Comments on: Televisio vuonna 2020

By: Olli

Olli — Thu, 30 Aug 2007 21:29:43 +0000

Tämä on jo arkipäivää. Itse katson usein 42-bussin päättärillä Erottajalla uutiset nettistreamina Television@.Net -sivustoni kautta.

By: Matti Lintulahti

Matti Lintulahti — Wed, 16 May 2007 15:37:05 +0000

Printin puolustuspuhe eli miksi printtiä luetaan vielä vuonna 2020 löytyy täältä: Skenaario aikakauslehdistä.

By: Matti Lintulahti

Matti Lintulahti — Thu, 10 May 2007 19:17:22 +0000

Tuosta Emman kommentista päästäänkin siihen toiseen skenaarioon, jossa merkittävä joukko seuraa uudet tv-sarjat laajakaistaisesta netistä ja kiinnittyy sarjan fanien itse luomiin faniyhteisöihin. Mikä rooli silloin jää tv-kanaville? Hmm…

By: Emma London

Emma London — Thu, 10 May 2007 11:27:29 +0000

parempi kommentti myöhään kuin ei milloinkaan: Todennäköisesti et olisi mennyt tsekkaamaan Lostin faniyhteisöä televisioyhtiön omalle saitille, vaan fanien itsensä tekemään yhteisöön. “Fans do It better” toimii osittain jo nyt; Fanien ilmaiseksi tarjoama aika ja vaiva peittoaa kaupallisen tarjoajan, jolla ei ole sisältöön eikä sisällöntuottamiseen henkilökohtaista intressiä

By: Matti Lintulahti

Matti Lintulahti — Tue, 01 May 2007 19:51:15 +0000

Ensin ajattelin kirjoittaa aikakauslehti 2020 -skenaarion vähän yli. Nyt taidankin kirjoittaa sen vähän ali printin puolustuspuheena, ja samalla vastaan Teron kysymyksiin. Hetken päästä skenaario-sarja saa jatkoa.

By: Tero Heiskanen

Tero Heiskanen — Mon, 30 Apr 2007 11:55:38 +0000

Meidän ajattelun perusteet on kyllä lähtökohtaisesti niin eri maata, että en voi muuta kuin ihmetellä miten voitte nähdä asian noin. Tätä käytiin jo ubiikkiprintti keskustelussa läpi, mutta palaanpa vielä. Media on ihmisten keskenäistä viestintää, jota on tehty luolamaalauksista lähtien. On jonkinlaista informaatiota (kirjoitusta, kuvaa, ääntä), joka välittyy yhdeltä tai useammalta ihmiseltä yhdelle tai useammalle ihmiselle. Ominaista on, että se käsittelee ajankohtaisia asioita ja ihmiselle tärkeitä aiheita. Medioita on hyvin monelaisia ja muoto määräytyy sen mukaan mikä on sisällön ja tiedonsiirron kannalta sopivaa. Luolamaalauksista lähtien siis media on aina ollut sellainen, joka parhaiten vastaa tarpeisiin käytettävissä olevalla tekniikalla.
Meillä ei ole mihinkään universaaliin mediaoppikirjaan kirjoitettu, että ihmiselle on parasta maailmanloppuun asti olla radio, tv, printti ja netti ja joku netin jälkeinen kokonaisuus ja näillä suhtkoht muuttumattomat jakaumat mediankäytössä. Ei ole mitään muuta kuin yksi sääntö: ihmisellä on tarve medialle ja tämä tarve tulee tyydytetyksi niin hyvin kuin se on käytössä olevalla teknologialla on mahdollista. Ihmisellä ei ole tarvetta median välineille kuten printti, tv, netti. Ihminen haluaa vain vastaanottaa ja lähettää tietoa ihmiselle ominaisilla tavoilla. Tämän takia käytetyt median välineet muuntuvat koko ajan, sen mukaan miten teknologia kehittyy. Itse media menee täydellisyyttä kohti eli täydellistä viestintää. Tässä on se kohta, mitä en ymmärrä, miten joku pystyy väittämään vastaan. Jos meillä on parempi media käytettävissä kuin printti, tv, radio tai joku muu niin me otetaan se käyttöön(siirtymäaika toki on), ei me enää sitä vanhaa käytetä, ihan vaan huvin vuoksi. Ei kukaan tuolla rahtaa tavaraa moottoritiellä hevosen vetämänä, koska on auto tai ei kukaan lähetä kirjekyyhkyä matkaan, koska on sähköposti. Jos haluaa pohtia median tulevaisuutta niin ei me voida lähteä ajattelemaan, että vaikkapa printti, tv, radio ja tulevat mediat olisivat jotain erillisiä kokonaisuuksia, joilla ei ole toistensa kanssa tekemistä ja, että ne kilpailisivat toistensa kanssa kuin jossain juoksukilpailussa. Kaikki täyttävät samaa tehtävää ja kaikilla on erilaisia ominaisuuksia, joten joku on jotain toista parempi tietyllä osa-alueella ja joku toinen parempi toisella alueella. Ominaisuudet tiedon lähettämisessä, tiedonsiirrossa ja tiedon vastaanottamisessa ratkaisevat. Jos joku uusi kykenee hoitamaan jonkun toisen tontin ja tekemään enemmänkin niin se vanha häipyy pois. Kun näitä ominaisuuksia aletaan listaamaan ja vertailemaan niin esim. netti pystyy lähitulevaisuudessa tekemään kaiken saman kuin tv. Ja jos joku tykkää erityisesti tv:stä niin hän voi käyttää nettiä, joka imitoi tv:tä. Printti vs. netti oli jo käsitelty, radio vs. nettiä en lähde tässä nyt erittelemään.
Me mennään täysin metsään median tulevaisuuden pohtimisessa, jos me lähdetään miettimään miten printtiä tai tv:tä kehitetään tai muutetaan ja yritetään samalla kutsua niitä entisillä nimillään. Mihin me niitä voidaan kehittää? Sanokaa yksi esimerkki printin tai tv:n kehityksestä, joka ei veisi sitä netin tapaiseen viestintään ja jota ei voitaisi tehdä netissä lähitulevaisuudessa. Tämä on ihan sama asia kuin, jos olisimme sata vuotta sitten aloitettu miettimään miten kehitetään hevosta raskaiden töiden tai liikenteen välineenä, vaikka auto oli jo keksitty.
Minä en tässä väittele minkään tietyn teknologian tai median puolesta, vaan ihmettelen, että miten tulevaisuutta voidaan yrittää pohdiskella takertuen johonkin(tv), johon on nyt jo olemassa parempi vaihtoehto(netti), mutta joka ei ole vaan levinnyt enemmistön käyttökulttuuriin ja jota ei osata vielä kunnolla hyödyntää kaikilla alueilla(passivoiva viihde). Ei ihmiskunta kehity minnekään, jos emme osaa ajatella mikä on oikeasti tehokasta, hyödyllistä ja tarpeellista ilman konservatiivisien silmälasien käyttöä, jotka määräävät meille raamit ja tavat kaikelle kehitykselle
Matti, Strummer tai joku muu: Oletetaan hypoteesi, että printti ja tv säilyttävät valta-aseman mediassa seuraavat 20 vuotta. Mitkä ovat perustelut tälle hypoteesille? Miksi se tieto, jonka ihminen saa printistä tai tv:stä, ei voi tulla jotain muuta kautta ihmiselle? Miksi mobiilin internetin ja esim. ubiikin mahdollistavat käytännöt eivät ole niin hyviä, että ne tappaisivat vanhoja medioita? En ole näissä keskusteluissa nähnyt vielä yhtään perusteltua vastausta näihin kysymyksiin. Hyvää Vappua!

By: Matti Lintulahti

Matti Lintulahti — Sun, 29 Apr 2007 19:55:43 +0000

Niinpä. Nyt kun katsoo, miten nuoret mediaa kuluttavat, niin televisiolla ja printillä on nuorten elämässä edelleen tärkeä rooli. Uutta on se, että niiden rooli ei enää olekaan niin keskeinen kuin kymmenen vuotta sitten ja nyt netin rooli uudenlaisena mediana on tullut niiden rinnalle ja osin ohikin. Mutta ei tämä tule tarkoittamaan sitä että netti tulisi korvaamaan television ja/tai printin missään näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Sen sijaan se tulee tarkoittamaan muutoksia television ja printin seuraamistapaan ja siihen, mitä niistä etsitään ja miksi niitä käytetään. Ja siksi niiden molempien pitää muuttua ajan mukana – kuten ne koko ajan muuten tekevätkin. Harvinaisen eläviä medioita nuo kuolleiksi julistetut.

Uskallanpa ennustaa, että kun seuraava mediainnovaatio otetaan innokkaasti käyttöön, niin taas innostutaan puhumaan ja julistamaan vanhaa perinteistä mediaa (johon silloin nettikin kuuluu) kuoliaaksi.

By: strummer

strummer — Sun, 29 Apr 2007 10:22:35 +0000

Koska näiden Web 2.0 -ihmisten visio tulevaisuuden televisiosta vastaa nykypäivän tietokonetta, toivon, että he eivät ainakaan suoraan pääsee päättämään television kehityksestä. Televisiot ja tietokoneet saisivat pysyä erillään tulevaisuudessakin. Onhan se kumma miten nykyään on muotia että kaikki pitää etsiä itse; uutisten takiakaan ei muka enää kelpaa lehden silmäily ja tv-uutisten katsominen, vaan pitää seurata sataa blogia, nettisivua ja videostriimiä päivässä että saa sen paljon hypetetyn “oikein kuvan” tapahtumista.

By: Matti Lintulahti

Matti Lintulahti — Fri, 27 Apr 2007 06:50:33 +0000

Käykää ihmeessä lukemassa Tero Heiskasen kommentissa kolme esittämä linkki television tulevaisuuden visioon. Tero tappoi ja printin ja nyt kuolee televisio. Hengästyttävää tekstiä, kun muistaa että protoina Teron yksityiskohdat – ainakin suurin osa – ovat jo mahdollisia. No, kaikki protot eivät tietenkään koskaan päädy kaupallisille massamarkkinoille.

By: erkka

erkka — Thu, 26 Apr 2007 23:59:48 +0000

Matti: Nyt taitaa olla liikkeellä protoja näytöistä, jotka pystyvät näyttämään 3D-kuvaa ilman erillisiä laseja, mutta pystytäänkö niitä soveltamaan olohuonekäyttöön on eri juttu. Lähetysstandardit eivät varmaankaan ole niin suuri huolenaihe, sillä IP-TV voi tuoda valikoimaan aika suuren lisäyksen.

Haju, tärinä, ilmavirta ja vastaavat saattavat jäädä kuriositeetiksi tv-puolella, etenkin jos hajupatruunoiden ylläpito tulee kovinkin kalliiksi (vrt. musteet). Elokuvateattereissa nämä sen sijaan saattavat olla “se juttu”, millä ihmisiä houkutellaan jättiruutejensa äärestä elokuvateattereihin.

Aktiivisempaa osallistumista edellyttävien kulttuurituotteiden, eli pelien kohdalla yksinkertaisissa tuoksuisssa (metsä, ruuti, savu, bensa, “ruoka”) voi olla itua myös kotikäytössä – haju voi toimia paitsi tunnelman luojana, myös palkintona tai rangaistuksena. Mikäs sen motivoivampaa hakata verkossa Wii-tennistä kuin tieto siitä, että oman voiton kunniaksi vastapuolen konsoli jäljittelee suolistokaasuja

By: Tero Heiskanen

Tero Heiskanen — Thu, 26 Apr 2007 21:43:43 +0000

Taas meni sen verran pitkäksi kommentiksi, että laitoin oman blogin puolelle.

By: Matti Lintulahti

Matti Lintulahti — Thu, 26 Apr 2007 11:08:25 +0000

Milloinhan arjeksi ovat tulleet kolmiulotteiset tv-ohjelmat, tuoksun ja muiden astien tuominen tv-ohjelmien katseluun ja kolmiulotteiset virtuaalimaailmat?

By: erkka

erkka — Tue, 24 Apr 2007 18:12:53 +0000

Minä toivon, että tuolloin kaistaa riittää koteihin sen verran, että ohjelmien netistä katsomista ei tarvitse ajatella lataamisena, vaan ohjelmavirta käynnistyy nappia painamalla.

Uutistyötteiden selaaminen tv-ruudulla on varmaan jo joksenekin luontevaa. Esimerkiksi telkkarin saa pyörittämään halutun tiedotusvälineen news tickeriä ja live-lähetykset saisivat lisäarvoa siitä, että samalla voi chattia samaa ohjelmaa katsovien kanssa… vähän niinkuin Joost on nyt.

Mobiililaitteiden osalta uskaltaisin jo lotota silmille asetettavien näyttöjen puolesta. Datalasit ja kännykkä/ipod on jo nykyään ihan realismia, mutta 13 vuoden aikana karsitut johdot ja parannettu design (+vahvuudet laseihin) voisivat tehdä hommasta koko kansan urheilua.

Mutta mikä voisi olla jotain oikeasti uutta? Mitä tämän päivän edellekävijät tekevät nyt, on arkea 2020.

Mutta mitä tekevät vuoden 2020 edelläkävijät? Mikä on arkea 2035?