trendistä ei tarvitse välittää. Uutisteollisuus pyörii Suomessa hyvin ja erittäin kannattavasti, jolloin kustantajien on ihan hyvä olla konservatiivisia, visiottomia ja varovaisia. Kustantajien kannattaa pitää toimintamalli ennallaan, vastustaa trendiä, kehua loistavasta torjuntavoitosta ja kuunnella rahan kolisevan kassaan. Netissäkin ollaan mukana, mutta perinteisen uutistuotannon toimintamallin mukaisesti. Eikä se uutisteollisuuden vallankumous Suomeen asti ulotu, eihän? Kaikki siis hyvin suomalaisessa uutisteollisuudessa. Levikkikin nousi 0,2 prosenttia. Nautitaan siitä nyt. Kun vielä voidaan.
Linkki: Abandoning the News -raportti
Linkki: Sanomalehtien levikin kehitys Suomessa 1992-2004 (pdf)
[Tämä kolumnini julkaistiin aluperin Mediaviikossa 15.4.]
15.4.2005 kello 10:30
Tämähän vain tarkoittaa sitä, että sieltä tullaan kovaa ja korkealta, sitten kun tullaan…
Harmi kyllä printti ei voi syyttää kaikesta piratismia, niinkuin ääniteteollisuus.
15.4.2005 kello 10:44
Hesarillahan ei ole mitään hätää vaikka levikki putosikin eniten viimevuonna verrattuna muihin lehtiin. Eikä Hesarin hätää lisää se että lukijat vähenee ja vanhenee, eikä hätää lisää se että mainospaikat lehdessä kallistuu. Hesari ilolla nostaa hintojaan levikin ja lukijan kadotessa, niin lehden tilaajilta kuin mainostajilta. Tämä ei hätää tule lisäämään.
Sillä Hesarin kanssa samassa veneessä seilaavat mainostoimistot, jotka terävin hampain tukevat sanomalehtimainontaa, sillä se tuo heillekkin leivän.
Internet on pahasta Mainostoimistoille, varsinkin hakusanamainonta, bannereiden tekemisellä kukaan ei leipäänsä tienaa.
Niimpä Mainostoimistot ja muut mediakonsultit jotka rahastavat mainostajilta samanverran kuin hesari vielä mainostajaa mainoksesta rahastaa suorastaan manipuloivat mainostajia internetin toimimattomuudella mainosmediana. Korkeintaan ehdotetaan laittamaan mainosbudjetista 2% verkkomediaan ja muut TV ja sanomalehti mainontaan.
HERÄTYS MAINOSTAJAT TEITÄ RAHASTETAAN TYHJÄSTÄ
Googlesta saatte kävijöitä markkinointisivuillenne 5 centillä per kävijä, eli 5000 eurolla 100.000 kävijää. Tarvittaessa alueellisesti kohdistettuna.
Mikä olisi yhtä tehokas mainosmedia?
Ihmettelen suuresti miksi mainosmarkoista 50% ole jo netissä kiinni.
15.4.2005 kello 10:54
Sohastaan vielä lisää.
Isojen mainostajien mainososastot myös istuvat samassa veneessä hesarin ja mainostoimistojen kanssa.
Sillä onhan vaarana että internet markkinoinnin kautta suurikin mainostaja voisi hoitaa yhtiön markkinoinnin yhden henkilön avulla.
Kyseessähän on oma mainososaston olemassa olo jos verkkomainontaan siirrytään, ei tarvitakkaan entisenlaisia resursseja, pdf-tiedostoja pyörittelemään yms.
15.4.2005 kello 13:05
En allekirjoita väitettä, että oltaisiin silmät ummessa. Itsekin tuli viime syksynä istuttua tajaan tällaisessa porukassa:
“…Graafinen Teollisuus ry:n ja Sanomalehtien Liiton Tuleva-projekti, jonka tuloksena on tarkoitus synnyttää toimialan teknologiastrategia…”
Strategioita on toki ollut ennenkin, mutta tämä ponnistus on poikkeuksellisen määrätietoinen. Mukana asiantuntijoita poikkitieteellisesti kautta linjan maan ykköspsykologeista teknovisionääreihin. Raportti lienee painossa ja se toimii tulevien toimien pohjana tutkimusrahoitusta ja alan kokonaisetua etsittäessä.
Lisää vaikkapa täältä: http://www.suomimaailmantaloudessa.fi/data2/glob%20viestinta.pdf
15.4.2005 kello 14:15
Lukasin raportin, jos ei silmät kiinni ajeta eteenpäin niin ainakin vailla ymmärrystä. Toisaalta voi aina sanoa että perinteisillä mediataloilla vaihtoehdot on vähissä. Jokaisella toimialalla on omat elämänkaarensa ja ehtoopuoli alkaa olla lopuillaan
15.4.2005 kello 14:55
On tosi surullista, että maan suosituimmat weppisaitit ovat Google, MSN ja ruotsalaisomistuksessa olevat Suomi24, MTV3.fi ja Soneraplaza.
Siinä mielessä voi pitää huolestuttavana tätä kehitystä. Tämä kommentti ilman kansallishenkeä. Ihan vain silmäyksenä siihen, miten homma Suomessa hoidettiin.
16.4.2005 kello 1:23
Minulla riittää uskoa aikakauslehtiin vielä, mutta tähän vaikuttaa tietysti se, että olen työssä sellaisessa.
Sanomalehteä en sen sijaan enää lue paperilta. Se on liian iso, hidas ja hankala lukea. Esmes Hesaria ei voi ottaa linja-autoon, taksiin tai lentokoneeseen mukaan, ei se mahdu edes kaupunkilaiskotini ruokapöydälle ilman, että mehut kaatuvat lattialle ja tavarat pitää järjestää uusiksi.
Ja kun palaan töistä kotiin, on sanomalehti kuin lukisi toissapäivän uutisia. Okei, siellä tulee sitä taustaa ja lisätietoa, mutta kuka sitä nyt jaksaa tekstin seasta hakea, kun perusviesti on jo vanhentunut vuorokausi tai puolikas sitten.
Sanomalehden pitäisi uudistua kompaktimmaksi, niin että se kannattaisi ottaa aamulla mukaan. En tarkoita välttämättä tabloid-kokoa, vaan jotain nykyisen megakoon ja tabloidin välistä. Silloin sen ottaisi mielellään mukaan.
Minulle uutisten seuraaminen on netistä kuitenkin samanlainen juttu kuin verkkopankin käyttö. Kun siihen kerran tottuu, ei paluuta vanhaan ole. Kustantajien onneksi ihmisten käyttäytyminen ja tottumukset eivät suuressa mittakaavassa muutu muutamassa vuodessa tai välttämättä edes 10 vuodessa.