Hyvin valokuvien ystävänä on ollut mukava seurata vierestä miten Apu-lehdestä on tullut suomalaisen kuvajournalismin lippulaiva, jonka valokuvaajat keräävät palkintoja ja jonka kuvajournalismia kehutaan eikä syyttä. Niinpä uskallan mainostaa digimedian blogissa perinteistä pysähtynyttä mediaa, pysähtynyttä valokuvaa ja vieläpä jäävisti oman työnantajani kustantamaa lehteä.

Mutta ei kannata uskoa sanaan, vaan katsoa itse kuvia:

• Ilmaiseksi luettava digilehti, jossa palkittuja kuvia sivuilla 6-15.
• Lisää palkittuja kuvia (tai suora linkki kuvagalleriaan).
• Kuvajournalismia leipäjonoista (tai suora linkki kuvagalleriaan).
• Ja kannattaa myös käydä katsomassa Vuoden 2006 lehtikuvat.

Joskus vuonna 2020 aamupäivällä otan taskustani television, kun saan multikkaani pikauutisen läheisessä kaupunginosassa menossa olevasta huoneistopalosta. Pikauutisen yhteydessä on jonkun kansalaisen ottama ja uutistoimitukselle lähettämä video tulipalosta. Pahuksen nopeiksi nämä kansalaisjournalistit ovat oppineet. Videosta tunnistan talon tutuksi, kaverini asuu siinä. Multikkani mukaan kaverini on online-tilassa, joten mesetän ja saan pikaisen vastauksen, kaikki muuten ok paitsi, että joka paikka tuoksuu savulle. Jossain alakerrassa huoneisto paloi.

Illalla suosikkisarjani ”Lost - 2nd generation” ensimmäisen tuotantokauden jakso tulee väärään aikaan. Jälleen kerran käy näin. En muista milloin olisin viimeksi katsonut televisiostani jotain siihen aikaan kun televisioyhtiö minut haluaisi sohvalle. Lue loput tästä jutusta »

Asiantuntijajournalismia Taloussanomien Oma sana -osiossa eli pohdintaa Web 2.0 Expo:sta San Franciscosta Janne Waltosen ja Matti Djateun silmin.

Journalistien ammattikunnan henkinen muutos näkyy selvästi siinä, miten eilen ja tänään pidetyt Journalismin päivät ovat muuttuneet.

Kun edellisissä Journalismin päivissä syksyllä 2005 sosiaalinen media, kansalaisjournalismi, blogit, mikä tahansa tähän genreen kuuluva ja myös online-journalismi huusivat poissaolollaan eivätkä ne ammattikuntaa edes kiinnostaneet – noin yleisesti puhuen.

Nyt puolitoista vuotta myöhemmin sosiaalinen media, internet ja niiden vaikutus journalismin tulevaisuuteen olivat erittäin vahvasti esillä lähes kaikissa keynote-puheenvuoroissa (niin Anssi Vanjoen, Dan Gillmorin, Daniel Sachsin kuin David Weinbergin) ja useassa muussakin esityksessä ja keskustelussa.

Pöytä- ja käytäväkeskusteluissa tuli selvästi esiin se hämmennys ja epätietoisuus journalismin tulevaisuudesta, joka on kuluneen vuoden aikana noussut ammattikunnan henkisessä asenteessa nopeasti pinnalle. Täällä journalistit hämmentyneinä ihmettelivät mihin journalismi on menossa, mihin ammattijournalisteja enää tarvitaan kun oman asiansa ammattilaiset ja journalismin amatöörit tekevät ja jakavat toiselleen tietonsa, näkemyksensä, juttunsa, valokuvansa ja videonsa. Hienoa. Tätä hämmennystä tarvitaan, sillä se herättää ammattikunnan siihen välttämättömään oman journalistisen työn uudistamiseen. Vaikka journalistinen työ ei mihinkään katoa ja hyviä journalisteja tarvitaan aina, sitä ei tarvitse pelätä, niin kuitenkin jos yksittäinen journalisti – niin juuri sinä siellä – ei halua uudistaa omaa journalistista työkalupakkiaan ja osaamistaan, niin silloin oman työn päättymistä kannattaa alkaa pelätä.

Ja sitten uudistumaan…

Tänään alkaa Helsingin messukeskuksessa ensimmäistä kertaa järjestettävä Mediapäivät, joka on myös ammattilaisten lisäksi avoin yleisölle. Yksi Mediapäivien mielenkiintoisimmista paikoista on Self made -lava, jossa asiantuntijat neuvovat miten tuottaa itse laadukasta sisältöä blogiin, kuvagalleriaan ja mihin vain. Jos siis itse tekeminen kiinnostaa ja kansalaisjournalismi kutkuttaa, niin perjantaina, lauantaina tai sunnuntaina suuntana kannattaa pitää Mediapäiviä. Muutakin mielenkiintoista ohjelmaa (pdf) mediasta on luvassa.

Toisaalla kolmen kuukauden bloggaus tuo mukavia lisäansiota lehden toimittajille:

Writers at entrepreneur-oriented biz magazine Business 2.0 who started blogging earlier this year recently received their first checks based on how many hits their blogs received in the first three months of the year … there were a handful of reporters at the magazine who received checks in the area of $2,000 to $2,500.

Toisaalla lehden journalisteja uhkaavat irtisanomiset:

In our opinion, print ads, which make up the lion’s share of newspapers’ ad revenue, will continue to be at risk, particularly in the first half of 2007. We anticipate ad revenue from print ads will be down another few percentage points for the year. In particular, print national and classified ads should continue to face challenges, as ad spending in these categories is particularly susceptible to the threat of the Internet.

Meanwhile, we think margins will continue to be pressured at newspaper publishers. Newspaper companies should see some benefit in 2007 from lower newsprint prices and usage. But newsprint and supplements make up only about 15% of publishers’ total operating costs. Because the bulk of newspaper publishers’ costs are fixed, anticipated top-line challenges should cause negative operating leverage to continue. We wouldn’t be surprised to see yet another round of layoffs in the near future as publishers attempt to combat this.

[Lainausten lihavoinnut minun.]

Tässä näyte hyvästä journalismista:

gzip -d -c [filename.dat.gz] | perl -ane “s/^.{63}(.{3}).{274}(.{100})//; ($age,$cause) = ($1, $2); ++$i if ($cause =~ /T860/); BEGIN{$i=0;}END{print $i;}”

Ok, huono aloitus, koska pitää selittää. Wiredin jutussa toimittaja on oheisen perl-koodin avulla hankkinut tietoa aikuisilta saatujen kantasolujen avulla tehtyjen hoitojen kuolleisuudesta virallisista tietokannoista. Ja saanut aikaan skuupin. Tässä hyvä esimerkki miksi tulevaisuuden uutisjournalimissa tarvitaan koodaajajournalisteja (aiheesta aiemmin).

Taloussanomat on avannut kansalaisjournalistisen Oma sana -osion, jossa lukijat voivat muun muassa kirjoittaa omia juttujaan ja myös valita itse omat etusivunsa uutiset sekä perustaa yhteisöjä. Talousuutiskilpailu on menossa mielenkiintoiseen suuntaan.

Huhtikuun lopulla pitäisi sanoa viisaita sanoja alan ammattilaisille aiheesta aikakauslehti ubiikkiyhteiskunnassa, mutta yksi asia minua häiritsee, sillä en ole sinut ubiikkiyhteiskunta-käsitteen kanssa. Tietotekniikka voi olla ubiikkia, kaikialla läsnä olevaa lähes joka paikkaan sulautettua, mutta mihin tarvitaan hähmeää mitään tarkoittamatonta käsitettä ubiikkiyhteiskunta, kun kuitenkin puhutaan ubiikkiteknologian sovelluksista ja niiden vaikutuksista sosiaaliseen elämään ja yhteiskuntaan laajemminkin. Ehkä ubiikkiyhteiskunnasta voisi olla kysymys vasta sitten kun me ihmiset sisällämme tietotekniikkaa, joka keskustelee keskenään tietämättämme, mutta tämä menee jo turhan pitkälle epävarmaan tulevaisuuteen ja tieteiskirjallisuuden puolelle aikakauslehti ubiikkiyhteiskunnassa -keskustelun kannalta.

Tämä siis johdantona kutsuun tulla keskustelemaan ja vinkkaamaan ideoita ja teemoja, mitä haluaisitte minun nostavan keskustelussa esille. Tuo pyöreän pöydän keskustelu pidetään 25.4. Aikakauslehtien liiton vuosittaisessa Ajankuva-seminaarissa, sitä johtaa Teppo Turkki ja lisäkseni keskustelijoina ovat Jussi Nurmio, Tom Jungell, Hanna-Kaisa Ellonen ja Jane Moilanen.

… tai ainakin suomalaisille You Tuben käyttäjille. Klipit.fi on “kuluttajille ilmainen yhteisöllinen video- ja kuvapalvelu verkossa. Palvelussa voi ihastella, ihmetellä, kauhistella sekä kommentoida yhteisön palveluun lataamia videoklippejä sekä ladata myös omia klippejä. Videon lataajille porkkanana toimii mahdollisuus saada oma klippi näkymään aina televisiossa asti!”