Huomasin juuri Imagen blogista, että lehdessä on pakollinen lukujuttu ainakin meille journalisteille Ylen toimitusjohtajasta Mikael Jungerista. Mielenkiinto heräsi toimittaja Pekka Hiltusen blogikirjoituksen perusteella: “Minusta Jungner on julkista, vilkasta mainettaan paljon yksioikoisempi ja konservatiivisempi mies. Ei hän haastattelussa puhunut kertaakaan Ylen ohjelmista erityisen intoutuneesti. Mikä häntä innoittaa, on ajatus hoitaa Ylen hallintoneuvostolle antamansa lupaukset talouden tasapainottamisesta ja teknisistä muutoksista. Se on samanlainen eetos kuin pörssiyrityksen toimitusjohtajalla, tehdä osakkeenomistajista entistä rikkaampia. Eikä sillä tunnu olevan niin väliä, miten osalle Ylen tekemästä sisällöstä käy – sehän on vain tuote.” Huh!
Suomen Yleisradiosta, hyvää päivää
Previous post: Eriävä mielipide ajankohtaiseen mediakritiikkiin
Next post: Kohti parempaa uutisjournalismia
{ 3 comments… read them below or add one }
Jos nykyään johtaja-asemassa jää kiinni tuotteen sisällön ajattelemisesta, siitä saapi kenkää eikä enää ikinä pääse kaverien kanssa herrasaunaan. Pitää ymmärtää mikä kulloinkin on ajankohtainen mantra ja flavour of the week. Nih.
Tai jotain aivan muuta. Media-alalla, erityisesti niissä yrityksissä joiden tulot tulevat pääosin lukijoilta, koko bisneksen ydin on lähtee sisällön ajattelemisesta.
Luinpa juuri Imagesta kyseisen erinomaisen jutun Jungerist… tai tarkemmin sanoen Yleisradion nykyisesta muutoksesta ja sen aiheuttamista kipupisteistä ja journalistien muutosvastarinnasta. Onhan se ikävää, jos pitää alkaa ajatella katselijoitakin kun tekee ohjelmia, jos näin kärjistäen sanoo. Mutta vaikka itse näen Ylen muutoksen hyvänä ja välttämättömä, niin ainakin yksi asia on kärsinyt digitalisoitumisen aiheuttamasta Ylen tappioputkesta ja kustannusjahdista, nimittäin kotimaisten hyvien dokumenttien tuotanto ja lähettäminen, mikä mitä suuremmassa määrin on keskeinen ydinosa Ylen julkisen palvelun tehtävää luki lakia Yleisradiosta miten päin tahansa. Samalla juttu sai minut ajattelemaan millaisen julkisen palvelun Yleisradion oikeastaan haluaisin. Jään miettimään…