Uusien digi-tv-lupien joulukuisessa jaossa menetettiin tilaisuus kokeilla uudenlaisen television mallia, jossa paikallisesti ja alueellisesti tavalliset kansalaiset olisivat mukana osallistumassa televisiokanavan sisällön tekemiseen You Tuben hengessä. Tällainen televisio 2.0:n malli olisi vienyt eteenpäin niitä ajatuksia, joita esimerkiksi esitettiin ArviD – Digi-tv kansalaisvaikuttamisen kanavana -esiselvityksessä (pdf) reilu vuosi sitten puhumattakaan VTT:n tutkimuksesta (pdf), jonka mukaan digi-tv sopii hyvin paikalliseen viestintään. Tällaiseen uudenlaiseen paikallisuutta ja alueellisuutta painottavan televisiontekemiseen oli jo suunnitelma tämän vuoden lupakierroksessa, Citizen TV:n nimellä.
Mutta mitä tapahtui? Valtioneuvosto ei halunnut sallia mitään riskiä eikä lisätä kilpailua (paitsi maksutelevisiobisneksessä) vaan valitsi varman päälle ja antoi päätöksessään (pdf) uudet digi-tv-luvat vain ja ainoastaan suurille maksutelevision toimijoille. Varmasti asiaan vaikuttivat myös perinteisten mediayhtiöden perustelut ja lobbaus – olisihan uusi valtakunnallisuuden ja paikallisuuden yhdistävä uudenlaista sisältöä tuova vapaasti välitettävä mainosrahoitteinen Citizen TV lisännyt kilpailua kahden kaupallisen ilmaiskanavan mainostuloista ja myös vahvojen alueellisten sanomalehtien mainostuloista.
Kaupallisesta näkökulmasta katsottuna voin ymmärtää päätöksen, mutta joskus uuden luominen vaatii riskin sallimista, sietämistä ja senkin hyväksymistä, että kilpailun tuloksena uusi uudenlaisella tavalla ja sisällöllä televisiota tehnyt yritys olisi joko epäonnistunut ja lopettanut toimintansa tai onnistuessaan vienyt toisen perinteisen kaupallisen ilmaiskanavan tappiolle ja lopettamisuhan partaalle. Sitä kutsutaan myös kilpailuksi ja markkinataloudeksi.
Enkä ole ainut, jonka mielestä päätös ei edistä uuden luomista. “Pienemmille toimijoille olisi ehdottomasti pitänyt antaa mahdollisuus yrittää. Nyt päätös ei lisää lainkaan kotimaista ohjelmatuotantoa eikä tuo kaapelitelevision katsojille juurikaan uutta katsottavaa”, moittii digi-tv:stä väitellyt Tampereen yliopiston tutkija Seppo Kangaspunta MTV3:n jutussa.
Nyt televisio 2.0:n pallo on jäämässä Suomessa Ylelle, joka on palkannut luovia kansalaisten sisällöntuotannon puolesta puhuvia tekijöitä kuten Pirkka Aunolan konseptituottajaksi uuteen Uudet palvelut -yksikköönsä, jossa jo ennestään työskentelee toinen samasta aihepiiristä bloggaava media-ammattilainen, Tuija Aalto. Aika näyttää miten kansalaiset televisiosisällön tuottajina sopivat Ylen tulevaisuuteen. Pirkka ja Tuija – televisio 2.0:n lava on nyt teidän.
{ 5 comments… read them below or add one }
Niin. Kaapelissa tilanne on muuttunut nyt sen verran, että nämä uudet kanavat kierrättää sitä samaa roskaa mitä on jo useamman vuoden tuutattu Discoveryn kanavilta, tyyliin joskus VHS-levityksessä olleita dokkarisarjoja ja markan leffoja mitä ei kyllä selvinpäin viitsi toista kertaa katsoa. Kehitys tuntuu nurinkuriselta, kun joskus ysäreillä maksutelevision puolelta sai tilattu jopa SCI-FI channelin…
Itse kaipaisin just MoonTV + ATV tyyppistä tarjontaa myös televisioon. Ehkä jonku hyväntekijän pitäisi rahoittaa Pirtolalle ihan oma televisioasema, vaikka edes sellainen analoginen näin alkuun. Mitäs muuten sille vanhalle analogikalustolle ja -kaistalle tapahtuu ensi syksynä, onko tietoa?
Uudella YLE Extra – kanavalla on varmasti tilaisuus kokeilla montaa mielenkiintoista asiaa. Ensi vuonna nähdään, kiinnostaako yleisöä olla tekemässä televisiota ja jos, niin millä lailla ja millä tasolla. Kanavan ohjelmapäällikkö Merete Manninen muuten on avannut keskustelun aiheesta X-Stagella: Miltä Extra näyttää?
Nyt pitää siisä jäädä odottamaan mitä Yle Extra tulee tarjoamaan vuonna 2007.
Itse olin pari kuukautta tekemisissä VTT:n LähiTV-hankkeen parissa, sillä toteutin heille kanavan toimintoja katsojille esittelevän videon. Tänä aikana kävi jo mielestäni ilmi, että hanke on melkoinen raakile. Kukaan ei tuntunut pohtivan, millä tällainen paikalliskanava rahoitettaisiin, kuka kanavalla mainostaisi ja kuinka paljon kanavan ylläpidon kattamiseksi tarvitaan rahaa. LähiTV sellaisenaan oli taloudellisesti tuhoontuomitun oloinen.
Toinen ongelma oli sisällöntuotanto. Kuka sitten oikeasti tekisi sitä sisältöä televisioon, millä laadulla ja kenen tarkkailemana? On mielestäni asukkailta melkoisesti vaadittu, että he viitsisivät tehdä toimitettua sisältöä paikalliskanavalle. Itse näin LähiTV:n todellisuuden teknisesti huonolaatuisissa kännykkäkameravideoissa, jossa sisällöstä vastaavat samanhenkiset perusnegatiiviset vanhukset, jotka soittelevat mm. Kansanradioon viikoittain.
Itse näen interaktiivisen television tai yhteisöllisen television olevan täysin ohiajettu jo aikaa sitten. Laajakaistayhteydet, internetissä tapahtuvan broadcastingin ja digitaalisen medialevityksen ollessa todellisuutta, en näe syytä, miksi televisiolla pitäisi yrittää toteuttaa tätä samaa funktiota. Mielummin kuvattaisiin ne paikalliset asiat YouTuben kaltaiseen palveluun, josta jokainen voi poimia ne avainsanojen mukaan itselleen mielekkääksi ohjelmavirraksi.
Toisenlainenkin esimerkki löytyy siitä että kansalaisten tv-sisältöihin perustuva televisio-konsepti toimii: Current TV, joka Image.fi-blogin postauksen mukaan on jo kannattavakin.
{ 1 trackback }