Kari Haakana on erinomaisesti pitänyt tapetilla toimittajien ja lukijoiden välistä keskustelua ja niitä vaikeuksia mitä eteen tulee. Keskustelu alkoi siitä kun Washington Post sulki suositun bloginsa kommentointimahdollisuuden ja on päätynyt tänään Karin nostamiin lukemisen arvoisiin kommenttehin keskustelevasta journalismista. Yksisuuntaiseen keskustelemattomaan journalismiin ei ole enää paluuta kuten Steve Outing kirjoittaa Poynterissa:
… individual empowerment made possible by the Internet
has rendered the notion of a one-way media lecture obsolete. We have to
deal with it
Niinpä.
Tässä lisää Karilta lainattuja lukemisen arvoisia sanoja:
Jeff Jarvis BuzzMachine-blogissa:
The second mistake some people make is assuming that the
rest of us can’t figure out who the assholes are. With that comes the
presumption that we need to be protected from the bozos, that that is
media’s (and, in other contexts, government’s) job. People sometimes
ask me why I don’t kill stupid comments from various bozos. I reply
that I figure most people know they’re bozos and judge them accordingly.
Tämä argumentti kannattaa muistaa täällä vaalitaistelun
tuoksinassakin, jossa kommenttipalstoilla riehuu kaikenlaista
retoriikkarobottia.Jarvisin kirjoitus kokonaisuudessaan erinomainen opas kaikille,
jotka ovat tekemisissä kaksisuuntaisen verkkomedian kanssa. Mukavasti
laadittu kysymys/vastaus-muotoonkin vielä.
{ 2 comments… read them below or add one }
Kari jatkaa keskustelun seuraamista: kontrolloimaton keskustelu on tullut jäädäkseen ja toimittajien kannattaisi tottua siihen. Kannattaa lukea tästä linkistä:
http://www.karihaakana.net/arkistot/2006/01/vielae_kerran_kommenteista.html
Silloin kun olin Duuni.netin yhteisötoimittajana, muutamakin toimittaja veti herneet nenään siitä että heidän kirjoituksiaan oikaistiin julkisesti, eikä tästä ole montaa kuukautta kun oluen ääressä toimittajat haikailivat sellaista ennakkotarkastusta siihen mitä internetissä julkaistaan.