Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Kapinallinen blogivinkki: Epäilyttävän humoristisen yritysblogin julkaiseminen salaa johdolta

Pulse of Vegas

Tehkää se salaa, jos sinä ja tiimisi uskotte omaan äänensävyltään hieman epäilyttävän blogin ideaan. Joskus todella kannattaa olla kapinallisia ja tehdä ensin, pyytää jälkikäteen johdolta anteeksi eikä kysyä lupaa joka asiaan. Omalla vastuulla tietenkin. Ei kannata lähettää minulle vahingonkorvausvaatimuksia.

Tässä resepti salaiselle viestintämarkkinoinnin iskutiimille epäilyttävän yritysblogin julkaisemiseksi salaa yrityksen johdolta eli miten saada edes vähän Varustelekan meininkiä oman yrityksen blogiin.

1. Harjoitelkaa haluttua epäilyttävän humoristista äänensävyä ennen blogin julkaisemista. Useiden kymmenien postausten kirjoittaminen, editointi yhdessä ja äänensävyn säätö kohdalleen kertoo konkreettisesti mistä blogissa on kysymys ja tekee hommasta hauskaa. Jo ennen ensimmäistäkään ulkopuolista lukijaa.

2. Julkaiskaa blogi irrallaan yrityssaitista puolisalaisena ja levittäkää tietoa uudesta blogista somessa. Ei se yrityksen ylin johto siellä kuitenkaan ole. Jatkakaa kuunnellen lukijoita ja valittuja mittareita. Lisää ketterää säätöä tarvitaan aina.

3. Siinä vaiheessa kun yritysjohto bloginne viimein havaitsee, sillä on toivottavasti tarpeeksi lukijoita ja se tuo tarpeeksi hyviä liidejä liiketoimintaan, jolloin johto pitkin hampain hyväksyy bloginne sen epäilyttävästä huumorista huolimatta.

News. Deals. Nonsense.

Tällä reseptillä perustettu Las Vegasissa toimivan kasinohotelliketjun Ceasars Entertainmentin Pulse of Vegas – blogi sai parhaan blogin palkinnon jenkeissä (PR Daily’s Digital PR & Social Media Award).

Blogin koko nimi: News. Deals. Nonsense. Pulse of Vegas Blog kertoo kaiken blogista. Blogi sekoittaa Las Vegasiin tulevalle turistille tarjottavat hyvät vinkit ja tarjoukset viihdyttävällä ja sarkastisella tavalla kirjoitettuihin nonsense-postauksiin. Tuloksena on blogi, joka viihdyttää ja jota luetaan kuin mediaa.

Kuinka moni hotelliketju voisi kirjoittaa omassa blogissaan kieli keskellä suuta lukuisista muista tavoista, mitä kaikkea hotellin kylpyhuoneen suihkumyssyllä voi tehdä? 11 Alternate Uses for Your Hotel Shower Cap

Näin palkinnon jakajat perustelivat parhaan blogin palkinnon antamista Pulse of Vegas -blogille:

By the time executives did catch a whiff of the blog’s existence, they couldn’t say no to it, even if they weren’t particularly happy with a post poking a little fun at a parade of horses coming down The Strip for singer Shania Twain or, worse yet, a post mentioning a competitor! The numbers were just too persuasive.

The blog attracts 80,000 unique visitors per month and boasts a bounce rate of only 4 percent, which means posts are extra “sticky.” Once visitors read one post on the site, they read another post. And then another.

Celebrities such as chef Gordon Ramsay, magician Penn Jillette, and Charlie Sheen have shared Pulse of Vegas’ posts, attracting tens of thousands of their Twitter followers to the site.

Toivottavasti jo mietit omaa salaista suunnitelmaa erilaiselle yritysblogille.

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

6 syytä miksi emme tarvitse natiivimainontaa

Sponsoroitu mainos
Koen useimmat Facebookin sponsoroidut päivitykset häiritsevinä mainoksina. Miksi niitä pitäisi kutsua natiivimainonnaksi, jonka pitäisi olla häiritsemättä median kuluttajan käyttökokemusta?

Natiivimainonta, native advertising, on terminä ärsyttänyt minua alusta lähtien. Nyt kerron miksi.

1. Koska kukaan ei ymmärrä termiä samalla tavalla

Kysy mitä natiivimainonta tarkoittaa ja saat yhtä monta erilaista vastausta kuin on vastaajaa. Jokaiselle natiivimainonta tarkoittaa eri asioita: Yhdelle se on hakutulosten perusteella kohdennettua mainontaa (Google Adwords), toiselle sponsoroituja päivityksiä (Facebook, Twitter), kolmannelle uutissivustojen yritysten tuottamaa sponsoroitua sisältöä (Buzzfeed Parner, Forbes BrandVoice), neljännelle yhtä kuin kaikki sisältömarkkinointi (Huom! Ei muuten ole!), viidennelle kaikkea mainontaa joka näytetään kuluttajalle sopivana hetkenä jolloin kuluttaja osoittaa kiinnostuneensa mainonnan kohteesta, ja niin edelleen.

2. Koska natiivimainonta ei ole mitään uutta

Natiivimainonnalla yritetään tarkoittaa, näin olen itse ymmärtänyt, sitä, että tavalla tai toisella kuluttajalle näytetään vain sellaista mainontaa, josta kuluttaja on sinä hetkenä kiinnostunut. Mutta eihän tässä ole mitään uutta. Aikakauslehdissä tällaista mainontaa on ollut pitkään. Kun Tuulilasissa on automainoksia, niin miksi niitä pitäisi alkaa kutsua natiivimainoksiksi? Hakusanamainonta on ollut tällaista mainontaa alusta lähtien. Miksi se pitäisi nimetä natiivimainonnaksi? Ja sponsoroidut twiitit olkoon sponsoroituja twiittejä.

3. Koska Facebookin sponsoroidut päivitykset ovat natiivimainontaa

Facebookin sponsoroitujen päivitysten sanotaan olevan natiivimainontaa. Jopa haukuttu bannermainonta häiritsee vähemmän kuin Facebookin päivitysvirtaan tulevat sponsoroidut päivitykset. Pelkästään tällä perusteella natiivimainonta kannattaisi nimetä uudelleen häiritseväksi mainonnaksi, jos facebookin sponsoroidut twiitit ovat natiivimainontaa.

4. Koska yritysten tuottama sisältö kannattaa julkaista yrityksen omassa mediassa

Yhtenä yleistyvänä natiivimainonnan muotona pidetään uutissivustojen yritysten tuottamaa sponsoroitua sisältöä (esimerkiksi Buzzfeed, Forbes, Huffington Post jne). Onko näiden sivustojen journalistisen sisällön virrassa julkaistu yritysten tuottama sisältö häiritsevää vai sopivaa, hyvää vai huonoa, riippuu sisällöstä itsestään. Toiseksi: Miksi emme siis kutsuisi tällaista markkinoinnin muotoa sisältömarkkinoinniksi? Ei siihen tarvita uutta termiä. Kaiken lisäksi tämä sisältömarkkinoinnin muoto ei ole paras tapa tehdä sisältömarkkinointia ja rapauttaa piilomainontamaisesti tehtynä median luottamusta (ks kohta 6).

Yritysten kannattaa aina rakentaa ensin omaa mediaa ja vasta toissijaisesti tuottaa sponsoroituja sisältöjä median uutissivustoille jo pelkästään sen vuoksi, että kuluttajat lukevat mieluiten yritysten tarinat yritysten sivustoilta.

5. Koska vain konsultit ja mediamyyjät tarvitsevat uuden sekoittavan termin

Miksi sitten natiivimainonta on terminä syntynyt? En tiedä. Mutta vaikuttaa siltä, että parhaiten siitä hyötyvät verkkomainontakonsultit, jotka saavat taas yhden syyn laskuttaa lisää asiakkailta tekemällä digitaalisesta markkinoinnista monimutkaisempaa kuin se on. Natiivimainonnasta sekoittavan terminä hyötyvät myös mediayhtiöt, jotka epätoivoisesti yrittävät kehittää uusia mediamainonnan muotoja kilpailemaan yritysten oman median ja sosiaalisen median kasvavan käyton kanssa. Näyttää siltä että mediayritykset ovat toteuttaneet tämänkin asian hivenen väärin:
Native Ads Aren’t Evil, You’re Just Doing Them Wrong.

6. Natiivimainonta piilomainontamaisesti tehtynä on tuhoisaa journalismille

Piilomainostajat ja tuotesijoittelijat käyttävät uutta termiä puolustaakseen omaa toimintatapaansa. Mehän vain tarjoamme mainostajan hyviä sisältöjä sellaisissa paikoissa etteivät ne häiritse kuluttajaa vaan ovat osa käyttökokemusta, he perustelevat. Mutta, kaikenlainen piilomainonta ja tuotesijoittelu vähentää lukijan ja katsojan luottamusta mediaan ja sen julkaisemaan journalismiin. Hyvä mainonta ei yritä piilottaa sitä, kuka viestin kertoo, koska hyvä mainonta rakentaa viestin kertojan, siis mainostajan, brändiä. Mitä vähemmän ihmiset luottavat journalismiin, sitä jyrkemmin media sukeltaa ja sitä vähemmän yrityksillä on paikkoja mainostaa ja pakko rakentaa omaa mediaa. Tämänkään takia emme tarvitse natiivimainontaa.

 

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Sisältömarkkinoinnissa tuloksellisimmat yritykset käyttävät 39% markkinointibudjetista sisältömarkkinointiin

Content marketing budgetKuinka suuren osan markkinointibudjetista yrityksen kannattaa käyttää oman median ja sisältömarkkinoinnin tekemiseen? Tämä on tietenkin kysymys, johon ei voi olla yksiselitteistä oikeaa vastausta, mutta uunituore B2B-yritysten sisältömarkkinointitutkimus B2B Content Marketing 2014 antaa jotain ajatusta oman yrityksen markkinointiviestinnän kehittämiseksi.

Keskimäärin tutkimukseen vastanneet yritykset käyttävät 30 prosenttia markkinointibudjetistaan sisältömarkkinoinnin tekemiseen. Vaihtelu on suurta: 2 prosenttia laittaa kaiken likoon sisältömarkkinoinnin puolesta ja 2 prosenttia ei panosta siihen lainkaan. Loput ovat siinä välissä.

Mielenkiintoisin vertailu käydään niiden yritysten välillä, jotka kokevat olevansa sisältömarkkinoinnissa tehokkaimpia ja jotka taas kokevat olevansa siinä tehottomia. Kaikista tuloksellisimmat sisältömarkkinoijat käyttävät sisältömarkkinointiin 39 prosenttia markkinointibudjetistaan kun vastaavista kaikista tehottomimmat sisältömarkkinoijat käyttävät siihen selvästi vähemmän, keskimäärin 16 prosenttia.

Tähän eroon voi olla monia syitä eikä tämä tutkimus anna eroon vastausta, mutta ainakin minut se laittaa pohtimaan voiko tuloksellinen tehokas sisältömarkkinointi vaatia tietyn tarpeeksi suuren panostuksen toimiakseen?

Mitä keinoja B2B-yritykset käyttävät?

Content marketing usageMitä sisältömarkkinoinnin keinoja sitten yritykset käyttävät eniten? Oheinen kuva kertoo, että eniten käytetyt sisältömarkkinoinnin keinot ovat sosiaalinen media, artikkelit omalla saitilla, digitaaliset uutiskirjeet, blogit ja erilaiset tapahtumissa esiintymiset. Omat asiakasreferenssit, videot ja artikkelit ulkopuolisilla saiteilla tulevat seuraavina.

Eniten käyttöä viime vuoteen on lisännyt infograafien käyttö. Kun viime vuonna 38 prosenttia b2b-markkinoijista käytti infograafeja, tänä vuonna niiden käyttäjiksi ilmoittautui 51 prosenttia.

Sisältömarkkinoinnin keinovalikoima on laaja, ja jokaisen yrityksen kannattaa omista tavoitteistaan valita itselleen sopivimmat ja tehokkaimmat.

Miten sisältömarkkinointia tehdään tuloksellisesti?

Content marketing

Miten sitten sisältömarkkinointia tehdään tuloksellisesti ja tehokkaasti? Tämän tutkimuksen perusteella siihen vaikuttaa keskeisesti suunnitelmallisuus (tästä kirjoitin tarkemmin viime viikolla Digitalist Networkin artikkelissani: B2B sisältömarkkinoinnin tehotrendit 2014).

Kun yrityksellä on dokumentoitu pitkäjänteistä sisältömarkkinoinnin tekemistä edistävä suunnitelma, sisältömarkkinointi on selvästi tuloksellisempaa kuin niillä yrityksillä joilla dokumentoitua suunnitelmaa ei ole.

Itse haluan mielummin puhua sisältömarkkinoinnin suunnitelmasta kuin sisältöstrategiasta, joilla tarkoitetaan samaa asiaa.

Mitkä ovat sisältyömarkkinoinnin suurimmat ongelmat?

Content marketing challengesMitkä asiat B2B-yritykset kokevat sisältömarkkinoinnin tekemisen esteiksi? Tämän tutkimuksen mukaan suurimmat esteet ovat: 1.Ajan puute, 2. Kyvyttömyys tuottaa tarpeeksi sisältöä, 3. Kyvyttömyys tuottaa kiinnostavaa sisältöä, 4. Budjetin puute ja 5. Kyvyttömyys tuottaa erimuot0isia sisältöjä.

Isot (yli 1000 työntekijää) ja pienet yritykset (alle 100 työntekijää) kokevat esteet eri tavoin. Isoille yrityksille kaksi suurinta estettä ovat kyvyttömyys tuottaa kiinnostavaa sisältöä ja sen puute, ettei toimintaa ole integroitu markkinointiin kokonaisuutena. Pienet yritykset taas kokevat suurimmiksi ongelmiksi ajan puutteen ja kyvyttömyyden tuottaa tarpeeksi sisältöjä.

Tämän perusteella isot yritykset tarvitsevat hyviä tarinankertojia ja kokonaisnäkemystä, ja pienet yritykset auttavia käsiä sisällöntuotantoon.

B2B Content Marketing: 2014 Benchmarks, Budgets, and Trends—North America” tutkimuksen ovat tehneet Content Marketing Institute ja Marketing Profs’. Tutkimus tehdään vuosittain ja siihen osallistui tänä vuonna yli 4300 vastaajaa b2b-yrityksistä.

 

Kategoriat
Sisältömarkkinointi Tulevaisuus

Digitalist Network käynnistyy – Kubo mukana verkostossa ja kuraattorina

Digitalist Network

Haluaisin kuulla enemmän tällaisia uutisia:

Hifi Studio avaa verkkokaupan Venäjällä

Älyn lisääminen konetuotteisiin johtaa teolliseen vallankumoukseen

”Suomalaiset yritykset voisivat jo nyt tavoittaa 500 kertaa suomalaisia markkinoita suuremman yleisön, jos ne kurkottaisivat ulkomaille. Kaksi ja puoli miljardia kuluttajaa on verkossa. Vuoteen 2020 mennessä luku on viisi miljardia, mikä tarkoittaa 1 000 kertaa nykyisenkokoisia markkinoita”, sanoi Googlen Pohjois- ja Keski-Euroopan-johtaja Matt Brittin HS:ssä.

Suomella on mahdollisuus menestyä digitalisoitumista hyödyntämällä ja samalla säilyttää hyvinvointivaltiomme hyvät puolet. Siksi näen tänään julkaistavan Digitalist Networkin isona asiana. Kukaan meistä mukana olevista ei voi tietää mitä Digitalistista tulee, mutta uskomme ja haluamme että digitaalisesta verkostosta kasvaa jotain sellaista, joka auttaa Suomea ja suomalaisia yrityksiä menestymään paremmin  ja rakentaa parempaa hyvinvoivaa Suomea.

#sharingiscaring – Mikä ihmeen Digitalist Netrwork?

Näin Digitalist Networkin kätilö Ville Tolvanen kuvaa Digitalistia:

”Digitalistin tavoitteena on digitalisoida suomalaista liike-elämää. Se on arvoverkosto, joka koostuu Suomen parhaista asiantuntijoista, yrittäjistä ja yrityksistä. Digitalist Network uudistaa ajatteluamme verkostojen toiminnasta. Digitalist Network on mediapalvelu, joka kuratoi digitalisoitumisen tärkeimpiä uutisia meltä ja maailmalta, huippuammattilaisten vaikuttamisverkosto, kohtaamispiste, asiantuntijapalveluiden välitysverkosto ja uudenlainen yrityshautomo Digitalist Ventures.”

”Verkoston toiminta rakentuu internetin, sosiaalisen median ja verkostojen aktiiviselle hyödyntämiselle. Se uudistaa ajatteluamme medioiden toiminnasta, verkottuu tehokkaasti internetissä ja vastaa verkossa nouseviin tarpeisiin syventämällä ajatuksia kohtaamisilla ja tapahtumilla. Digitalist Network verkottaa suomalaista osaamista uuden talouden rakentamiseen.”

Tarinoiden avulla parempaan asiakaskokemukseen

Päätin lähteä kuraattoriksi mukaan Digitalistiin, koska näen verkoston innostavana mahdollisuutena paremman Suomen rakentamiseen. Samalla uskon oppivani itseäni viisaammilta paljon uutta ja yrityksemme Kubon voivan auttaa joitain yrityksiä matkalla menestykseen tarinankerronnan taidollamme.

Tarinankerronnasta kirjoitin ensimmäiseen Digitalist Networkin artikkeliini Tarinoiden avulla parempaan asiakaskokemukseen näin:

”Miksi yritykset tarvitsevat tarinankertojia? Koska ihmiset ostavat mielummin niiltä yrityksiltä, jotka pystyvät vastamaan kysymykseen miksi ostaisin sinulta, kuin niiltä yrityksiltä, jotka vastaavat kysymykseen mitä voisin ostaa sinulta.

Tämän vuoksi Apple on menestynyt paremmin kuin Nokia tai Sony, Red Bull pystyy myymään energiajuomia vuosi vuodelta enemmän ja IBM on aina vaihtoehtona kun rakennetaan parempaa älykkäämpää tulevaisuutta. Tämän vuoksi Varustelekasta on kasvanut Euroopan suurin armeijan ylijäämäkaman verkkokauppa, Stockmannin verkkokauppa ei menesty, Tiimari meni konkurssiin, ja Novita kasvaa taantumassakin.

Kyse ei ole sattumasta. Kyse on päämäärätietoisesta strategisesta kehittämisestä ja yrityksen johtamisesta vastaamaan kysymykseen miksi kysymyksen mitä sijaan. Ilman tarinankerronnan tajua miksi-kysymykseen ei voi vastata.

Yrityksen rakentaminen tarinaksi ei kuitenkaan ole helppoa. Se vaatii taitoa, pitkäjänteistä tekemistä, luopumista vanhasta ja riskin ottamista. Yrittäjähenkeä. Asiakkaan asettamista sankariksi kaiken keskelle. Oletko valmis? Uskallatko menestyä?”

Digitalist Networkissä on hienoa sekin, että jos kiinnostusta riittää, verkosto on avoin. Pallo on heitetty. Tule mukaan rakentamaan uutta Suomea, uutta liiketoimintaa, uutta yrittäjyyttä. Tule mukaan osaksi tarinaa.

 

 

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Kuka on Roberto ja mikä Robertoa motivoi?

Kubo Roberto
Kuvaaja: Roberto Bonato

Kuka on italialainen Tribanossa asuva Roberto? Tämän verran Scoopshot paljastaa Kubon tehtävän voittajakuvan ottaneesta. Päätin ottaa Robertosta selvää. Ja samalla tutkia mikä saa italialaisen ottamaan kuvan suomalaisen yrityksen markkinointiin. En kuitenkaan matkustanut Ylen tutkivan journalismin toimintamallilla Italiaan vaan käytin perinteisesti sähköpostia.

Kuka on Roberto?

Roberto Bonato on 31-vuotias pk-yrityksessä työskentelevä moniosaaja, joka on vastuussa graafisen suunnittelun ja it-päällikön tehtävistä. Hän harrastaa käsipalloa ja on kiinnostunut kaikesta informaatioteknologiaan liittyvästä.

Valokuvat osana työtä

Roberton työtehtäviin kuuluu sopivien lasiin printattavien valokuvien  tuottaminen. Hän kertoo etsivänsä sopivia kuvia netistä, mutta yleensä hän tekee kuvan itse koska asiakkaiden tarpeita tyydyttävien kuvien löytäminen on vaikeaa.

Scoopshot voisi olla Roberton mielestä kätevä työkalu hyvin kuvien löytämiseen, mutta kuvien kokorajoitus on tähän esteenä. Scoopshotin kuvat ovat liian pieniä Roberton tarpeisiin.

Idea lapsuuden kokemuksista

Robertolle Kubon tehtävään osallistuminen oli samalla ensimmäinen Scoopshotiin lähettämä kuva. ”Kun avasin Scoopshotin sovelluksen, siinä oli kolme tehtävää esillä. Kubon ja kaksi muuta. Kaksi muuta olivat yleisiä kuten moment Heineken eivätkä vakuuttamia. Teidän tehtävä oli sen sijaan selvä ja kerroitte hyvin mitä halusitte.”

Kubon tehtävä oli mielenkiintoisempi kuin Heinekenin  tehtävä. Kiitos Roberto!

Roberto sai idean lego-palikoista tehtävästä kuutiosta nopeasti. Hän kasvoi legoilla leikkien. ”Legot ovat stimuloineet mielikuvitustani ja uskon että monen muunkin. Rakensin kuvan sellaiseksi kuin mielessäni näin ja lisäsin Kubon logon siihen :)”

Kilpailullisuus motivoi

”Nautin valokuvan tekemisestä. En tehnyt sitä rahan vuoksi. Kiinnostavinta oli kilpailla muiden ihmisten kanssa ja nähdä tulisiko kuvani valituksi” Roberto kertoo motivaatiokseen.

Roberto tsekkaa silloin tällöin löytyykö Scoopshotin sovelluksesta sellaisia tehtäviä, joihin hän saa hyvän idean ja mikä vastaa tehtävän vaatimuksia. Hän ei halua lähettää tehtävään sattumanvaraisesti valittua kuvaa vaikka monet niin tekevätkin.

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

”Digitaalinen markkinointi on kuollut”, P&G:n brändipomo sanoo

PG

Kun luin twiitin otsikon ”Digital marketing is dead, P&G branding boss declares”, oli pakko ottaa selvää. Mitä iso lukemattomien kuluttajabrändien jättiläinen on oppinut? Mutta mitä otsikon takaa paljastuikaan?

Marc Pritchard, P&G:n Global Brand Building Officer, sanoi digitaalisen markkinoinnin konferenssin (Dmexco)  pääpuhujana, että:

“The era of digital marketing is over,” Pritchard said. “It’s almost dead. Now, it’s just brand building.”

Pritchard tarkoittaa tällä (näin siis jutun kirjoittanut toimittaja on ymmärtänyt), että kun aikaisemmin digitaalinen markkinointi on ollut laajemman eri kanavia käyttävän mainoskampanjan digitaalinen komponentti, niin nyt P&G rakentaa yritykseen ajattelutapaa, että kannattaa luoda kokonaan digitaalisia markkinointikampanjoita. Koska kokonaan digitaalinen markkinointikampanja on brändin rakentamista, digitaalisen markkinoinnin voisi terminä korvata kokonaan.

Näin ajattelee siis maailmanlaajuisen brändijätti P&G:n, joka USA:ssa käyttää yli kolmanneksen markkinointibudjetistaan digitaaliseen mediaan, globaali brändipomo. Ehkä me Suomessa emme olekaan niin jäljessä ja ehkä isot laivat kaikkialla maailmassa kääntyvät todella hitaasti.

Sisältö on uusi idea

Marc Pritchardin mukaan kuluttajien huomion saaminen digitaalisessa mediassa on vaikeaa ja mahdollista vain oikealla viestillä:

“We can only do that if we have this one component that has been a constant since the beginning of brand building – an idea,” Pritchard said. “Fresh, creative ideas that are powered by insights – that are powered by the way people think and feel, and are inspired by creativity – always have and always will create great campaigns.

Kun perinteisen brändipomon lauseessa sana idea korvataan sanalla content, ollaankin uudenlaisen vaikuttavan brändinrakentamisen ytimessä, josta Red Bull on yksi parhaita esimerkkejä.

Fresh, creative content that are powered by insights – that are powered by the way people think and feel, and are inspired by creativity – always have and always will create great brands.

Kuten Fonectan brändipomo Jukka-Pekka Vuori on tiivistänyt:

Red Bull on malliesimerkki nykyaikaisesta yrityksestä, joka ymmärtää brändin rakentamisen ja johdonmukaisen sisältöstrategian arvon. Valtava näkyvyys urheiluympyröissä ja jatkuvasti kasvava panostus musiikkiin vaikuttavat ehkä sinne tänne sohimiselta, mutta tarkempi katse paljastaa, että Red Bull -brändiä johdetaan yhtä sotilaallisen tiukasti ja tehokkaasti kuin Christian Horner johtaa Red Bullin F1-tallia. Pelkästään Felix Baumgartnerin hyppy (eli ”Red Bull Stratos”) tuotti näkyvyyttä useiden kymmenien miljoonien arvosta, mutta maksoi vain murto-osan siitä.

Kustannusten lisäksi myös sisällöt ovat kohdallaan. Mitä yhteistä on avaruushypyllä, Formula 1:llä, huippujalkapallolla ja rockilla? Ne kaikki viestivät vauhtia, energiaa ja menestystä valtavien paineiden alla. Juuri niitä asioita, jotka yritys haluaa liitettävän tuotteeseensa.

Johdonmukainen brädnin rakentaminen onkin kasvattanut Red Bullista melkoisen mediayhtiön, josta olen aikaisemminkin kirjoittanut: 19 asiaa joita et tiedä mediayhtiöstä nimeltään Red Bull.

Kategoriat
Johtaminen Tulevaisuus

”Milloin meistä tuli näin munattomia? Oli talvisodat, oli kumisaappaat maailmalla, on sentään vihaisia lintujakin”

Helsinki Suomi

Tänään on ollut hieno näkemyksellinen päivä, joka tuskallisella tavalla paljastaa Suomen heikkoudet ja samalla kertoo uuden vahvan perustan rakentamisesta. Näin luin ja ajattelin tänään:

Twitterissä Media ja demokratia -seminaarissa:

@RaunoAHeinonen ”Matti Apunen: Medialla on jättilaismäinen peruutuspeili, mutta tavattoman pieni tuulilasi. Näköalatarjonta on olematonta. #almamd2013”

Journalismin pitäisi katsoa enemmän tulevaisuuteen ja vähemmän menneeseen. Aktiivista tulevaisuuteen katsovaa kansalaiskeskustelua on siirtynyt perinteisestä mediasta sosiaaliseen mediaan:

Jyrki Kasvi: ”Mikä ihmeen näköalattomuus Suomea vaivaa. Nyt vähittäiskauppa on vuorostaan jäänyt nettikaupan jalkoihin. Miksi suomalaiset yritykset alasta riippumatta ovat jähmettyneet tulevaisuuden edessä paikoilleen kuin rekan valokeilassa seisova peura: paperiteollisuus, Nokia, lehdistö, musiikki, vähittäiskauppa… Miksi meidän kilpailijamaamme ovat niin paljon Suomea ketterämpiä ja hyödyntävät uudet mahdollisuudet ennen meitä.”

Taneli Tikka: ”Se miten valtion osallistuminen kaikkeen ja kaiken tukeminen on Suomessa järjestetty saattaa vaikuttaa tähän. Omaa vastuuta ei ole kun ”valtio hoitaa” voidaan failaa homma ja itkeä valtio apuun bailouttaamaan. Niinhän tekee kaikki toisista valtioista ja pankeista alkaen”

Itse olen N vuotta miettinyt samaa. Se on aika uskomatonta että pysähtyneisyyttä ja toiminnan välttämistä ei nähdä massiivisena riskinä. Kenties oikea syy on siinä että Suomessa on poikkeuksellisen heikkotasoista omistajuutta ja omistajat eivät vaadi yrityksiltään, ja niiden johdolta, muutosta ja ajan seuraamista läheskään sillä tasolla mitä olisi tarpeen.”

Christina Forsgård: ”Vielä kerran Bookabooka. Tämä on oppikirjaesimerkki siitä mikä Suomen kilpailukyvyssä globaalissa internet-taloudessa mättää. Hienoja palveluideoita tapetaan piirisarjatason kompurointiin. Minkä oikeasti radikaalin ja valtavan potentiaalin omaavan digipalvelun tapatte seuraavaksi? Tv-kaistan? Kiitos Paul – montako esimerkkiuhria pitää lahdata ennen kuin laajemmin ymmärretään digitaalisen talouden muuttavan koko pelikentän?”

Suomen hitaasta uudistusmiskyvystä kertoo myös Anu Kantolan analyysi perinteisessä mediassa otsikolla Wahlroos-kirja paljastaa ”Nallen” valtakunnan rajoittuvan tukevasti kotimaahan

”Kirjassa piirtyy ehkä myös vähän huolestuttava kuva suomalaisesta talouden ja politiikan eliitistä, jonka juhlittuna napamiehenä ja risteyskohtana Wahlroos kuvataan. Kuvaus menneisyyttä ihannoivista, vasta ostetuilla kartanoilla tepastelevista ja syötettyjä fasaaneja pudottelevista wanna-be-aatelisista ja herrakerhoista antaa jotenkin oudon kuvan yhteiskunnan huipusta.

Erityisen outoa luettavaa se on ehkä juuri tänä syksynä, kun ihmettelemme, minne katosi suomalaisen talouselämän ja yhteiskunnan uudistumiskyky. Toivottavasti se ei ole koko kuva ja meillä on myös johtajia, joita kiinnostaa myös tulevaisuus ja jonkin uuden aloittaminen.”

Valitettavan yleinen kuva vielä, mutta onneksi ei koko kuva. Suomessa on paljon uusia johtajia joita kiinnostaa tulevaisuus ja uuden tekeminen. Nostan esimerkiksi kolme arvostamaani johtajaa, tällä kertaa peliteollisuuden ulkopuolelta:

Micke Paqvalén perustama ja johtama Kiosked sai tänään kasvuruiskeen maailmanvalloitukseensa: Kiosked secures $6.9m in funding and appoints Senior Board members.

Peter Lundmarkin johtama Konecranes rakentaa uutta teollista internetiä, joka voisi olla Suomen uusi kivijalka, jos sen haluaisimme hyödyntää: Älyn lisääminen konetuotteisiin johtaa teolliseen vallankumoukseen 

Matti Alahuhdan luotsaama Kone porskuttaa eteenpäin ja antaa kurjuuden keskellä kaipa ainoana yrityksenä positiivisen tulosvaroituksen, kun Kiinassa menee niin hyvin. Miksi? Kaksi sanaa: uskallus ja luottamus. Koneen panostus henkilöstön kehittämiseen kasvatti mehevästi yrityksen tulosta

Mutta Micke, Peter ja Matti eivät riitä. Me tarvitsemme lisää tulevaisuuden omistajia, jotka ovat valmiit investoimaan isosti Suomessa. Kuka Suomessa investoisi miljardi euroa verkkoliiketoimintaan kuten Ruotsissa Kinnevik on tehnyt?

”Nyt puhutaan paljon siitä, että ruotsalaisomisteiset verkkokaupat ovat tunkeutuneet suomalaisille markkinoille. Selitykseksi on haettu ruotsalaisten ylivertaista kaupallistamisen ja konseptoinnin osaamista. Väittäisin kuitenkin, että tämä on vain pintaa – menestyksen taustalla on pitkäjänteinen omistajalähtöinen strategiatyö ja sen tehokas toimeenpano.

Ruotsissa on tehty pitkäjänteistä strategista työtä verkkoliiketoimintojen kasvattamiseksi jo reilu vuosikymmen. Sama vuosikymmen, joka monella Suomessa näyttäisi kuluneen ehkä enemmän vanhojen liiketoimintojen ylläpitämiseen uuden kehittämisen sijasta.” Investoisitko miljardi euroa verkkoliiketoimintaan

Milloin meistä tuli näin munattomia, on hyvä kysymys.

”Milloin meistä tuli näin munattomia? Oli talvisodat, oli kumisaappaat maailmalla, on sentään vihaisia lintujakin. Mutta kun tullaan lähelle kuluttajaa, siihen kosketusnäytön yläpuolelle, luu menee kurkkuun. “Ei me tätä digitaalista”. On aika ravistaa se nöyrä, pieni identiteetti pois olkapäiltä ja kurkottaa kuuseen: verkossa emme ole pieni, kylmä maa. Ja vaikka olisimmekin, sitä suuremmalla syyllä meidän pitäisi tehdä kannattavaa, kansainvälistä verkkokauppa. Ei niitä paperikoneitakaan myyty vain kotosuomeen.” Kivijalka-ankkurit ja Suomen kaupan alan tuho

Perkele! Nyt on aika laittaa ideologiat syrjään, kiusaaminen sivuun, komiteat roskakoriin, hienot puheet vähemmälle ja nostaa pragmaattisella sisulla yhdessä uutta tekemällä Suomi uuteen menestykseen.

Pekka Sauri: ”Mitä tapahtuisi, jos lakkaisimme pilkkaamasta ja ivaamasta niitä suomalaisia, jotka haluavat torjua uudet ja vieraat ilmiöt, peruuttaa takaisin kansallisvaltion huomaan ja esittää ratkaisuksi paluuta johonkin vanhaan hyvään aikaan, jota ei koskaan ollut olemassakaan? Sellaiset näkemykset kumpuavat pikemminkin turvattomuuden ja epävarmuuden tunteista kuin ilkeydestä tai typeryydestä. Maailmassa on kahtiajakoa, torjuntaa ja ahdasmielisyyttä ihan tarpeeksi muutenkin, eikä näin pienen kielialueen ja kansakunnan kannattaisi ehdoin tahdoin sitä lisätä. Niin että jos kuuntelisimme hölmöinäkin pitämiämme mielipiteitä ja yrittäisimme asiallisesti perustella omamme. Mitä pitempään onnistumme lykkäämään lähimmäisen luokittelua toisenlaiseksi kuin me, sitä vahvempaa yhteisyyttä luomme näille raukoille rajoille.”

Ja lopuksi lainaan Roope Mokkaa: Kuka puolustaisi vapautta.

”Suurin osa suomalaisista on liberalisteja. Maamme keskeisiä arvoja on nyt, ja on aina ollut, autonomia. Emme ole kollektivistinen kulttuuri, vaikka korostamme yhdessä tekemisen mahdollisuuksia ja draivia. Teemme asioita yhdessä, jotta voisimme elää riippumattomina, vapaina. Tästä kertovat kaikki suomalaisuuden suuret tarinat. Itsenäistyminen, sodan yhdistämä Suomi, hyvinvointivaltion rakentaminen. Kaikki tehtiin yhdessä, sillä näkemyksellä, että kaikkien panos on tärkeä. Jotta kaikki voisivat elää itsenäistä elämää.”

 

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

9 vinkkiä parempaan tarinankerrontaan sisältömarkkinoinnissa

Viime viikon lopussa pidin tämän esityksen tarinankerronnasta sisältömarkkinoinnissa Suomen ensimmäisessä sisältöstrategia-konferenssissa Content Strategy Forum 2013. Konferenssin kieli oli englanti, joten siksi esitys ei ole tällä kertaa suomea. Olkaa hyvät, hieman laajennettu esitys tässä:

Esityksen yhdeksän vinkkiä pikaiselle silmäilijälle:

Human-centric storytelling1. Ymmärrä ja opiskele tarinankerronnan keinot ja lait. Mikä on sankarin matka?
2. Sukella asiakkaasi pään ja sydämen sisään. Asiakas on sankarisi.
3. Havannoi miten asiakkaasi oikeasti käyttäytyvät. Ala antropologiksi.
4. Aloita tarinasi tunteella; koukuta lukijasi. Siihen on vain hetki aikaa.
5. Ota riskiä, luo draamaa ja ristiriitoja, hyödynnä painajaisia, reagoi nopeasti.
6. Hanki, palkkaa tai vuokraa lahjakkaita tarinankertojia, käsikirjoittajia, visualisteja.
7. Loistava sisältö ilman sisältömissiota ja liiketoiminnallisia tavoitteita on merkityksetöntä.
8. Vastaa nopeasti ja ytimekkäästi: Mikä on yrityksesi tarina? Mikä on yrityksesi merkitys?
9. Ole utelias. Kysy miksi, yhä uudestaan. Älä aliarvioi unelmien voimaa.

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Testissä: Miten Scoopshot valokuvapalvelu vääntyy sisältömarkkinoinnilliseen käyttöön?

Kubo Mitä tapahtuu kun antaa ihmisille tehtävän kuvata jokin asia omin silmin? Pakkohan sellainen on testata, ja niinpä laitoin testipenkkiin Scoopshot-kuvapalvelun, jossa kesästä lähtien myös brändit voivat joukoistamisen keinoin saada ainutlaatuisia valokuvia omaan sisältömarkkinointiin, markkinatutkimuksiin, omien asiakkaiden sitouttamiseen ja aktivoimiseen.

Annoin maailmanlaajuiseksi tehtäväksi kuvata itseään inspiroivimman kuution, koska yrityksemme nimi Kubo tarkoittaa kuutiota.

Mikä sitten oli tulos? Mitä opin? Tässä tiiviinä yhteenvetona omat kokemukseni:

+ Aktiivinen kuvayhteisö. Kubon tehtävä keräsi viikon aikana 1247 valokuvaa. Hurja määrä. Scoopshotissa on selvästi potentiaalia aktivoivaksi ja koukuttavaksi palveluksi myös brändeille.

+ Sitouttava ja koukuttava. Ihmiset ovat valmiit käyttämään paljon aikaa ja energiaa tehtävän kuvien ottamiseen kuten oheinen Scoopshotista ostamani kuva kertoo. Selvästi sitouttava ja koukuttava palvelu.

– Liian abstrakti aihe. Suurin osa saamistamme valokuvista ei kuitenkaan ole mitenkään kiinnostavia. Tehtävä ei ilmeisesti ollut tarpeeksi konkreettinen. Abstrakti aihe tuo abstrakteja valokuvia.

+ Silti parhaat kymmenen valokuvaa aina kliiniset kuvapankkikuvat voittavat. Kuvapankkeja käyttävien kannattaakin miettiä Scoopshot-palvelua yhtenä vaihtoehtona, miten omaa kuvamaailmaa voi elävöittää.

Yhteenveto: Scoopshot toimii tämän yhden testin perusteella myös brändien sisältömarkkinoinnissa, mutta ei kaikenlaisessa kuvallisessa käytössä. Tehtävien sisältö ja niiden markkinointi ratkaisee paljon millaisia kuvia voi saada käyttöönsä, ja tässä Scoopshotin käyttäjäillä ja Scoopshotilla itsellään on vielä paljon oppimista. Hyviä valokuvaajia sillä ei korvata, mutta kuvapankkikuvia kylläkin. Suosittelen kokeilemaan harkiten erilaisissa tilanteissa ja oppia ottaen.

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

20 erinomaista esimerkkiä sisältömarkkinoinnista

Joe Pulizzi näyttää uusimman kirjansa ”Epic Content Marketing – How to tell a different story, break through the clutter, and win more customers by marketing lessSlideShare-esityksessä 20 erinomaista esimerkkiä sisältömarkkinoinnista.

Yhteistä näille esimerkeille ja hyvälle sisältömarkkinoinnille on

  1. Kiinnostavaa alkuperäistä tai kuratoitua sisältöä
  2. Kohdistettu tiettyyn tarkasti määriteltyyn joukkoon ihmisiä
  3. Säännöllisesti ja jatkuvasti julkaistua
  4. Vaikuttava tapa houkutella uusia asiakkaita ja säilyttää asiakkaat

Kannattaa katsoa näitä erilaisia esimerkkejä, kun sisältömarkkinointi kiinnostaa: