Minne menet media? Vastaus: Kohti parempaa journalismia – lukijoiden avulla!

by Matti Lintulahti on 27/06/2006

Kuluneen 12 kuukauden aikana viestinnän murros ja sen ymmärtäminen on ollut mielenkiintoisesti ja varsin aktiivisestikin esillä Suomessa teoissa ja puheissa. Keskustelu murroksesta on vilkastunut tämän kevään aikana useastakin syystä, mutta minusta kaksi asiaa on jäänyt tässä keskustelussa liian vähälle huomiolle.

Tekoja: Kuluneen 12 kuukauden aikana muutamat edelläkävijyyden arvonimen ansaitsemat tiedotusvälineet ovat Suomessa muun muassa perustaneet omia blogejaan ja jotkut ovat myös luonut lukijoilleen erilaisia työkaluja luoda ja julkaista lukijoiden itsensä tekemää sisältöä. Asioita, joiden syntyyn edes nykyisessä varsin vähäisessä laajuudessa vain harva suomalainen media-alan ammattilainen uskoi vielä pari vuotta sitten, vaikka maailmalla kehitys vie selvästi tähän suuntaan jo tuolloin. Pari vuotta sitten suomalainen media tuntui muutamaa poikkeusta lukuunottamatta törmäävän media-alan merkittävään murrokseen lähinnä alan kansainvälisissä konferensseissa.

Puhetta: Tämän kevään aikana suomalaista keskustelua ovat vilkastuttaneet media-alan konferenssien ja Lordi-episodin lisäksi selvästi mediamoguli Rubert Murdochin selväsanaiset puheet, Economistin Among the audience – a survey of new media -tutkimus (€) ja Hannu Olkinuoran Minne menet media? -raportti (pdf). Näihin kaikkiin esimerkiksi Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen viittasi kolumnissaan Mihin murros vie mediaa (HS 28.5.2006, €).

Niin, ne kaksi liian vähälle huomiolle jäänyttä asiaa suomalaisessa alan keskustelussa:

Liian vähällä huomiolla 1: Lukijoiden tuottama sisältö

Among the audience -tutkimus ja Rubert Murdochin puheet ja teot (MySpacen ostos yli 400 miljoonalla eurolla) kertovat asiasta, josta Minne menet media -raportti ja suomalainen keskustelu on yllättävän hiljaa. Tämä on se ensimmäinen asia, joka mielestäni on jäänyt suomalaisessa keskustelussa liian vähälle huomiolle: kansalaisten itsensä tuottama ja julkaisema sisältö.

Ilmeisesti media-ala Suomessa edelleen suhtautuu kansalaisten tekemään ja julkaisemaan sisältöön ihmetyksen vallassa kysyen mitä ihmettä tämä on? Miksi ihmeessä kenelläkään voi olla halua, intohimoa ja aikaa luoda kaikkea mahdollista, paljastaa omaa yksityisyyttään ja julkaista netin blogeissa, videopalveluissa, kuvapalveluissa jne. melkein mitä tahansa? Ja jos halua jostain käsittämättömästä syystä löytyisikin kuten nyt näyttää, niin ei tarkistamatonta merkityksetöntä ”sontaa” taatusti kenelläkään voi olla halua lukea ja katsoa. Mutta kun jostain käsittämättömästä syystä tällaisen sisällön lukuhaluakin löytyy, journalistin valtaa suuri hämmennys. Tämän ilmiön ymmärtäminen tuntuu yhä olevan hyvin vaikeaa lisääntyvästä ymmärryksestä huolimatta.

Kansalaisten itsensä tuottama sisältö ja kansalaisten tiedotusvälineiden julkaisemasta sisällöstä käymä julkinen keskustelu netin eri julkaisumuodoissa ovat asia, jota itse olen pitänyt esillä tässä blogissa ja analyyttisemmin hahmottanut artikkelissani Tulevaisuuden journalismin jalanjäljillä, joten siitä ei nyt tämän enempää.

Liian vähällä huomiolla 2: Johtajuus murroksessa

Toinen merkittävä asia, joka ei ole noussut esiin tässä viestinnän murroksessa käytävässä suomalaisessa keskustelussa, on itse asiassa erittäin oleellinen – joskaan ei kovin kiinnostava media-alan ulkopuolisille. Keskustelussahan on jo ymmärretty ja hyväksytty, että media on aika ison murroksen äärellä. Tällaisessa murroksessa erittäin tärkeäksi asiaksi – menestymisen mahdollistajaksi tai sen esteeksi – nousee johtajuus.

Miten johtaa liiketoiminnan muutosta, ansaintarakenteen muutosta, toimituksellisen osaamisen muutosta ja toimituksellisen keskijohdon asenteen muutosta? Miten lisätä ymmärtämystä ja osaamista ja johtaa toimintaa suuntaan, joka näyttäytyy aika selvästä suunnasta huolimatta edelleen harmillisen sumeana? Miten kohtaa kokeiluja, joiden lopputulos ja onnistuminen ovat epävarmoja? Miten uudistaa vakiintuneita toimintatapoja ja toimituksen työprosesseja vastaamaan uudenlaista media-maailmaa?

Kaikki vaikeita ja erittäin tärkeitä kysymyksiä, joita mediayrityksissä jo mietitään ja joista kannattaisi alkaa keskustella enemmänkin, sillä murroksessa menestymisessä on kyse johtajuudesta sen kaikilla tasoilla ylimmästä mediayrityksen strategisesta johtamisesta lähtien aina yksittäisen työntekijän oman itsensä osaamisen ja oman työnteon johtamiseen asti.

Yksi + yksi = lukijoiden tuottaman sisällön ja keskustelun johtaminen

Nämä kaksi suomalaisessa keskustelussa vähälle huomiolle jätettyä asiaa eivät ole toisistaan irrallisia. Päinvastoin. Ikään kuin murroksen johtaminen ei olisi jo tarpeeksi haasteellista, media-ala joutuu vastaamaan sille lähes tuntemattomaan johtamisen haasteeseen: miten johtaa lukijoiden sisällön tuotantoa & julkaisua ja miten johtaa lukijoiden kanssa käytävää keskustelua. Ja ennen kaikkea: miten johtaa toimitusta, joka kykenee lukijoidensa avulla luomaan nykyistä parempaa journalismia!

{ 4 comments… read them below or add one }

Jouni Kantonen kesäkuu 27, 2006 11:49

Hienoa tekstiä!

Petteri Numminen kesäkuu 28, 2006 17:23

Hyviä pointteja, varsinkin toi johtamispuoli. Tässä yhteydessä on pakko kehaista Lasitalon emäntää, joka on kymmenen vuotta jaksanut uskoa ja innostaa HS.fi -porukoita. Kyllä se viisaus leviää vähän kerrallaan isoissakin organisaatioissa.

Lukijoiden tuottaman sisällön suhteen vaari haluaa nostaa esille vuoden 1996 ja Alex Niemisen porukan tekemät Serverin ja Eemelin. Millaisia mahdollisuuksia hukattiin! Koko strategia oli jo kasassa, mutta tässä tuo johtaminen ja uuteen uskaltaminen puuttui ns. perinteisen median puolella. Olin *niin* väärin, ettei joku isompi perinteisen median edustaja ottanut Serveriä siipiensä suojiin.

Serverissä oli kaikki valmiina: lukijoiden (olisiko ”käyttäjien” parempi sana?) tekemä sisältö, integroitu markkinointi, nettibrändin luominen, tietokantajulkaiseminen. Arkistosta löytyy vähän mallia siitä, miltä homma näytti silloin: http://web.archive.org/web/19961219091949/http://www.serveri.net/

Nimim. ennen oli miehet rautaa ja html kirjoitettiin Notepadilla.

Petri Keckman lokakuu 11, 2006 12:38

Liian virkamiesmäistä jaarittelua ja pohdintaa. D.I.Y. Tosi tylsää valitusta. D.I.Y. Järjetöntä jauhaa siitä kuyinka asiat ovat tai kuinka niiden pitäisi olla. Järkevämpää on toimia itse sen näkemyksen mukaan kuin toivoisi asioiden olevan.

Vitutti muuten saatanasti, että olitte poistaneet mun kommenttini, koska mullka oli linkki sinne:

http://mattilintulahti.net/mediablogi/2006/08/28/blogijournalismin-paiva-tampereen-yliopistolla/

http://www.keckman.net/huuhaa/20060920.html

R Nyberg lokakuu 17, 2006 13:27

Samaa mieltä kirjoittajan kanssa, jo useammasta tuutista tullut samaa viestiä, ala on muutosten edessä.

Näistä kahdesta itselleni mielenkiintoisempi on tuo johtaminen, koska uskon että tulevaisuuden vahvat toimijat kuvittelevat ja suunnittelevat jo tällä hetkellä sitä tulevaisuutta, jonka aikovat rakentaa. Kyse on toki strategiatyöstä, mutta ei riitä pelkästään tarkentaa tai kirjoittaa uusiksi yhtiön oma strategia, vaan kuvitella koko teollisuudenalan uudet lainalaisuudet. Ja ne jotka ponnekkaimmin näitä lähtevät toteuttamaan, tulevat olemaan vahvoilla.

Muutama mielenkiintoinen artikkeli tätä strategiatyön aihetta sivuten löytyy strategy+business verkkolehden sivuilta, nimittäin CK Prahaladin ”The Innovation Sandbox” ja ”Format Invasions: Surviving Business’s Least Understood Competitive Upheavals” (Shelton, Hansson, and Hodson).

Leave a Comment

{ 2 trackbacks }

Previous post:

Next post: