Murdoch ravistelee sanomalehtiä isoon muutokseen

Oli Rubert Murdochin mediaimperiumista mitä mieltä tahansa, häntä kannattaa kuunnella. Murdoch puhui yhdysvaltalaisten sanomalehtien toimitusten johdolle viime viikolla tärkeän ja varsin herättävän puheen. Se on jo herättynyt huomiota niin Suomessa (Kari Haakana) kuin ulkomailla (Dan Gillmor, Poynter). Itse ehdin lukea sen vasta nyt - ja voin suositella puheen lukemista jokaiselle, jota tulevaisuuden media kiinnostaa ja joka työskentelee mediayrityksissä. Sinänsä puheessa ei sisällöllisesti ole mitään uutta, mitä ei olisi jo sanottu moneen kertaan. Kyse on tällä kertaa siitä kuka sanoo. Kun mediaimperiumin pääjohtaja alkaa puhua kuin digimedian ja blogien innokkain kannattaja, odotan konkreettisia asioita tapahtuvan.

Tiivistän kiireiselle suomalaiselle lukijalle puheen seuraaviin ydinkohtiin:

• Trendi uutismedioissa kuten sanomalehdissä on selvä ja hälyttävä: nuoret aikuiset kuluttavat uutisia uudella tavalla (tätä käsittelin omassa Mediaviikon kolumnissani viime viikolla)
• Vaikka nuoret aikuiset eivät halua sanomalehtiä, he haluavat uutisia, paljon uutisia, ja siksi sanomalehdet vahvoina uutistehtaina voivat olla vahvoja myös tulevaisuudessa
• Tämä kuitenkin vaatii kustantajia, päätoimittajia ja toimittajia muuttamaan toimintatapaansa vallankumouksellisesti, kehittämään uusia bisnesmalleja ja unohtamaan ennakkoluulonsa internetiä kohtaan
• Mutta onko nykyisillä journalisteilla kykyä tehdä tätä isoa kulttuurista muutosta ja ottaa askelta 2000-luvun journalismiin? (oma reaktiosi tähän kirjoitukseen kertoo paljon)

Ja keskeisimmät lainaukset puheesta:

…we have to refashion what our web
presence is. It can’t just be what it too often is today: a
bland repurposing of our print content. Instead, it will
need to offer compelling and relevant content. Deep, deep
local news. Relevant national and international news.
Commentary and debate. Gossip and humor.

Some newspapers will invest sufficient resources to
continuously update the news, because digital natives don’t
just check the news in the morning – they check it
throughout the day. If my child played a little league
baseball game in the morning, it would be great to be able
to access the paper’s website in the afternoon to get a
summary of her game, maybe even accompanied by video
highlights.

But our internet site will have to do still more to be
competitive. For some, it may have to become the place for
conversation. The digital native doesn’t send a letter to
the editor anymore. She goes online, and starts a blog. We
need to be the destination for those bloggers. We need to
encourage readers to think of the web as the place to go to
engage our reporters and editors in more extended
discussions about the way a particular story was reported or
researched or presented.

At the same time, we may want to experiment with the concept
of using bloggers to supplement our daily coverage of news
on the net. There are of course inherent risks in this
strategy — chief among them maintaining our standards for
accuracy and reliability. Plainly, we can’t vouch for the
quality of people who aren’t regularly employed by us – and
bloggers could only add to the work done by our reporters,
not replace them. But they may still serve a valuable
purpose; broadening our coverage of the news; giving us new
and fresh perspectives to issues; deepening our relationship
to the communities we serve, so long as our readers
understand the clear distinction between bloggers and our
journalists.

…..

What I worry about much more is our ability to make the
necessary cultural changes to meet the new demands. As I
said earlier, what is required is a complete transformation
of the way we think about our product. Unfortunately,
however, I believe too many of us editors and reporters are
out of touch with our readers. Too often, the question we
ask is “Do we have the story? rather than “Does anyone want
the story?”

And the data support this unpleasant truth. Studies show
we’re in an odd position: we’re more trusted by the people
who aren’t reading us. And when you ask journalists what
they think about their readers, the picture grows darker.
According to one recent study, the percentage of national
journalists who have a great deal of confidence in the
ability of the American public to make good decisions has
declined by more than 20 points since 1999. Perhaps this
reflects their personal politics and personal prejudices
more than anything else, but it is disturbing.

This is a polite way of saying that reporters and editors
think their readers are stupid. In any business, such an
attitude toward one’s customers would not be healthy. But in
the newspaper business, where we rely on people to come back
to us each day, it will be disastrous if not addressed…

Linkki Rubert Murdochin puheeseen.