Tänään on Nokia Blogging -seminaari Helsingissä. Jos joku on ollut paikalla, olisi mukava kuulla annista joko suoraan mailiini ja kommenttina.

PÄIVITYS: Sain juuri tietää että tämä seminaari oli Nokian sisäinen. Ei tietoa ulkopuolisille.

Kun en voi Verkkomaisterille ilman blogger-tiliä kommentoida eikä sähköpostiosoitettakaan ole tarjolla [herätys: blogit ovat parhaimmillaan keskustelevana mediana], kommentistani tulee nyt satunnainen sutaisu tänne. Eiväthän toimittajat kilpailijoiden tekemisistä kerro vaan julistavat niin mielellään tekevänsä jotain ainoana Suomessa. Kaikkea ei kuitenkaan kannattaisi uskoa, vai mitä Verkkomaisteri? Ei Seiska ainoana Suomessa julkkisvideoita saitillaan julkaise, vaikka Verkkomaisteri kirjoituksessaan ja Mediaräpätin sen kommentissa uskovat. Myös sen kilpailija Katso! julkaisee julkkisvideoita saitillaan. Ja yllättävän moni niitä todellakin tutkailee. Käsittämättömiä ovat ihmisten halut tirkistellä julkkiksia ja käsittämättömiä ovat julkkisten halut tulla tirkisteltäväksi. Tämä on näitä elämän mysteerejä, joita en ole ymmärtänyt, vaikka A-lehtien  mediatalossa olen vierestä saanut julkkisjournalismia seurata.

[Virallinen huomautus: Työnantajani A-lehdet kustantaa Katso-lehteä.]

Toinen kommentti viime viikkojen journalistisiin kiistoihin.

Kuten valitettavan usein Suomessa, myös Newsweekin koraanin häpäisyuutisoinnissa ja sen korjauksessakin suomalaisessa mediassa yksinkertaistetaan ja siten vääristetään mitä tapahtuu ja sanotaan. Useimpien suomalaisten medioiden juttujen [google: newsweek] mukaan Newsweek perui kokonaan väitteensä Koraanin häpäisemisestä. Pikkuisen pieleen meni.  Sain kunnian kuulla äskettäisellä New Yorkin reissullani Newsweekin päätoimittajalta Mark Whitakerilta uutisen taustoista ja siitä mikä meni Newsweekiltä pieleen. Ei Newsweek vetäytynyt Koraanin häpäisemisväitteistä - nehän eivät ole edes uusia eivätkä siten uutisia.  Newsweek vetäytyi nimettömältä viranomaislähteeltään saamista väitteistä, joiden mukaan armeijan viralliset raportit kertovat Koraanin häpäisemisestä Guantanamon vankileirillä ja vahvistavat aikaisemmat väitteet tosiksi. Koraanin häpäisemisväitteet elävät edelleen Newsweekin sivuilla. Whitakerin mukaan he eivät voi vahvistaa eivätkö myös kumota näitä väitteitä: "As
to whether anything like this happened, we just don’t know."

Jos joku haluaa paneutua Newsweekin pienen uutispätkän aiheuttamaan kohuun ja siihen miksi uutisesta syntyi kohu, kannattaa lukea uusimman New Yorker -lehden artikkeli aiheesta.

Mitä me tästä opimme? Jos jokin asia todella kiinnostaa, kannattaa lukea niitä ulkomaisia lähteitä, joista suomalainen media kääntää juttujaan.

Opetus journalisteille: Nimettömiin lähteisiin kannattaa suhtautua erityisen varoen.

Ensimmäinen kommentti viime viikkojen journalistisiin kiistoihin.

Useimmissa medioissa ja ansiokkaasti myös blogeissa (esim Mediaräpätin) on jo paljon kommentoitu Karpelan ja median välistä sotaa. Kuten ei mikään riita, ei tämäkään ole niin yksioikoinen kuin näyttää ja paljastaa enemmän kuin journalistien näkökulmasta kannattaisi.  Valitettavan moni kommentti on vain ollut aika yksioikoinen. Onneksi Suomesta löytyy hyviä ja analyyttisia toimittajia, jotka kykenevät hahmottamaan laajemman kokonaisuuden: kannattaakin lukea Saska Snellmannin HS:n sunnuntaisivuilla tänään 29.5. julkaistu juttu Karpela ja Faust [€]. Paras lukemani analyysi tästä sodasta.  Snellman sivaltaa lopussa toimittajia osuvasti:

"Hakoniemen paljastukset [Suomen Kuvalehti 21/2005] antavat Karpelasta oudon kuvan, mutta luultavasti ne vahingoittavat mediaa vielä enemmän kuin Karpelaa. Eihän toimittajien tehtävä ole käydä kauppaa ja kiillottaa imagoita vaan suojella median riippumattomuutta erilaisilta hyväksikäytäjiltä".

Mitä enemmän media käy kauppaa ja unohtaa riippumattoman tehtävänsä vahtina ja paljastajana, sitä enemmän hyville blogeillekin tulee tilaa suomalaisessa mediamaailmassa yhdysvaltalaisen esimerkin mukaisesti.

Saa nähdä miten Karpelan nyt käy. Hän on jo tehnyt toisen virheen politiikan ja median pelikentällä. Virhe 1: Kaunis nainen julkkisviihteen puolelta ei saa tulla politiikkaan, olla älykäs ja menestyä. Virhe 2: Vaikka media tekisi pienenkin virheen tai edes arvostelisi omasta mielestä perusteettomasti, median kimppuun ei saa hyökätä. Medialla on norsun muisti - kaikki jää arkistoon.

Ilman internetiä Karpela olisi jo kaatunut poliittisena ruumiina. Mutta internet antaa nyt poliitikoille vallan puhua kansalaisille suoraan median ohi, mikä on jo muuttanut tilannetta poliitikoiden eduksi. Siksi - sen sijaan että Karpela kaatuisi - tämä kiista voikin vain vahvistaa Karpelan asemaa poliitikkona.

Kansa - varsinkin naiset aavistavat mistä myös on kysymys ja vastaavat Karpelan huutoon.  Mediaviikon Paavo Vasala kirjoittaa:

"Suorittamani lyhyt gallup eri-ikäisten, eri poliittista kantaa
edustavien naisten parissa osoittaa, että Karpela vetää naisten
sympatiat puolelleen 6-0. Vaikka he eivät olleet edes nähneet Karpelan
listaa tai kaikkia juttuja, kanta oli selvä: kaunista, menestyvää,
nuorta naista kadehditaan niin paljon, että hänet halutaan syödä pois
politiikasta. Tämä on tyypillistä miehisen vallankäytön ilmentymää,
jossa uraa tekevää naista poljetaan, minulle sanotaan. "

Tänään ilmestynyt Markkinointi&Mainonta-lehti herättelee sanomalehtiä houkuttelemaan nuorisoa, joista esimerkiksi HS on kadottanut neljässä vuodessa 25 prosenttia. Parhaiten on onnistunut pitämään kiinni nuorista lukijoista Aamulehti, jonka päätoimittaja Matti Apunen neuvoo, että sanomalehtien pitää olla eläviä ja uudistumiskykyisiä ja tuottaa materiaalia joka kiinnostaa nuoria:

"Tässä kohdin on henkistä laiskuutta havaittavissa. Nuoriso haluaa asennetta, niiden mielestä jututu ovat liian usein sellaista pupellusta."

Mutta jokin jää puuttumaan. Niin Apunen, Helsingin Sanomien päätoimittaja Sanomien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kuin jutun kirjoittanut toimittaja Mikko Metsämäki kaikki keskittyvät pohtimaan millaiseksi sanomalehden pitäisi muuttua houkutellakseen nuoria lukijoita ja millaiset lehden houkuttelevat nuoria lukijoita. Mihin unohtui nuorison ykkösmedia uutiskulutuksessa - internet? Sen sijaan että ykköslehdet miettivät printtilehteä, kannattaisi miettiä verkkolehteä ja sen roolia nuorison uutismediana. Uskomaton unohdus.

Ja nyt Media=blogi pitää noin viikon tauon New Yorkin matkan vuoksi.  Suuntana FIPP.

Kiitokset kaikille Blogiopasta kommentoineille. Kunhan aikaa löytyy (kai joskus kesäkuussa), editoin kommentit ja lisäykset seuraavaan Blogioppaan versioon (wiki olisi poikaa tässä). Mikäli lisää kommentoijia ja avustajia löytyy, nyt kannattaa kirjoittaa blogini kommenttiosastolle tai vaikka suoraan mailitse.

• Blogiopas 1: Mitä blogit ovat?
• Blogiopas 2: Näin perustat blogin
• Blogiopas 3: Bloggauspalvelun valinta

[Tämä kolumnini on julkaistu Mediaviikossa 20.5.]

Suomen laitamilla on usein vaikea nähdä tulevaisuuteen, joten välillä kannattaa matkustaa pois Suomen pohjalta ylös maamme ytimeen ja tutkia sieltä maailmaa uusin silmin. Suomen ytimessä tapahtuu nimittäin merkillisiä asioita.

Piskuisen keskisuomalaisen Kyyjärven kunnan 1739 asukkaasta lähes 100 on toimittajia, tosin outoja sellaisia. He ovat kunnan ja seurakunnan työntekijöitä. He ovat urheiluseuran, 4H-kerhon ja useiden muiden yhdistysten jäseniä. He kuuluvat kylätoimikuntaan. Ja he kaikki voivat julkaista omia juttujaan suoraan ilman portinvartijaa paikallisessa Nopola News -verkkolehdessä.

Nopolo Newsin ydin toimituskunnan sanoin on tällainen: "Erilaiset kirjoitus- ja uutisointityylit tulevat olemaan Nopola Newsin suola. Jos joku kirjoittaa kaikki sanat yhteen pötköön tai yhdyssanat erilleen, niin vastattaa; entä sitten tai "sou vot". Jos asia selviää ja tiedotus toimii, niin sehän tässä on tärkeintä."

Tavallisten ihmisten juttuja toisille tavallisille ihmisille. Ja yksi maailmanennätys: liekö minkään muun paikkakunnan asukkaista yli 5 prosenttia jonkin sortin toimittajia?

Kyyjärveltä matkaa nopeasti Yhdysvaltoihin Meksikon rajalle San Diegon kaupunkiin, jossa myös tapahtuu merkillisiä asioita. San Diegossa joukko eläkeläisiä liittyi yhteen, perusti lehden ja kutsuu nyt kaupunkilaisia verkkolehden vieraileviksi toimittajiksi. Lähes sata on jo liittynyt mukaan antamaan äänensä Voice of San Diego -verkkolehdelle.

Vaikka välimatka on pitkä, näillä kahdella - Nopolan uutisilla ja San Diegon äänellä - on paljon yhteistä. Molemmissa verkkolehdissä kansalaisjournalismilla on tärkeä rooli. Kansalaiset kirjoittavat juttuja toisille kansalaisille ja ilman palkkaa. Kumpikaan lehdistä ei aio tuottaa voittoa. Kumpikin haluaa vahvistaa paikkakuntaa ja sen yhteisöä. Kumpikin haluaa antaa äänen niille ihmisille, joiden ääni ei kuulu paikallisessa lehdessä, ja niille asioille, joista paikallinen lehti ei puhu. Kumpikin verkkolehti kilpailee paikallisen printtilehden kanssa. Ja molemmilla paikkakunnilla syystä tai toisesta kehno printtilehti on antanut tilaa uudenlaiselle medialle.

Nopolan uutisten ja San Diegon äänen erot ovat yhtä merkilliset ja kertovat paljon alueiden ja maiden eroista. San Diegon äänen ovat perustaneet eläköityneet toimittajat ja pääomasijoittajat ja sen missio on journalistinen. Nopola News -verkkolehden on perustanut paikallisdemokratia ja kunnan hallinto ja sen missio on tuoda kaikki Kyyjärveä koskea tieto uutisista vatsakipuihin samaan verkkolehteen luettavaksi.

Ai niin - yksi yhteinen piirre Nopolan uutisista ja San Diegon äänestä vielä löytyy. Molempia vastaan sanailee epäileviä kyynikkoja, joiden mielestä nämä verkkolehdet ovat keskustan ja liberaalien salaliitto oikeastiajattelevia vastaan ja täysin turhaa kansalaisjournalistista trendeilyä.

Koska olen Suomen ytimessä, annan sittenkin hetkeksi ajatuksen kyynikoille. Voisiko tämä olla juppien sarjaan kuuluvaa trendipelleilyä vai onko tässä sittenkin kyse kestävämmästä ilmiöstä?

Kun omassa Mediablogissani uutisoin Nopola Newsin lanseerauksen, Nopolan uutisten toimituskunta hämmästyi ja reagoi näin: "No voi hyvät hyssykät sentään ! Eipä olisi Nopola Newsin työryhmälle tullut ikipäivinä mieleen mitä tämä todellisuudessa on; kansalaisjournalismia."

Kun kahdessa eri paikassa päästää toisistaan tietämättä omien ajatusten voimalla luomaan uutta ja samankaltaista eikä toisessa edes tiedetty kansalaisjournalismin trendistä, kyse taitaa olla merkillisen voimakkaasta heikosta signaalista. Suomen ydintä kannattaa kuunnella. Päätän raporttini Kyyjärveltä tähän.

Linkit: Nopola News, Voice of San Diego

Milloinhan Suomessa toimitukset uskaltavat ja osaavat lähteä rakentamaan juttuja julkaisemalla ensin netissä jutun luonnoksen ja pyytämällä lukijoilta yhteistyötä jutun lopullisen version luomiseksi?

"Open-source journalism"
is an intriguing concept: Journalists collaborate with readers in the
development of a story, even to the extent of publishing a draft before
the final version appears. Two high-profile print magazines are giving
it a whirl right now: Business Week and MIT’s Technology Review.

Ei tämä malli tietenkään sovi kaikenlaisten juttujen tekemiseen, mutta varmasti jokaisesta mediasta löytyy aiheita, joita voisi lähestyä tällä "avoimen journalismin" periaatteella.

Linkki

Ei mitään uutta ja suunta on ollut  sama Suomessakin jo toistakymmentä vuotta. Nyt brittikustantaja herättelee maansa sanomalehtiä muuttumaan aikakauslehtimäisiksi menestyäkseen internetin ajassa.

Sanomalehtien pitää muuttua aikakauslehtimäisiksi, jos ne aikovat pelastua internetin nousemisesta uutisvälineeksi, sanoo kokenut brittiläinen kustantaja Andrew Neil. Hän kehottaa lehtitoimittajia keskittymään enemmän analyysien ja viihteen tarjoamiseen lukijoille.

Linkki: Mediaviikko: Brittikustantaja: ”Sanomalehtien muututtava aikakauslehdiksi tai internet tappaa ne”.