Kategoriat
Kolumnit

Kolumni: Lääkettä lehdistön kurimukseen

Share

Viime kuukausina olemme saaneet lukea artikkelin jos toisenkin taantuvista sanomalehdistä. Kun taas kerran luin aivan liian yleisiä tuomiopäivän tarinoita yhdysvaltalaisen sanomalehdistön kuolemasta, mieleeni tulivat journalistiurani alkuaikojen mieleenpainuvimmat juttukeikat maakuntalehdissä. Meidät silloin nuoret toimittajat lähetettiin tekemään paatuneiden ja kokeneiden toimittajien hyljeksimiä tavisten merkkipäiväjuttuja. Niillä aisti kahvikupin ääressä jutustellessa  erinomaisesti sen, kuinka tärkeä lehti oli haastateltavan omalle lähipiirille. Pienet, omalle yhteisölle tärkeät asiat paperille painettuna tekivät sanomalehdestä tärkeän ja haluttavan.

Tuon perusasian merkitys on vähintäänkin pysynyt ennallaan, vaikka muutoin parissakymmenessä vuodessa mediakenttä on muuttunut ja kilpailu lisääntynyt radikaalisti. Lukija valitsee itselleen ja omille yhteisöilleen läheiset ja merkittävät tiedotusvälineet, joita lukee ja joista puhuu. Etäisiksi koetut työnnetään syrjään ja unohdetaan entistä helpommin. Lehtien levikki- ja lukijamäärät paljastavat erinomaisesti miten lukijat tässä äänestävät.

Sanomalehden ja sen lukijoiden muodostama yhteisöllisyys on aina ollut sanomalehden suurin voima. Sanomalehden liiketoiminta ja olemassaolon oikeutus eivät perustu hyvän sisällön myymiseen vaan lehden levikkialueen yhteisön vaalimiseen ja näin rakennetun yhteisöllisyyden myymiseen tilaajille ja mainostajille.

Koska internet, tuo sanomalehden kustantajien kirosana, on ensisijaisesti yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen virtuaalinen tori eikä media kuten usein väärin ymmärretään, yhteisöllisyyden merkitys on kasvanut kaikessa liiketoiminnassa, myös sanomalehden kustantamisessa. Ei siis ole ihme, että monet olemassaolostaan kamppailevat yhdysvaltalaiset sanomalehdet ovat niitä, joissa lukijat ja yhteisöllisyys on unohdettu.

Meidän suomalaisten kannattaa pitää tämä kuolevista sanomalehdistä saatu oppi visusti mielessä. Erityisesti nyt taantuman aikana on elintärkeä miettiä, millä keinoilla pystymme rakentamaan omasta lehdestämme nykyistä läheisemmän, tärkeämmän ja yhteisöllisemmän lukijoillemme ja mainostajillemme.

Tässä kehitystyössä internet ja mobiili ovat sanomalehden tärkeimmät ystävät. Uudet teknologiat kannattaa nähdä ensisijaisesti keinoina lisätä lehden läheisyyttä ja yhteisöllisyyttä eikä uusina julkaisukanavina kuten ne vieläkin valitettavan usein nähdään. Tämä näkemysero on todellisuudessa vielä suurempi kuin miltä se kuulostaa, koska se vaikuttaa kaikkeen tekemiseen.

Yksi asia jokaisen sanomalehden kannattaisi heti tehdä talouden ahdinkosta huolimatta. Koska jokaisessa sanomalehdessä on joka tapauksessa muutaman vuoden kuluttua vähintään yksi päätoiminen lehden yhteisöllisyydestä vastaava henkilö, hänet kannattaisi palkata pikimmiten. Tällainen vaikkapa yhteisömanagerin tittelillä oleva verkostoutunut lukijoita ja mainostajia rakastava työntekijä voisi olla yksi lääke toimialan kurimukseen. Jotta saisimme lukea enemmän tarinoita menestyvistä sanomalehdistä.

Tämä kirjoitus on julkaistu kolumnina 18.3.2009 ilmestyneessä Suomen Lehdistö -lehdessä. Numero on jaossa Mediapäivillä 3.-4.4.2009.

Share

1 vastaus aiheeseen “Kolumni: Lääkettä lehdistön kurimukseen”

[…] Kolumni: Lääkettä lehdistön kurimukseen Minusta yhteisöllisyys on vain yksi osa median työtä, ei ihmelääke kaikkeen. Enkä ihan usko siihenkään, että erillisen yhteisömanagerin palkkaaminen ratkaisi juuri mitään. Enemmänkin ehkä se, että mediassa useammalla olisi aikaa ja tilaa miettiä asioita tästäkin kulmasta joka päivä. (tags: sosiaalisuus internet media talous journalismi) […]

Vastaa