Olen aina vierastanut automaattista leimojen lyomistä – niidenhän mukaan ammattimaisesti tuotetut mediat suoltavat varmistettua ja objektiivista tietoa ja amatöörimäiset blogit ovat epäluotettavuuden keskittymiä. Keskimäärin varmasti tähän suuntaan, mutta jokainen media ja jopa yksittäinen juttu on erilainen ja eri tavalla arvotettava – sitä kutsutaan lähdekritiikiksi.
Tämä tuli taas mieleen, kun wikipediaa koskeva uutisankka (jonka mukaan wikipedian tiedoille tulisi tiukempi seula) on vaeltanut maailman ympäri, koska ammattijournalistit eivät olekaan tarkistaneet tietoa (via Poynter) journalistisen prosessin vaatimalla tavalla. Suomessakin uutisankan ovat julkaisseet ainakin IT-viikko ja Digitoday. Myös monet blogit ovat kommentoineet samaa uutisankkaa.
Mitenkäs sitten väärän tiedon korjaus hoituu? Ainakaan suomalaiset mediat eivät toistaiseksi ole tehneet oikaisua. Ja erään kommentoijan näppituntuman mukaan bloggerit ovat huomattavasti herkempiä korjaamaan virheensä kuin ammattimediat. Eihän sen pitäisi näin päin mennä, jos luottaa automaattisiin leimoihin luotettavuudesta. Koska bloggaamisen ydin on keskustelussa, bloggerit ovatkin huomattavasti herkempiä oikaisemaan vääriä tietojaan kuin ammattimediat, joiden ydin on yhdensuuntainen luonnoiva tiedonvälitys.
Täytyypä seurata, milloin IT-viikko ja Digitoday oikaisevat levittämänsä väärän tiedon Wikipedian tiukemmasta seulasta.
Päivitys: Perjantaina puolenpäivän aikaan Digitoday ja IT-viikko oikaisivat levittämänsä uutisankan.
{ 10 comments… read them below or add one }
1)ammattimedia (netissäkin) toimivat eri tavalla kuin blogit, joissa yksittäinen henkilö voi julkaista mitä tahansa milloin haluaa. Järkevintä oli varmasti ajatella tuossa tilanteessa “paska juttu, mutta mitä sitten, työ jatkuu”.
2)uutinen oli tasoa “en muista 3s päästä”. Mieleen tulee Amppareiden hyväksymän uutissivuston juttu satunnaislukujen poikkeavuudesta katastrofien aikana (eli tulevaisuutta voisi ennustaa, löytääkö joku uutisen?). Siinä sentään kunnon uutisankka, johon toivoi lisävalaisusta! Julkaisija taisi olla joku blogityylinen tiedekatsaus, muistaako joku?
3) eikö tämän blogin kommenttialuetta voisi hienosäätää niin, että kommentit olisivat vaikka eri taustavärillä ja erottuisivat helpommin
Teetkö Matti säännöllisesti web-uutisia, eli tarkoitan, että tunnetko työn reaaliteetit ja mekanismit? Minä tunnen.
Kiire kiire kiire. 20 minuuttia per uutinen ei yleensä salli lähteiden tarkistelua. Jos lehdistötiedote tai CNET News tai The Register kertovat jotain kiinnostavaa, Ctrl+C+V toimii ja käännös on nopeasti julkaistu.
Toiseksi webissä ei ole oikein vielä uutisten oikaisuprosessia, ainakaan jos kyse on muusta kuin typojen korjailusta. Jos koko uutinen osoittautuu ankaksi, asia korjataan julkaisemalla uusi juttu, jossa väärästä tiedosta syytetään jotain muuta tahoa. Ei onneksi kaikkia uutisia tehdä tältä pohjalta, mutta valitettavan suuri osa.
Journalistinen työskentelytapa ja lähdekriitikki web-uutisissa! Missä maailmassa elät? Minun eri yhtiöissä tuntemistani web-uutismaakareista tai freelancereista suurin osa ei tosiaankaan ole koulutukseltaan journalisteja.
Itseäni motivoi henkilökohtainen mielenkiinto asioihin joista kirjoitan, uteliaisuus ja halu tonkia lisää, jos haistan konfliktin. Nämä ovatkin onneksi tärkeämpiä ominaisuuksia kuin Tampereen yliopiston opit (1970-luvun hengessä;). Mutta ainakaan tuokaan ei riitä asioiden tekemiseen perusteellisesti.
Korjaus äskeisen kommentin loppuun, jossa piti lukea: “…. aina tuokaan ei riitä…”
Tero kirjoittaa: “Toiseksi webissä ei ole oikein vielä uutisten oikaisuprosessia, ainakaan jos kyse on muusta kuin typojen korjailusta.”
Tämä ei kyllä pidä paikkaansa, siis että tuollaista ei olisi mahdollista tehdä. Esimerkiksi News.comilla on oma oikaisualasivunsa osoitteessa http://news.com.com/2304-10915_3-0.html?tag=header
Ja Tero kuvaa kyllä varsin hyvin web-uutisten tekoprosessia ainakin suomalaisten (tuntemieni) web-julkaisujen osalta. En pidättäisi hengitystäni odotellessani ITviikon ja Digitodayn korjauksia ankkaan.
“Hän aikookin ehdottaa, että artikkelit, jotka ovat jo tarpeeksi laadukkaita, jäädytettäisiin, eikä niitä voisi enää ainakaan suoraan muokata. Wales ehdottaa, että erityinen komissio päättäisi, mitä artikkeleita voidaan pitää tarpeeksi valmiina.”
MBnetin uutisista
“Tämä ei kyllä pidä paikkaansa, siis että tuollaista ei olisi mahdollista tehdä. Esimerkiksi News.comilla on oma oikaisualasivunsa osoitteessa.”
En tarkoittanut nyt sitä, ettei olisi teknisesti mahdollista tehdä, vaan ettei tunnu olevan vakiintuneita käytäntöjä sen suhteen miten uutisia jälkikäteen muokataan tai muuten korjataan.
* Miten muokkaus merkitään?
* Voiko koko uutisen ydintä muuttaa (tyyliin uutisankka -> koko asia uusiksi) otsikkoa vaihtamatta?
* Jos korjataan vain typoja, pitääkö päivityksestä kertoa?
* Pitäisikö muokkauksesta kertoa jo osikossa? Uutisen alussa?
* Pitäisikö originaali myös säilyttävää nähtävnä?
Henkilökohtaisesti pidän Hesarin online-uutisten nykysysteemiä melko toimivana. Heillä lukee HS-tuoreissa rehellisesti viimeinen päivitysaika ja usein huomaakin, että uutisia päivitetään tiuhaan tahtiin uutta tietoa saadessa, mutta myös virheitä korjataan.
Toisaalta taas Aamun Hesari -osion artikkeleita ei muokata, vaan oikaisut julkaistaan perinteiseen lehtityyliin. Sii heilläkin on siis kaksi erilaista käytäntöä saman web-julkaisun sisällä. Ei tämä nyt aivan loppuun mietittyä vieläkään ole.
Ja useimamt web-uutismediat eivät mitenkään kerro, jos uutista on muokattu tai päivitetty. Onkohan edes Journalistiliitolla ohjeita tästä?
Ja täydennän sen verran, että ymmärrän kyllä logiikan siinä, että “Aamun Hesari” tosiaan tarkoittaa sitä aamun lehteä, eikä sen juttuja siksi muokata verkossa, kun ei paperista sanomalehteäkään muokata.
Tämä ei vain aina ole lukijalle selvää, jos esmes hakee artikkeleita hakusanoia ja törmää samasta artikkelista erilaisiin versioihin.
Näemmä muuten ITviikossa on julkaistu oikaisu-uutinen Wikipedia-tapaukseen.
Perusväittämäni tuli aika hyvin todistetuksi näissä kommenteissa. Blogit ovat luotettavampia ja perinteiset mediat epäluotettavampia kuin mediapiireissä käytävän keskustelun perusteella voisi olettaa. Alleviivaan kuitenkin vielä ettei tule väärinymmärryksiä: siis mitä keskustelun perusteella voisi olettaa, eli toisin sanoen perinteiset mediat ovat keskimäärin edelleen huomattavasti blogeja luotettavampia.
Kuitenkin, blogien joukosta löytyy joukoittain mielenkiintoisia ja luotettavia asiantuntijamedioita, joita on ilo seurata 1) lähdekritiikin kannalta, sillä niistä pääsee yhdellä klikkauksella lähteisiin ja voi itse arvottaa niiden luotettavuutta ja 2) keskustelun kannalta, sillä ne kommentoivat omasta lukijan tietämästä näkökulmasta käyttämäänsä tietoa.
En tiedä suur(a)nalistien ohjeista, mutta uutisten päivittämättä jättäminen vasta tuntuisi oudolta. Teksti-tv:n uutisia päivitetään tiuhaan. Miten ne eroavat veppiuutisista?