Kategoriat
Mediabisnes Tulevaisuus

Kirjallisuusnuori hylkää paperisen sanomalehden

Share

Kesän merkittävimmän signaalin tarjosi tällä kertaa oma 11-vuotias lapseni. Hän kuuluu erittäin innokkaana lukijana, kirjaston suurkäyttäjänä ja kirjojen ahmijana mediatutkimusten siihen nuorten mediakuluttajien osaan, josta uskotaan edelleen kasvavan sanomalehtien lukijoita ja tilaajia. Hän jo satunnaisesti selailee ja lukee päivän sanomalehteä ja seuraa maailman tapahtumia. Koulussa hän on ollut mukana aktiivisesti koululehden tekemisessä. Hänen kaltaisiinsa tulevaisuuden lukijoihin sanomalehtien kustantajat luottavat. Itsekin olen luottanut.

Ei ehkä kannattaisi luottaa niin vahvasti. Kesän aikana lapseni alkoi käyttää uutisten lukemiseen kännykkäni web-selainta. Nokia E71 joutui lainaan yhä useammin ja useammin. Lapseni selaili ja luki Helsingin Sanomien printin sijasta lehden matkapuhelinuutisia m.hs.fi. Keskikesällä hän tokaisi: ”Isä, tällä kännykällä on paljon mukavampi ja helpompi lukea uutisia kuin lehdestä”.

Aloin miettiä. Jos kirjallisuusnuorikin kokee ja kasvaa siihen, että kännykän pienestä ruudusta on mukavampi ja helpompi lukea uutisia kuin broadsheet-muodon sanomalehdestä, ja jos tähän signaaliin on yhtään uskomista laajemmasti, nuorten mediakulutuksen murros saattaa lyödä paperille painetut sanomalehdet yllättävän nopeasti.

Vaikka yksittäisen ihmisen mediavalintaa ei kannattaisi yleistä, spekuloidaan hetki, mitä tämä saattaa tarkoittaa.

Oikeastaan tämän kehityksen ei pitäisi yllättää. Mikä on lapseni kaltaiselle ryhmälle mukavaa ja helppoa mediakulutusta? Kirjat ovat, kännykät ovat, pelit ovat, tietokone on, televisio on, radio on, spotify on, aikakauslehdet ovat. Sanomalehti broadsheet-muotoisena ei ole, ja siksi, vaikka kuinka hyvän sisältöisenä sanomalehteä tehtäisiin, se näyttäisi jäävän innokkaimpienkin mediakuluttajanuorten valintojen ulkopuolelle.

Voiko siis sanomalehti printtimuodossa ylipäätään houkuttaa nuoria lukijoiksi ja tilaajiksi tarpeellisissa määrin? Kesän signaalin perusteella sanomalehti tarvitsee vähintäänkin oikeanlaisen analyyttisen ja helposti paketoidun sisällön lisäksi mukavan ja helpon fyysisen muodon, tabloidin tai aikakauslehden kokoluokan. Mitä nopeammin kustantajat alkavat medianuorille oikeanlaista pakettia tarjota, sitä paremmin sanomalehti voi menestyä tulevaisuudessa. Tähän samaan suuntaan kustantajia vie paine alkaa tarjota sanomalehden journalismia sähköisen paperin tai lukulaitteen kuten Kindlen muodossa.

Loppupeleissä paperiselle sanomalehdelle saattaa kuitenkin käydä kuten mustavalkotelevisiolle – se katoaa kokonaan mukavampien digitaalisten ”sanomalehtien” tieltä, kun median kuluttajat äänestävät valinnoillaan. Kirjallisuusnuoretkin kuluttavat uutiset ja niiden taustat netistä, kännykästä, aikakauslehdistä, kirjoista ja ”Kindleistä”. Paperisesta sanomalehdistä tulee suurten ikäluokkien media, mustavalkotelevisioiden kaltainen hiipuva median muoto.

Share

5 vastausta aiheeseen “Kirjallisuusnuori hylkää paperisen sanomalehden”

Kirjallisuusnuori hylkää paperisen sanomalehden…

”Aloin miettiä. Jos kirjallisuusnuorikin kokee ja kasvaa siihen, että kännykän pienestä ruudusta on mukavampi ja helpompi lukea uutisia kuin broadsheet-muodon sanomalehdestä, ja jos tähän signaaliin on yhtään uskomista laajemmasti, nuorten m…

Broadsheet on kyllä varmasti elinkaarensa loppupäässä, mutta sanomalehtien tai yleensäkin painetun median kuolemaa saarnaavia on ollut jo vuosia. Varmasti mediakäyttäytyminen tulee muuttumaan teknologian myötä, mutta nykyisellään mullistukset ovat lähinnä toimineet pienen hifistelevän ultratrendikkään propellipään piireissä, jos edes niissä.

Tabloid-kokoiset lehdet tulevat varmaan pitkään vielä porskuttamaan, koska ne ovat helpommin mobilisoitavissa. Kännykkään tarjottavien palvelujen kompastuskivi on aina ollut näytön pieni koko, joka rajoittaa maailmaa mullistavan mediapläjäytyksen nautinnon, tihrustamisen johdettua vain turhautumiseen.

Suurin osa uusista mullistuksista kaatuu samaan virheeseen. Palvelujen rajattu käyttö, tekijänoikeusongelmat ja kuluttajalle kohdistettu korkea hinta ovat sellainen paketti, ettei näillä palkintopallia heru. Mainonnan kautta rahoitetut (kuluttajalle) ilmaispalvelut ovat nykyisellään netin vahvimpia nuorisomedioita. Ilmaiseen mediakulutukseen totuttautuneet nuoret eivät todellakaan tule aikuisena hullaantumaan mediaan, jonka sovellus on sidottu yhteen palveluntarjoajaan ja käyttö on maksullista.

”Ilmaiseen mediakulutukseen totuttautuneet nuoret eivät todellakaan tule aikuisena hullaantumaan mediaan, jonka sovellus on sidottu yhteen palveluntarjoajaan ja käyttö on maksullista.” Paitsi silloin kun tällainen media tuo lisäarvon josta halutaan maksaa: iphone, ipod ja itunes ovat esimerkkejä tästä. Paperinen tilattava sanomalehti tuntuu tuovan hinnalleen vastinetta yhä harvemman mielissä vaan oma mediankäyttö sovitetaan uudestaan tavalla jossa sanomalehdelle jää aikaisempaa selvästi pienempi rooli. Jos tilattava sanomalehti pystyy uudistumalla tuomaan tilaajilleen lisää arvoa, elinkaari pitenee. Mitä kaikkea uutta lisäarvoa sanmalehden pitäisi tuoda, on elintärkeä kysymys kustantajille vastattavaksi.

Minusta on täysin käsittämätöntä kuinka itsepäisesti suomalaiset mediatalot ovat jumittaneet broadsheet-kokoon! Ei sinänsä että uskoisin tabloidkoon pelastavan sanomalehtiä, mutta tämän kesän Saksan matkalla ihastelin heidän lehtiensä kätevää kokoa. Sellaisen voisi jopa ottaa mukaan ja lukea matkalla.

Ilmaisen mediakuluttamisen nuoret käyttävät kyllä iphonea, ipodia ja itunesia. Näiden kaikkien käyttö ei ole kuitenkaan sidottu palvelusta maksamiseen. Kaikkia välineitä voi, ja käytetään, ilmaiseksi.

Lisäarvosta puhuminen on minusta hiukan kyseenalaista, kun puhutaan mediakulutuksesta. Kadulla käveleminenkin tuo monen ihmisen elämään lisäarvoa, mutta aika vaikea siitä olisi maksua periä, koska ihmiset ovat tottuneet kävelemään ilmaiseksi. Nuoret ovat yksinkertaisesti kasvaneet ilmaiseen mediakulutukseen, jonka takia minun mielestäni on haasteellista luoda kuluttajille kallista mediatarjontaa. Mainosrahoitteisesti toimiva Facebook on paras esimerkki maailman menestyneimmästä ”uusmediasta”. Sen menestys pohjaa pääasiallisesti ilmaiseen käyttäjätiliin.

Vastaa