Välillä jotain muutakin kuin blogin aihepiiristä.
En ole voinut välttyä miettimästä yhtä merkittävää eroa suomalaisessa autoverolainsäädännössä ja tekijänoikeuslainsäädännössä. Autoilun erikoislehti Tuulilasi on kirjoittanut yhtä ansiokkaasti autoverotuksesta kuin Digitoday tekijänoikeuksista. Molempien lukijana olen kiinnittänyt huomiota yhteen eroon.
- Suomen lainsäätäjät vetävät autoverotuksessa tiukasti omaa linjaansa EU:n direktiiveistä, EU-komission huomautuksista ja jopa Euroopan yhteisön tuomioistuimen päätöksistä välittämättä.
- Suomen lainsäätäjät vetosivat tekijänoikeuslain kirjoittamisessa velvoittaviin EU-säädöksiin ja direktiiveihin, jotka määräävät miksi laista tuli sellainen kuin tuli. Tässä tapauksessa EU ja sen ohjeet olivat pakko, jota oli orjallisesti noudatettava.
Kaikkihan me tiedämme, miksi Suomen valtio vähät välittää EU:n säädöksistä autoverotuksessa. Valtion rahakirstuun on saatava täytettä.
Mielenkiintoista olisi sen sijaan tietää, miksi Suomen lainsäätäjät tekijänoikeuslaissa niin orjallisesti seurasivat musiikin tekijänoikeusjärjestöjen näkemyksiä ja sivuuttivat kuluttajien, tulevaisuuden ja tietoyhteiskunnan rakentamisen tarpeet?
[Virallinen huomatus: Työnantajani A-lehdet Oy julkaisee Tuulilasi-lehteä.]
