Apinalaatikon Jari raivoaa aiheellisesti yhdesti ja kahdesti aiheesta: leffojen liian alhaiset ikärajat. Ne ovat. Myös minusta, leffafanista ja Rakkautta&anarkiaa-katsojasta. Piste. Sedis kirjoittaa analyyttisesti samasta aiheesta ja laajentaa kysymyksen median väkivallan vaikutuksesta lapsiin. Kannattaa lukea.
Lisää raivoa. Parhaillaan mainostetaan Disneyn elokuvakanavaa ainakin HTV:n asiakkaille varsin kyseenalaisella tavalla, minkä vuoksi en sitä taatusti tilaa. Disneyn lastenkanavaa mainostetaan väkivallattomana lastenohjelmien kanavana idella näe Disneyn Ihmeperhe-animaatio: katso maailmaa supersankarin silmin. Häh. Väkivaltaanimaation avulla mainostetaan väkivallatonta lastenkanavaa. Onko todellisuus todella näin hämärtynyt.
Näin elokuvatarkastamo Ihmeperheestä: "Runsaasti toimintaväkivaltaa, rajuja tehosteita ja kuolemanuhkaa, kokonaisuus ahdistavan intensiivinen." K11.
Ei kun siis tietenkin elokuvalautakunnan päätöksellä K7 (äänestys
3-2).
Disney ja Ihmeperhe. Väkivallaton kanava? Ei tarpeetonta väkivaltaa. Voiko enempää mainoslause valehdella?
Leffana Ihmeperhe on muuten Disneyn tasalaatuista keskimääräistä tuotantoa. Mutta ei 7-vuotiaille.
Lisää haukkuja: Kävin katsomassa loistavan Wallece & Gromit -animaation Kanin
kirous vanhemman 7-vuotiaan lapseni kanssa. Vaikka leffa oli K3, jätin
nuoremman vajaa 4-vuotiaan lapseni kotiin. Oikea päätös. Kanin
kirouksen oikea ikäraja on K7 eikä K3. Ja tällä kertaa haukku menee
elokuvatarkastamoon.
Miksi elokuvatarkastamo ei hoida hommaansa? Miksi leffakriitikot
eivät arvioi ikärajojen oikeellisuutta? Pitääkö jokaisen vanhemman olla
kaltaiseni leffafani pystyäkseen vahtimaan itse ikärajojen
oikeellisuutta? Miksi perinteinen media ei hoida hommansa vallan
vahtikoirana vaan tätäkin keskustelua pitää käydä blogeissa? Ja miksi maailma on niin kallellaan, että tätä keskustelua pitää ylipäätään lainkaan käydä?
Ja katsokaa, kun voitte, Studio Ghiblin Liikkuva Linna. Loistava elokuva. 7-vuotiaan lapseni mielestä paras näkemänsä leffa. K7. En suosittele alle 7-vuotiaille edes aikuisen seurassa.
{ 2 comments… read them below or add one }
Kaipa olet huomannut myös, että mainostavat Pirates of the Caribbeania Disney-kanavalla tulevaksi joulunpyhinä? Että väkivallatonta lastenviihdettä, juu. Ihmeperheestä voi toki voivotella (tai edellisestä Disney-kanavan enskarista Aarreplaneetasta), mutta trendi lienee se, että lastenkin leffat ovat hyvää vauhtia väkivaltaistumassa, kun pitää olla riittävän viihdyttävää myös lasten vanhemmille. Täysin käsistä riistäytynyt pop-kulttuuriviitteiden ja kaksimielisten vitsien heittelyhän on ollut arkipäivää Disneyn ja Dreamworksin lastenpiirretyissä jo pitkään. Liekö sekään yhtään sen vähemmän hälyttävää.
Siis kaikki noi jututhan on mun mielestä katsojana tosi jees, mutta olenkin yli 30. Filmin valitseminen lapsen kanssa katsottavaksi vain käy koko ajan vaikeammaksi.
Disneyn kanavan mainostajat ovatkin varmasti tunnistaneet lasten vanhempien huolen ohjelmien väkivallasta ja siksi mainostavat Disneyn kanavaa väkivallattomana tai vain tarpeetonta väkivaltaa sisältävänä.
Miettikääpä kuinka ajatuksenjuoksu kulkee: “Hei. Meillä on ongelma. Miten myydä Disneyn ohjelmat, jotka ovat yhä keskinkertaisempia ja väkivaltaisempia samaan aikaan kun vanhemmat ovat yhä huolestuneempia median väkivallasta? Hei, miten olisi jos mainostaisimme että Disneyn ohjelmat eivät ole väkivaltaisia eivätkä sisällä kuin korkeintaan tarpeetonta väkivaltaa. Hei, hyvä idea. Se myy varmasti hyvin, varsinkin ennen joulua.”