Miten media on valmistautunut lisääntyvään mediakritiikkiin?

by Matti Lintulahti on 24/05/2006

Euroviisuvoittaja Lordin fanit antavat kitkerää ja ikävää mediakritiikkiä hirviöyhtyeen solistin kasvot kannessaan paljastaneelle 7-päivää lehdelle. Tällaisen mediakritiikin voi helposti ennustaa yleistyvän.

Jokaiselle mediayhtiölle pitäisikin olla jo itsestään selvää, että sosiaalisena ja nopeana mediana netti mahdollistaa nopeasti leviävän hyvin negatiivisen mediakritiikin. Siksi jokaisella mediayhtiöllä pitäisi olla suunnitelma, miten mediakritiikkiin vastataan, miten lukijoiden kanssa keskustellaan ja miten jupakan kielteiset seuraukset minimoidaan. Kuinkahan monella on?

Edit 22.22:

Myös Hämeen Sanomat julkaisi jutussaan kuvan Lordin solistin oikeista kasvoista ja sai kritiikin vyöryn keskustelupalstalleen, joka suljettiin tilapäisesti illalla teknisten ongelmien ja keskustelun asiattomuuksien vuoksi. Hämeen Sanomien päätoimittaja vastasi keskustelupalstalla tulvivaan kritiikkiin. Lehti myös toivoo, että keskustelu jatkuu perjantaina kun keskustelupalsta käynnistyy uudestaan. Hämeen Sanomat selkeästi haluaa keskustella kriitikkojensa kanssa, mikä on hyvä.

Seiskan toimituksen halua keskusteluun en pääse nyt tutkimaan koska lehden keskustelupalsta on täysin jumissa. En ole missään nähnyt viittaustakaan tähän suuntaan, mikä taas Seiskan näkökulmasta on varmaankin hyvä. Jos Suomessa jonkun lehden ei kannata keskustella lukijoidensa kanssa, se on Seiska, sillä juorulehti enemmän hyötyy kuin kärsii tästä Lordin fanien mediakritiikistä.

Keskustelua asiasta lukuisissa blogeissa kuten Ilja Suvanto, Kari Haakana, Pinseri, Digikko ja moni muu

Edit 22.32:

Myös Aamulehti on julkaissut jutussaan kuvan Mr. Lordista ilman meikkiä, mutta ei ole saanut fanien kiukkuista vyöryä keskustelupalstalleen.

Tiedoksi kaikille ei-journalistisille lukijoilleni. Ottamatta kantaa kuinka fiksua ja tarpeellista Mr. Lordin takana olevan henkilön 7 vuotta vanhan kuvan julkaiseminen on, julkaiseminen on suomalaisen lainsäädännön mukaan laillista eikä riko yksityisyyden suojaa silloin kun kuva julkaistaan oikeassa asiayhteydessä eikä loukkaavassa tarkoituksessa.

Ja toisin päin: kaikki mikä on laillista, ei välttämättä ole järkevää. Yhä useammin journalistisen viestin vastaanottajat pystyvät reagoimaan näkyvästi ja joukoittain (kuten tässä tapauksessa) kun he kokevat viestin epäeettiseksi heidän omasta näkökulmastaan.

{ 26 comments… read them below or add one }

Asmo toukokuu 24, 2006 17:06

Sangen totta – ja melkein voisin vannoa että vastaus kysymykseesi on: ei yhdelläkään.

Eero toukokuu 24, 2006 17:20

Boikottisivun nimien kertymisvauhti puhuu kieltämättä omaa karua kieltään. Lisäksi tuntuu, että melkein jokaisessa seuraamassani blogissa (no, joka toisessa) on maininta asiasta ja kehotus boikotoida seiskaa.

Technoratissa sai parilla hakurimpsulla (lordi & seiska sekä lordi & 7-päivää) noin 30 hakutulosta. Jännä nähdä mitä lukua technorati näyttää muutaman tunnin kuluttua, saati sitten huomenissa.

Kysymyksen voisi sinänsä laajentaa mediasta yrityksiin; miten yritykset ovat valmistautuneet lisääntyvään ja nopeasti välittyvään blogi/nettikritiikkiin?

Jasmo toukokuu 24, 2006 17:28

Seiska ei ollut ainakaan mitenkään valmistautunut. Olisi pitänyt kommentoida jo tilannetta sen rauhoittamiseksi, mutta mitään ei ole tehty.

zache toukokuu 24, 2006 17:45

Haakanaa mukailleen: Perkeleet menivät julkaisemaan PROFEETAN kasvot lehdessä! Joten toimitus paskaksi vaan ja palamaan.

Mutta, miksi hitossa seiskan kannalta tilannetta pitäisi rauhoittaa? Lisää bensaa liekkeihin, jollei muuta niin sitten konsernin muut lehdet saa lisää kirjoitettavaa kun toimittajat ottavat turpaansa illalla baarissa. Verta kansalle joka sitä haluaa sehän on kyseisten lehtien konsepti. Jollain hämeen sanomilla voi olla pahempi peiliin katsomisen paikka.

Antti toukokuu 24, 2006 19:44

Seiska siis teki elinkaarensa pahimman virheen. Paitsi se suututti lukijat ja monet lukemattomat, myös tietoisesti iski Lordi-brändiä. On jokseenkin arveluttavaa käyttää riskialtista mediaa mainonnassa.

Olisin odottanut, että toimitus käyttää seiskan verkkosivuja johonkin kommunikaatioon. Sen sijaan lehti yritti ensin sensuroida foorumia ja sitten poisti omat yhteystietonsa.

Verkkomaailma on reaaliaikainen ja julma. Vastuun kantaminen on ensimmäinen asia, mitä lehti voi enää tehdä. Toki eilen olisi voinut miettiä myös tekojen seurauksia, mutta tyhmyydestä sakoketaan.

Kenties päätoimittajan esiinmarssi eroilmoituksen muodossa pelastaisi osan uskottavuuden rippeistä.

Menestyvä brändi on rehellinen ja kantaa vastuunsa, sitä Seiska ei ole tehnyt, eikä varmasti tule tekemäänkään.

Mitä verkossa nopeasti leviävän WOM:in hallintaan tulee, niin ennalta ehkäiseminen on ylivoimaisesti paras keino. Jos siinä epäonnistutaan, täytyy suoraan kommunikointiin kyetä mahdollisimman pian. Jos dialogia ei luoda tai asiaa vähätellään, menetetään peli. Se onkin jo lumivyöryn pysäyttämistä siinä vaiheessa.

Sananvapaus on hieno asia, mutta sen väärinkäyttöä ei voi missään olosuhteessa hyväksyä. Mitään perusteita julkaisemiselle ei ollut, päinvastoin nimenomainen toive oli, ettei kuvaa julkaista. Jos Seiskan asenne on ”onhan näitä toiveita…” yhdistettynä siihen, ettei elämäntyötä kunnioiteta, olen ilomielin kaatamassa tällaista mediaa. Siksi verkko on niin uskomattoman upea kanava.

Antti toukokuu 24, 2006 23:03

Olen eriävillä linjoilla sen suhteen, hyötyykö Seiska tästä myllytyksestä. Sivutuotteena kun se on saanut osakseen myös paljon patoutunutta mediavihaa.

Homma ei rajoitu Lordi-faneihin, ainakaan siten kuin minä sanan fani ymmärrän. Näkisin pääpainon kultapojan puolustamisen varjolla olevan kuitenkin siinä, että mediaa halutaan tosissaan suitsia. Lööppikeskustelusta ei vielä ollut sytyttäjäksi, mutta nyt on käsillä riittävän suuri ja voimakas suuren ihmismäärän yhdistävä syy.

En muista nyt ulkoa Seiskan tilaaja- ja irtonumeromyynnin suhdetta, mutta oikean lukemisen halun sijaan tuote myydään muilla menetelmillä. Suoramarkkinoinnista nyt ei sen enempää, mutta kuluttajan ratkaisevan 20 sekunnin päätösajan tuplaaminen varmasti laskisi myyntiä merkittävästi. Tämä osa myynnistä on yllättävän vähän tuotesidonnainen, oikeastaan pointti on sanoissa, joilla se myydään kuluttajalle.

Irtonumeromyynti on sitten impulsiivisempaa toimintaa. ”Ton vois lukea”. Mutta uskon, että Lordin toivomus on sen verran mennyt lävitse, että kunnioitus on otsikon herättämää ärsykettä suurempi. Ja miksi lehden ostaa, kun kuva on jo kannessa? Vähän heikoilla Aller menee siis tämän yhden numeron osalta taloudellisesti.

Ja jos tuotteen mielikuva on jo ennestään heikko, niin tällaiseen ei ole yksinkertaisesti varaa. Sekä lööppikeskustelussa että tässä on kyse siitä, että journalistit temmeltävät markkinoinnin kentällä ja jättävät tiettyjä ulottuvuuksia ajattelematta.

Matti Lintulahti toukokuu 24, 2006 23:18

Antille: Samanaikaisesti Seiska kuitenkin viestii kuvan julkaisuullaan siitä, että se mitään pelkäämättä paljastaa ja kertoo kaiken julkkisuudessa työtä tekevistä ihmisistä ja niiden taustoista juoruja kaipaaville lukijoilleen, ja siksi uskon tämän olevan Seiskalle pikemminkin hyvää mainosta.

Tosin kerrankin toivon avoimesti olevani väärässä, sillä en ole juorujournalismin lajin suuri ystävä. Koska juorujournalismi koko ajan hakee nykyisen lainsäädännön rajoja, näen että poliitikoilla alkaa vähitellen tulla paineita kiristää sananvapauden rajoja ja yksityisyyden suojaa lainsäädännössä. Tämä taas vaikeuttaisi kriittistä ja vakavaa laatujournalismia, mikä olisi huono juttu avoimelle ja demokaattiselle yhteiskunnalle. Toivottavasti tämä uhka ei tule toteutumaan.

Antti toukokuu 24, 2006 23:46

Minä taas pelkään olevani väärässä. Rajalla kuitenkin keikutaan ja seuraavat päivät ratkaisevat mihin suuntaan mennään. Ristiriitainen viesti toimii pääsääntöisesti huonosti, vaikka huomioarvo olisi korkea. Nyt se on ehkä liian korkea, mistä syystä noustaan vähän liian korkealle vastaanottajan tietoisuudessa.

Seiskan toimituksella on oma valikoima keinoja käytettävissään, mutta moni niistä vaatii nöyryyttä, missä lehti ei ainakaan minulla olevan kuvan mukaan ole vahvimmillaan. Toisaalta se ei yhtäälle kumartaessaan arastele paljastaa pakaroitaan toisaalla, mutta kenties nyt kumarrus oli väärään suuntaan. Teolle on vaikea löytää hyväksyttävää oikeutusta, joten vaihtoehdoista jäljellä on yhdistelmänä dialogin luominen ja päiden pudottaminen. Eli kerrotaan miksi ja etsitään syntipukki.

Nyt käsittelyssä on siis lukijakunnan hoitaminen. Mainostajat ovat se toinen puoli, jolla on jopa suurempi painoarvo ja siihen sektoriin tämä varmasti vaikuttaa.

Tapio Parkkari toukokuu 25, 2006 11:26

Ehkäpä tämä kaikki oli jo ennakolta tiedossa. Kaikkihan tietävät, että joulupukin naamarin alla on isukki, naapurin setä tai maksettu setä.

Antti toukokuu 25, 2006 12:34

Ehei, perheen pienimmät eivät tiedä ja heidän takiaan kaikkien tulee näytellä.

Otis toukokuu 25, 2006 12:52

Miksi lehtie ei pitäisi julkaista Lordien ”oikeita” kasvoja?
Kasvojen paljstaminen ei riko mitään intimiteettisuojaa, henkilöjkuvissa ei ole mitään loukkaavaa.
Salailuun osallistuminen on levy-yhtiön mediaspeliin ja markkinointiin osallistumista.
Lukijat ovat kiinnostuneita ihmisistä naamioiden takana, lehtien tehtävä on paljstaa ne.

Henrik Othman
Päätoimittaja
Pietarsaari

Pirkka toukokuu 25, 2006 13:02

Eiköhän tämä kohu ole jo näyttänyt sen, että lukijat ovat totta vie kiinnostuneita ihmisistä naamioiden takana. Mutta jos joku lehti lupaa todella paljastaa, kuka Mr. Lordi on, ei se minusta ainakaan hoidu kuvan julkaisemisella.

Kyse on totta vie bändin markkinoinnista, eikä minkään median tarvitse lähteä siihen mukaan. Mutta kyse on myös oman lukijakuntansa tuntemisesta. Haluavatko ihmiset ihan oikeasti nähdä kuvan vai tietää, keitä naamion takaa löytyy?

Antti toukokuu 25, 2006 16:14

Ai niin, markkinointi oli journalistille paha paha sana. Aika kaksinaismoralistista, jos lehden oma markkinointi hoidetaan toisen nimenomainen toive dumaamalla.

Olen yhä vahvemmin sitä mieltä, että lööppeihin ja lehtien kansiin on sovellettava markkinointiviestinnän eettisiä sääntöjä, koska journalistisilla oikeuksilla perustellaan räikeitä ylilyöntejä.

Ja kuten Pirkka sanoikin, kohderyhmätuntemusta kannattaa kehittää. Journalismi ei ole millään muotoa mainonnan yläpuolella, samat taloudelliset realiteetit siellä takana ovat. Paitsi tässä nyt kyntensä näyttäneessä kansalaisjournalismissa.

Matti Lintulahti toukokuu 25, 2006 17:13

MTV3 kertoo, että Seiskan vastaisessa nettiadressissa on jo 120 000 nimeä, jotka vastustavat sitä, että Seiska käyttää sananvapauden ja lainsäädännön suomia mahdollisuuksia julkaisemiseensa. Aina on ollut ihmisiä, jotka ovat eri mieltä median julkaisemien ja paljastamien asioiden eettisestä oikeutuksesta. Nyt tällaisten ihmisten joukkovoima voi kumuloitua netin ansiosta näin hämmästyttävän suureksi ilmiöksi, ettei Seiskan päätoimittaja uskalla MTV3:n haastattelussa kommentoida asiaa millään tavoin.

Tämän uuden tilanteen vuoksi median todellakin olisi oltava valmis keskustelemaan lukijoidensa kanssa journalistisen valintojensa ja päätöstensä perusteluista ja taustoista aivan muilla keinoin kuin tukeutumalla lailliseen oikeuteensa, sananvapauteen tai latistamalla kritiikki perustelulla: sehän on vain viihdettä, älkää ottako sitä noin vakavasti. Tällaiset perustelut kertovat vain lukijoiden aliarvioimisesta, mikä on medialle vaarallista.

Hyvät päätoimittajat ja toimituksen johto. Maailma on muuttunut, muuttukaa tekin. Keskustelkaa lukijoiden kanssa, perustelkaa ja kertokaa heille miksi näiden asioiden julkaiseminen on tärkeää ja oleellista. Työkaluja tähän löytyy. Blogit – kysykää HS:n päätoimittaja Reetta Meriläiseltä kokemuksia. Keskustelufoorumit – kysykää Urheilulehden päätoimittaja Jukka Röngältä kokemuksia.

Ja vielä viimeinen kommentti: Kunkin median todellakin kannattaa tuntea lukijakuntansa hyvin, sillä median ja sen lukijakunnan käsitykset yksityisyyden ja julkisuuden rajoista eivät voi olla kovin kaukana toisistaan, mikäli media haluaa pysyä lukijakuntansa suosimana mediana ja menestyä.

Kirjafani toukokuu 25, 2006 19:51

Ihmiset puhuvat ja toimivat eri lailla.

Luulen että Seiska ilmoittaa syksyllä että irtonumero myynti ja tilaukset on tehneet uuden ennätyksen.

Juha Hiitelä toukokuu 25, 2006 22:25

Lordi otti pisteet kotiin ilmoittamalla, etteivät he pidä tällaisesta boikotoinnista, vaikka eräät mediat ovatkin heitä parjanneet.

Suurin hyötyjä on ehdottomasti Seiska. Taas tästä lehdestä puhutaan jokaisessa muussa mediassa. Ja uskon, että Seiskan valitsema strategia on harkittu: Ei selittelyjä. Ei kommentointia.

En ole mikään it-guru, mutta epäilen vahvasti onko tuossa 120 000:ssä oikeasti kaikki oikeita ihmisiä, vai joidenkuiden ”alter egoja”…

Antti toukokuu 25, 2006 23:22

Suurin hyötyjä on keskustelu siitä, mitä media voi tehdä ja mitä ei.

Pirkka toukokuu 26, 2006 11:46

Pakko vielä palata aiheeseen. :-)

Hämeen Sanomien päätoimittajan lukijoita aliarvioiva kirjoitus on mainio esimerkki vanhan aikaisesta journalismista, jossa minä kyllä tiedän kaiken.

”Toiveiden keskellä median rooli on tehdä oma työtään. Sitä kutsutaan tiedonvälittämiseksi.” sanoo herra päätoimittaja.

Kiinnostaisi vain tietää, että mitä tietoa tässä on nyt välitetty? Päätoimittaja väitti lehtensä kertoneen, kuka viisut voitti ihan oikeasti.

Jaa-a, palatakseni aiempaan kommenttiini, minusta kuva ei sitä todellakaan kertonut. Se olisi vaatinut paljon laajemman (ja työläämmän) jutun kirjoittamisen, josta Hämeen Sanomat tämän tiedon olisi halunnut lukijoilleen välittää.

Kuten Mattikin sanoi kuvan sai toki julkaista, mutta jos iso osa lukijoista koki sen vääränä ratkaisuna, ei päätoimittajan parane mennä lukijoita tästä päätöksestään mennä ripittämään.

Kannattaisi yrittää tutustua omiin lukijoihinsa paremmin.

Antti toukokuu 26, 2006 12:52

Mainittakoon myös se, että Katso-lehden päätoimittaja on tilanteen tasalla. Vaikka oli aivan varmasti tietoinen päätös julkaista kuvat kohusta huolimatta, niin oikean sisältöinen pahoittelu lehden sivulta löytyy. Sama olisi riittänyt Hämeen Sanomille. Nöyryys on vaikea laji, se kysyy paljon.

Eilen YleX:llä oli tunnin mittainen todistaja X -ohjelma, jossa vieraana oli Tomi Putaansuu. Se vastasi oikeasti kysymykseen kuka. Ja vieläpä sillä tavalla, että kaikki voivat sen hyväksyä. Olennaista on se, että toimittaja ymmärsi asian taustat.

Jos vielä rönsyän vähän sivuraiteelle. Joka ainoa kerta, kun
valtamedioiden uutisissa nousee esille mitään metallimusiikkiin viittaavaa, paistaa lävitse se, ettei toimittajalla ole hajuakaan siitä, mistä kirjoittaa. Taustatyön tekeminen ei ole niin kauhean vaikeaa ja maastamme löytyy blogaalissakin mittakaavassa huikeaa asiantuntemusta.

Matti Lintulahti toukokuu 26, 2006 16:13

Päivitys: Kansalaisten mielenilmauksen lisäksi 7 päivää menettää mainostajia (Olvi ja Travellink) ja julkaisee anteeksipyynnön. Näen tässä syyn ja seurauksen. Vaarana on että journalistit alkavat mesota riippumattomuutensa puolesta, ja vaikka siitäkin kannattaa aina olla huolissaan, nyt kannattaisi keskittyä lukijoiden kuuntelemiseen ja keskustella heidän kanssaan. Tällainen keskustelu on yhä olennaisempi osa journalismia, mitä asiaa harva media tuntuu Suomessa kunnolla vielä ymmärtäneen. Tämän pitäisi minusta olla tämän episodin keskeisin opetus journalisteille.

Antti toukokuu 26, 2006 17:41

Riippumattomuuskin on vähän suhteellinen käsite, viitatakseni Helsingin Sanomien entisen rikostoimittajan (en valitettavasti muista herran nimeä) kertomuksiin Ylen dokkarissa (2003 tuli ulos, ehkä uusintana?) Ne riippuvuudet ja eivät näy ulos ja ovat perusteltavissa toimituksellisena aiheiden karsintana.

Mainostajien reaktio oli odotettu. Olvi ja Travellink siis heittivät Seiskan osalta lusikan nurkkaan ihan näkyvästi. Varmasti potti hupenee myös äänettömästi. Riippuen ihan siitä, miten kussakin yrityksessä maineenhallinan kannalta parhaaksi nähdään tehdä. Yhden median käyttämättä jättäminen ei käytännössä juurikaan haittaa mainostajaa.

Jos riippumattomuudesta ryhdytään argumentoimaan, niin kukaanhan ei pakota lehteä pyytämään anteeksi. Ja miksi toisella rintamalla etiikka painaisi enemmän kuin toisella.

M&M:ssä kyseenalaistettiin medioiden blogien mielekkyyttä. Eiväthän blogit tuota rahaa. Eivät suoraan, mutta ne estävät osaltaan sen menettämistä. Ne ovat kanava suorempaan kaksisuuntaiseen kommunikaatioon. Ja parhaimmillaan toimivat myös lehden toimitukselle sisältöä, ainakin aihetasolla tuottavina kanavina.

Entä jos lehteä vertaa puhelimeen? ”Puhelimen tehtävänä on toimia välineenä, jolla ihmiset puhuvat toisilleen. Ei ole perusteltua, että sillä otetaan kuvia. Meidän mielestämme puhelimen tulee painaa 500 grammaa ja olla 22 senttiä pitkä. Näytö on mustavalkoinen ja siinä on 2 riviä.”. Kyllä tuotteen täytyy olla sellainen, että kohderyhmä kokee sen relevantiksi. Esimerkiksi metsäteollisuutemme ymmärtää intressiryhmien merkityksen, eikä aliarvioi niiden reaktioiden voimaa. UPM miettii, miten Greenpeace heidän toimiinsa suhtautuu ja niin edespäin.

Jukka H toukokuu 27, 2006 0:31

Seiska taisi kuitenkin iskeä kirveensä kiveen, tuskin tässä oli mistään laskelmoidusta mediapelistä kysymys (jos oli niin huh huh..), lehti aliarvioi nettiaktivismin voiman pahemman kerran. Vaikka anteeksipyyntö tuli, paluuta entiseen ei luultavammin enää ole ja näyttää jopa siltä että seiska/allerboikotti jatkuu entisellään. ”Kuluttajat” näyttivät kerrankin boikottien, (h)aktivismin ja addressien voiman, vaikka usein tällaisile keinoille löytyy vain vastarinnan kiiskejä naureskelemaan ja boikotit jäävät tehottomaksi pyristelyksi kapitalismin rattaissa.

Minimaali toukokuu 27, 2006 16:48

”Ai niin, markkinointi oli journalistille paha paha sana. ”

Äkkiäpä on unohtunut, mitä Lordi itse on kertonut motiiveistaan osallistua viisuihin. Promokeikallehan bändi Ateenaan lähti, ja on niin tyytyväinen, niin tyytyväinen, kun parissa illassa hoidettiin viiden vuoden työ.

Antti toukokuu 28, 2006 18:25

Minimaali,älä nyt esitä tyhmempää kuin oikeasti olet. Julistan tämän olevan journalistista sisältöä, joten kansalla on oikeus tietää.

Minimaali toukokuu 28, 2006 20:03

Antille

Ei tässä ole tyhmyydestä kysymys vaan markkinatalouden mekanismien hyväksymisestä toimijoista riippumatta. Jos Lordin taloudellinen hyötyminen viisuista ja kisojen käyttämisestä omana markkinapaikkanaan on hyväksyttävää, niin eiköhän saman viihteellä ansaitsemisen pitäisi olla sallittua myös Seiskalle samoin kuin niillekin, jotka ovat kuvia lehdille myyneet.

Antti toukokuu 29, 2006 15:47

Onhan se hyväksyttävää, mutta jotenkin omituista, että massojen kielteinen reaktio on vailla oikeutusta.

Journalistinen vapaus on nimenomaan yhteiskunnallisesti tärkeä tekijä ja sen hyväksi käyttäminen puhtaasti viihteelliseen sisältöön on hieman arveluttavaa. Puhtaasti viihteellinen sisältö lehdissä on hyväksyttävää, mutta sitä ei pitäisi perustella journalimilla.

Leave a Comment

{ 3 trackbacks }

Previous post:

Next post: