En ole vielä koskaan oivaltanut, mitä liikkuu niissä journalisteiksi itseään kutsuvien kirjoittajien mielissä, jotka plagioivat ja uskovat vielä selviävänsä nykyaikana siitä. Daily Telegraphyn New Yorkin kirjeenvaihtajan postaus on kaiken lisäksi niin typerästi tehty (alkuperäinen - suora kopio (poistettu)), että sisäinen ammattietiikkani vielä toivoo kirjeenvaihtajan blogin tunnuksen ja salasanan joutuneen jonkun jäynäntekijän käsiin… (via Copyblogger)
Päivitys: Vähän helpottaa, sillä kyse ei ollut plagioinnista eikä jäynästäkään. Telegraphyn blogikirjoitus on nyt poistettu ja selitys vahingolle annettu - selitys tuntuu erittäin uskottavalta koska plagiointina postaus olisi ollut niin typerän suora - täytyy vain ihmetellä sitä Telegraphyn online-toimittajaa, joka postauksen julkaisi - liekö lukenut sitä lainkaan…
Kirjeenvaihtajan selitys:
Dear friends in the blogosphere,
I think we can repair our relationship. An excellent blog, by Claire Zulkey, was sent to me in a daily email newsletter from Media Bistro. I forwarded it to my boss at the Telegraph’s website because I thought he would find it funny. Unfortunately somewhere along the line it was mistaken for my latest posting and published. It was not my latest posting. It has now been taken down from the Telegraph’s website as a result.
3 Comments
Yllättäen kopion linkki ei enää toimi
Päivitin juuri alkuperäisen kirjoituksen… ja pakko tunnustuu että sisäistä journalistiani helpottaa uskottavan selityksen löytyminen ja plagioinnin paljastuminen vahingoksi, jollaista ei kyllä pitäisi päästä tapahtumaan, jos tiedotusvälineen toimitusprosessi on kunnossa.
Suhteellisen uskottava selitys, juu. Haluan myös uskoa, että toimittaja olisi muussa tapauksessa lähettänyt pelkän linkin blogikirjoitukseen kuin itse kirjoituksen, ellei teksti olisi jo tullut mailina jostain muualta.
Kiireessä sattuu ja tapahtuu, ja ainakin itse olen huomannut, että pelkkä linkki mailissa markkeeraa mukavasti että “nyt katson jotain, joka on jostain muualta”.