Bloggaamista hyvän asia puolesta

Luin Pohdiskelevasta Liftarista, kuinka Human Rights Watch kannustaa bloggaamaan ihmisoikeuksien puolesta. Ja kun kerran on hyvin sanottu, eipä siihen lisäämistä ole, joten lainasanoin:

Itse asiassa idea on jopa melko nerokas: järjestö käyttää
maailmanparannuksesta kiinnostuneita bloggaajia tuomaan julkisuutta
uutisille, joita valtamedia ei saa kaistaleveyteensä mahtumaan…

Perinteisesti julkisuutta on saanut vain keskitetyn valtamedian kautta. Nyt sitä voi
hankkia hajautetusti, lukuisten pienten julkaisujen sivuilta. Ja tällä
on vieläpä vaikutusta: jos tarpeeksi moni bloggaaja tarttuu
haasteeseen, uutiset ihmisoikeusloukkauksista alkavat nousta korkealle
eri maiden nimillä tehtävissä googletuksissa.

Mitenköhän kauan menee, ennen kuin muut tiedontuottajat keksivät vedota suoraan bloggaajiin tiedon levittämiseksi?

Kategoriat
Mediabisnes

Uuden journalismin jalanjäljillä

Tim Porter on sukeltanut 18 kuukauden aikana amerikkalaisten uutistoimitusten ytimeen, haastatellut useita satoja journalisteja ja tiivistänyt kuvan, joka ei ole kaunis eikä mairittele toimittajia.

Uutistoimitukset ovat jenkeissä täynnä raivoa ja vihamielisyyttä, epäilyä ja luottamuksen puutetta sekä kaipuuta vanhan hyvän ajan journalismiin – aikaan, jolloin kaikki oli paremmin. Silloin sanomalehti oli uutisvälityksen kuningas eikä internetiä vielä ollut – ainakaan mediana.

Samassa veneessä toimittajien kanssa istuvat päätoimittajat ja kustantajat. Kaikki he ovat vastuussa siitä, että sanomalehti journalismin vahvimpana muotona on menettänyt asemansa ja on syöksylaskussa.

Ratkaisu tähän ongelmaan löytyy katsomalla menneeseen: lisää rahaa, lisää toimittajia, enemmän perinteistä hyvää journalismia. Näin journalistit näkevät asian. Kovia sanoja Tim Porterilta.

Kuulostaako tutulta myös Suomessa? Ehkä emme ole vielä noin pitkällä, mutta tunnistan signaalit ja ne ovat myös Suomessa saman suuntaiset.

Meilläkin vain muutamat propellipäät yrittävät herätellä toimituksia tulevaisuuteen ja heitä tuijotetaan kummajaisina ja kysellään, miksi noihinkin pitää tuhalata rahaa, joka voitaisiin käyttää kunnon lehtijuttuja kirjoittavien toimittajien palkkaamiseen.

Suomessa sanomalehdet matkaavat silmät ummessa uutisteollisuuden vallankumoukseen, vaikka jopa News Corpin Rubert Murdoch yrittää herätellä väkeään maailmalla.

Herätyskokoukset ovat siis alkaneet. Jenkeissä Tim Porter on yksi näistä takamukseen potkijoista, joten pari suoraa lainausta häneltä (olen täysin samaa mieltä näistä):

We are in a time of great transition in journalism. The tectonics of technology, demographics, economics and lifestyle are disrupting the ground on which newspaper journalism stood for half a century. Survival requires nimbleness, openness and a sense of the possible. The intransigent and the angry and the incurably nostalgic will fall into the cracks.

What if … we stopped worrying about the Web and instead embraced it by writing for it first and the paper second, but digitizing our interviews, by displaying our source material, by inviting readers to contribute, comment and confront?

Porterin mukaan uuden aikakauden journalismi tarvitsee uudet arvot vanhojen tilalle. Minun lempiparini Porterin arvopareista ovat nämä neljä:

  • Vanha arvo: auktoriteetti – Uusi arvo: vuorovaikutus.
  • Vanha arvo: sanat – Uusi arvo: kerroksellisuus.
  • Vanha arvo: objektiivisuus – Uusi arvo: totuuden kertominen.
  • Vanha arvo: individualismi – Uusi arvo: yhteistyö.

Alleviivaan vielä yhden asian: Vaikka sanomalehti on nykyisenkaltaisena tuotteena alamäessä, sanomalehti käsitteenä ei ole kuolemassa. Ihmisten uutisnälkä on suurempi kuin koskaan ennen, mutta uutiset luetaan yhä enemmän muualta kuin printistä – netistä ja kännykästä silloin kun itse halutaan. Tämä muutos vaatii journalismilta uuden median tuntemisen, uudet arvot ja uudenlaisen toimintatavan. Porterin havainnot ovat vain signaali siitä muutosvastarinnasta, mikä toimituksissa nousee uuden ja oudon maailman edessä. Peloista huolimatta jokaisen toimittajan on lähdettävä siirtolaiseksi digitaaliseen maailmaan ja opittava elämään uudessa maailmassa. En väitä, että se olisi kaikille helppoa, mutta onneksi me journalistit olemme luonnostaan uteliaita, olemmehan?

Lopuksi kysymys journalistilukijoilleni: Kuinka moni teistä tietää kuka on Craig Newmark ja mikä on Craigslist
ja miten se vaikuttaa sanomalehtiin? Jos et tiedä, kannattaa huolestua omasta tulevaisuudesta, tietää että Craigslist on saapunut jo Tukholmaan ja lukea alla olevien linkkien kautta Tim Porterin kirjoitukset journalismin tulevaisuudesta.

Linkki: The Mood of the Newsroom
Linkki: New Values for a New Age of Journalism

 

Blogit Business Weekin kansiaiheena

Täytynee lähteä lehtikauppaan (tai lukea netistä), sillä Business Weekin kansijuttuna ovat -yllätys yllätys – blogit, jotka muuttavat yritysten bisneksen – ainakin jutun otsikon mukaan. Mielenkiintoista nähdä milloin ensimmäinen suomalainen bisneshenkinen aikakauslehti nostaa kansiaiheeksi blogit. Tämän vuoden aikana? Mitä mieltä olette kollegat Talouselämässä, Faktassa, Bisnes.fi:ssä, Suomen Kuvalehdessä…?

Tapahtuu brittiläisessä pikkukaupungissa…

Wallece & GromitSarjassamme satunnaisia huomioita:

Maailman hauskimmat lyhytelokuvan sankarit, brittiläisen huumorin vahahahmot Wallace ja Gromit pääsevät viimein seikkailemaan täyspitkään elokuvaan. Tätä on odotettu Tampereen filkkareilla palkitun (onhan ne jonkun Oscarinkin saaneet) Väärät housut -lyhytelokuvan jälkeen vuosikausia. Syksyllä lokakuussa odotus palkitaan. (via SchizoBlog)

Toinen pitkä odotus päättyy nopeammin, kun mainio Linnunradan käsikirja liftareille saa elokuvan muodossa maailman ensi-illan 28.4.

Suosittelen molempia…

Kategoriat
Mediabisnes

Murdoch ravistelee sanomalehtiä isoon muutokseen

Oli Rubert Murdochin mediaimperiumista mitä mieltä tahansa, häntä kannattaa kuunnella. Murdoch puhui yhdysvaltalaisten sanomalehtien toimitusten johdolle viime viikolla tärkeän ja varsin herättävän puheen. Se on jo herättynyt huomiota niin Suomessa (Kari Haakana) kuin ulkomailla (Dan Gillmor, Poynter). Itse ehdin lukea sen vasta nyt – ja voin suositella puheen lukemista jokaiselle, jota tulevaisuuden media kiinnostaa ja joka työskentelee mediayrityksissä. Sinänsä puheessa ei sisällöllisesti ole mitään uutta, mitä ei olisi jo sanottu moneen kertaan. Kyse on tällä kertaa siitä kuka sanoo. Kun mediaimperiumin pääjohtaja alkaa puhua kuin digimedian ja blogien innokkain kannattaja, odotan konkreettisia asioita tapahtuvan.

Tiivistän kiireiselle suomalaiselle lukijalle puheen seuraaviin ydinkohtiin:

  • Trendi uutismedioissa kuten sanomalehdissä on selvä ja hälyttävä: nuoret aikuiset kuluttavat uutisia uudella tavalla (tätä käsittelin omassa Mediaviikon kolumnissani viime viikolla)
  • Vaikka nuoret aikuiset eivät halua sanomalehtiä, he haluavat uutisia, paljon uutisia, ja siksi sanomalehdet vahvoina uutistehtaina voivat olla vahvoja myös tulevaisuudessa
  • Tämä kuitenkin vaatii kustantajia, päätoimittajia ja toimittajia muuttamaan toimintatapaansa vallankumouksellisesti, kehittämään uusia bisnesmalleja ja unohtamaan ennakkoluulonsa internetiä kohtaan
  • Mutta onko nykyisillä journalisteilla kykyä tehdä tätä isoa kulttuurista muutosta ja ottaa askelta 2000-luvun journalismiin? (oma reaktiosi tähän kirjoitukseen kertoo paljon)

Ja keskeisimmät lainaukset puheesta:

…we have to refashion what our web
presence is. It can’t just be what it too often is today: a
bland repurposing of our print content. Instead, it will
need to offer compelling and relevant content. Deep, deep
local news. Relevant national and international news.
Commentary and debate. Gossip and humor.

Some newspapers will invest sufficient resources to
continuously update the news, because digital natives don’t
just check the news in the morning – they check it
throughout the day. If my child played a little league
baseball game in the morning, it would be great to be able
to access the paper’s website in the afternoon to get a
summary of her game, maybe even accompanied by video
highlights.

But our internet site will have to do still more to be
competitive. For some, it may have to become the place for
conversation. The digital native doesn’t send a letter to
the editor anymore. She goes online, and starts a blog. We
need to be the destination for those bloggers. We need to
encourage readers to think of the web as the place to go to
engage our reporters and editors in more extended
discussions about the way a particular story was reported or
researched or presented.

At the same time, we may want to experiment with the concept
of using bloggers to supplement our daily coverage of news
on the net. There are of course inherent risks in this
strategy — chief among them maintaining our standards for
accuracy and reliability. Plainly, we can’t vouch for the
quality of people who aren’t regularly employed by us – and
bloggers could only add to the work done by our reporters,
not replace them. But they may still serve a valuable
purpose; broadening our coverage of the news; giving us new
and fresh perspectives to issues; deepening our relationship
to the communities we serve, so long as our readers
understand the clear distinction between bloggers and our
journalists.

…..

What I worry about much more is our ability to make the
necessary cultural changes to meet the new demands. As I
said earlier, what is required is a complete transformation
of the way we think about our product. Unfortunately,
however, I believe too many of us editors and reporters are
out of touch with our readers. Too often, the question we
ask is “Do we have the story? rather than “Does anyone want
the story?”

And the data support this unpleasant truth. Studies show
we’re in an odd position: we’re more trusted by the people
who aren’t reading us. And when you ask journalists what
they think about their readers, the picture grows darker.
According to one recent study, the percentage of national
journalists who have a great deal of confidence in the
ability of the American public to make good decisions has
declined by more than 20 points since 1999. Perhaps this
reflects their personal politics and personal prejudices
more than anything else, but it is disturbing.

This is a polite way of saying that reporters and editors
think their readers are stupid. In any business, such an
attitude toward one’s customers would not be healthy. But in
the newspaper business, where we rely on people to come back
to us each day, it will be disastrous if not addressed…

Linkki Rubert Murdochin puheeseen.

Kategoriat
Internet Mediabisnes

Silmät ummessa uutisteollisuuden vallankumoukseen

Kaikki hyvin suomalaisessa uutisteollisuudessa, kuului Sanomalehtien Liiton virallinen viesti, kun sanomalehtien kokonaislevikki kasvoi viime vuonna 0,2 prosenttia. Sisältö parantui, ulkoasu kohentui ja lehtien myyntiin panostettiin lisää. Kokonaislevikki kasvoi tämän kehitystyön ansiosta peräti 0,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Hieno saavutus! Sanomalehdet ovat luotettavia, niiden sisältöön uskotaan ja niiden merkittävyys on korkealla tasolla. Siksi sanomalehtiin kulutettu lukuaika ei ole vähentynyt. Mikä menestys! Tilattava maksullinen sanomalehti on pitänyt pintansa ilmaisjakelulehtien kasvusta huolimatta. Loistava voitto!

Vaikka erittäin hyvin kannattava uutisteollisuus pitää Suomea onnelana, kannattaisiko sittenkin katsoa tarkemmin, mitä muualla tapahtuu. Sillä samaan aikaan kun Suomessa iloitaan uutisteollisuuden torjuntavoitosta hymy huulilla, muualla käydään kiivasta keskustelua uutisteollisuuden vallankumouksesta.

Trendi ja faktat ovat aika julmia sanomalehdille Yhdysvalloissa. Siellä nuoret aikuiset (18–34 -vuotiaat) hankkivat uutisensa aivan muualta. Internet ja paikallinen televisio ovat heille tärkeimmät uutiskanavat. Näistä internetin merkitys uutisten lukemisessa kasvaa kaikista voimakkaimmin lähivuosien aikana. Korkeasti koulutetut nuoret aikuiset miehet hankkivat laajakaistayhteyden ja pitävät jo nyt internetiä kaikista tärkeimpänä uutiskanavana.

Tuoreen tutkimuksen mukaan nuorten aikuisten mielestä sanomalehti ei ole vahva missään uutiskanaviin liittyvissä mielikuvissa, kun taas internet on vahva useimmissa. Tutkittuja mielikuvia olivat muun muassa luotettavuus, nopeus, viihdyttävyys, helppous oppia uutta ja se, kuinka hyvin saa luettua uutisia vain kiinnostavista aihepiireistä. Internetin akilleen kantapäänä on luotettavuus, mikä ei ole yllätys. Sitä voi jo pitää yllätyksenä, että nuoret aikuiset pitävät sanomalehtiä ja internetiä yhtä vähän luotettavina.

Suuri osa nuorten aikuisten joukosta on tutkimuksen mukaan kokonaan hylkäämässä vanhan tavan kuluttaa uutisia – siis sanomalehtien lukemisen ja kansallisten televisiouutisten töllöttämisen. Uutisten kuluttamisen ennustetaan säilyvän internetissä silloinkin, kun tämä joukko vanhenee.

Nuoret aikuiset eivät enää luota yhteen uutisvälineeseen, vaan haalivat uutisia vaihtoehtoisista medioista: printin, television ja radion lisäksi yhä enemmän journalistien, aktivistien ja tavallisten kansalaisten kirjoittamista blogeista. Uutisia ei haluta sanomalehtien esittämässä objektiivisessa formaatissa vaan tieto halutaan esitettävän olettamuksineen ja näkökulmineen siten, että lukija tietää uutisen kirjoittajan taustan ja näkökulman. Tässä henkilöön leimautuneet persoonalliset blogit ovat vahvoja.

Toinen selvä trendi on, että uutisia ei enää haluta odottaa. Edellispäivän uutisista kertova sanomalehti aamulla ei riitä. Uutisia halutaan joka hetki joka paikassa siinä välineessä, mikä on käsillä. Internet on tässä hyvä media. Tähän trendiin ovat iskeneet myös isoissa kaupungeissa työmatkalaisille jaettavat kaupunkilehdet kuten Metro. Ne tarjoavat tärkeimmät uutiset iskevästi työmatkan aikana nopeassa ja helpossa muodossa kulutettavaksi. Nekin ovat internet-ajan media.

Näiden tietojen lähteenä on juuri ilmestynyt Abandoning the News -raportti. Sen mukaan nuoret aikuiset ovat vallankumouksellisesti muokkaamassa tapaa, miten uutisia kulutetaan. Uudet teknologiat mahdollistavat uudenlaiset tavat uutistuotannon jalostamiseen ja jakamiseen digitaalisessa muodossa. Saman ilmiön nousevana trendinä ovat ruohonjuuritason journalismi ja lukemattomat blogit. Massamedian välineet ovat nyt jokaisen käsissä helposti ja edullisesti käytettävänä.

Samalla tietenkin muuttuu se, miten uutisia tuotetaan. Toisin sanoen: uutisteollisuus on suuren murroksen kynnyksellä. Innokkaimmat puhuvat vallankumouksesta.

Suuri osa perinteisestä mediasta näkee tämän muutoksen uhkaavana ja pyrkii vastustamaan sitä kaikin keinoin. Digitaalisen median ammattilaiset, aktiiviset blogijournalistit ja muutamat pioneerihenkiset mediayhtiöt näkevät tässä murroksessa mahdollisuuden, mikä näkyy muutamissa ennakkoluulottomissa kokeiluissa Yhdysvalloissa.

Palataan maailmalta Suomeen, jossa olisi helppo väittää vastaan – kuten jo kuulen suomalaisten lukijoiden sanovan – että Suomessa tilanne on toinen. Sanomalehtien lukemisessa suomalaiset ovat maailman kolmanneksi parhaita, sanomalehdet ovat edelleen luotettavia ja niin edelleen. Ei mitään uutta ja täysin totta: suomalainen sanomalehdistö on pääsääntöisesti hyvä, luotettava ja vahva.

Mutta kun kaivaa suomalaisia tilastoja tarkemmin, törmää samaan trendiin. Sanomalehtien levikki laskee. Yhdeksän kymmenestä 7-päiväisestä sanomalehdestä on menettänyt tilaajia sekä vuoden 1994 että vuoden 2000 jälkeen. Samaan aikaan näiden sanomalehtien potentiaalisen lukijakunnan määrä omalla levikkialueellaan on kasvanut, mikä tekee levikkikadosta merkittävän.

Kansallisen nuorisotutkimuksen mukaan 15-24-vuotiaat suomalaismiehet käyttävät internetiä jo enemmän kuin katsovat televisiota. Intermedia-tutkimuksen mukaan 12-44-vuotiaat miehet kuluttavat internetiin enemmän aikaa kuin sanomalehtiin. Internetin mediakulutus kasvaa jatkuvasti ja television vähenee. Sanomalehtien on jo pitkään ollut vaikea saada nuoria lukijoita.

Onneksi tästä trendistä ei tarvitse välittää. Uutisteollisuus pyörii Suomessa hyvin ja erittäin kannattavasti, jolloin kustantajien on ihan hyvä olla konservatiivisia, visiottomia ja varovaisia. Kustantajien kannattaa pitää toimintamalli ennallaan, vastustaa trendiä, kehua loistavasta torjuntavoitosta ja kuunnella rahan kolisevan kassaan. Netissäkin ollaan mukana, mutta perinteisen uutistuotannon toimintamallin mukaisesti. Eikä se uutisteollisuuden vallankumous Suomeen asti ulotu, eihän? Kaikki siis hyvin suomalaisessa uutisteollisuudessa. Levikkikin nousi 0,2 prosenttia. Nautitaan siitä nyt. Kun vielä voidaan.

Linkki: Abandoning the News -raportti
Linkki: Sanomalehtien levikin kehitys Suomessa 1992-2004 (pdf)

[Tämä kolumnini julkaistiin aluperin Mediaviikossa 15.4.]

Kategoriat
Internet

Blogistanissa väestöä 31,6 miljoonaa

Blogin väestömääräParseus-firman tutkimuksen mukaan blogistanin väestömäärä on kasvanut 31,6 miljoonaan. Vuoden lopussa blogistanilaisia on jo 53,4 miljoonaa tämän väestöennusteen mukaan.

Ollakseen tarkka: Väestömäärällä tarkoitetaan blogipalveluissa ylläpidettävien blogien määrää. Blogien kokonaismäärä on todellisuudessa suurempi.

Tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana blogipalveluihin on luotu 10 miljoonaa uutta blogia, mikäli tutkimusta on uskominen. Ällistyttävä luku.

Linkki tutkimukseen

Tulevaisuuden uusvanha aikakauslehti

Tulevaisuuden aikakauslehtiMillainen on aikakauslehtien tulevaisuus? Omassa työssäni joudun tämän kysymyksen ääreen oikeastaan jatkuvasti. Oikealla tavalla toteutettu printtilehden ja internetin yhdistävä aikakausmedia on voimakas yhdistelmä, minkä osoittavat nuortenlehti Demin (printti + netin keskusteluyhteisö) nousu viidessä vuodessa Suomen suurimmaksi nuorisolehdeksi ja Mikrobitin (printti + mbnet-yhteisö + paljon muuta) vahva asema Suomen suurimpana tietokonelehtenä.

Siksi onkin hauska katsoa Yhdysvaltain aikakauslehtikustantajien järjestön MPA:n mainosta, jossa ultramodernissa tulevaisuudessa aikakauslehti on pysynyt nykyisenä – melkoista retroilua. Tulevaisuuden kannet ovat näkemisen arvoisia, vaikka ehkä ne olisi kannattanut ”painaa” elektroniselle paperille puuperäisen sijaan.

Linkitys nostaa blogien merkittävyyttä

Inbound linksBlogien ja mediasaittien merkittävyyttä ja auktoriteettiasemaa kuvaavan linkitysten (miten paljon muilta saiteilta linkitetään näille saiteille) määrällä mitattuna monet merkittävät blogit kilpailevat auktoriteettiasemasta merkittävimpien medioiden kanssa.

Yksi merkittävimpiä tämän tutkimuksen löydöksiä on se, että linkityksillä mitattuna yksi kenties merkittävimmistä laatulehdistä Wall Street Journal jää nousematta merkittävään asemaan internetissä. Tämä johtuu siitä, että WSJ:n juttuja pääsevat lukemaan vain niiden maksulliset tilaajat. Toisenlaisen strategian valinnut New York Times puolestaan – vaikka vaatii rekisteröitymisen – on noussut linkitysten perusteella merkittävimmäksi mediaksi internetissä.
Linkki

Jos media haluaa hyödyntää internetin mahdollisuudet kunnolla, linkitysten tarjoaminen juttuihin ja arkiston vapauttaminen – kuten uusimmassa kolumnissani kirjoitin – kannattaa tämänkin tutkimuksen perusteella.

PS. Itse kyllä laittaisin listan viidennen Slashdot.orgin kuulumaan blogeihin enkä valtavirtamediaan.

Blogikirjoitusten määrä viisinkertaistunut vuodessa

Weblogs postsMerkittävät tapahtumat lisäävät bloggaajien kirjoitusten määrää huomattavasti, minkä oheinen kuva hyvin kertoo. Yleinen trendi on kuitenkin selvä. Keskimääräinen blogikirjoitusten määrä on Technoratin tilastojen mukaan viisinkertaistunut vuodessa.
Linkki