Bloggausaika tahtoo mennä Image-blogin parissa, mutta jälleen täällä tänään. Huomasin Poynterissa Amy Gahranin kehuvan Vince Maherin 11 vinkkiä paremman blogin toimittamiseen. Hyviä pointteja - toiset parempia kuin toiset - ja kaikista olennaisinta Maherin lähtökohta blogin toimittamiseen: “Unlike print media, the process only gets going once the blog post is published - a blogger is more like a community managter than a writer, in the greater scheme of things.”

Ja ne vinkit, Gahranin tiivistämänä:

# A blog entry is a stub for conversation.
# Think about the perspectives of your audience.
# Write tight headlines that encourage interest.
# Make points or lists and make them scan-friendly.
# Link to the context.
# Quote indirectly and link.
# Format long documents for print.
# Never delete anything.
# Troll the blogosphere for secondary conversation.
# Be active in your own conversations.
# Create buzz everywhere.

“Optimointi.com:in blogikysely on “tutkimus” Suomen blogosfääristä, blogeista ja blogien lukijoista. Blogikysely noudattaa samoja piirteitä kun vastaavanlainen ruotsalainen blogikysely. Tulokset julkaistaan tällä sivulla.”

Joten nyt vain vastaamaan kyselyyn, joka löytyy tämän linkin takaa.

Vuorovaikutteinen aikakauslehti -seminaarissa tutustuin Mieto Marinadi -blogin kirjoittajaan. Anonyymi blogi sai kasvot ja nimet ja muuttui hetkessä mielenkiintoisemmaksi. Siksi suosittelen bloggaamista nimellä ja kasvoilla, jos vain se tuntuu mahdolliselta.

Kiitokset kaikille Blogiopasta kommentoineille. Kunhan aikaa löytyy (kai joskus kesäkuussa), editoin kommentit ja lisäykset seuraavaan Blogioppaan versioon (wiki olisi poikaa tässä). Mikäli lisää kommentoijia ja avustajia löytyy, nyt kannattaa kirjoittaa blogini kommenttiosastolle tai vaikka suoraan mailitse.

• Blogiopas 1: Mitä blogit ovat?
• Blogiopas 2: Näin perustat blogin
• Blogiopas 3: Bloggauspalvelun valinta

Johdanto: Bloggauspalvelun valinnasta kertovaan osaan tarvitsen kommentteja käyttämistänne palveluista. Hyviä ja huonoja puolia. Millaisille blogeille sopii ja millaisille ei. Kommenteista olen kiitollinen ja creditit tulen jakamaan julkisesti.

Bloggauspalvelun valinta

Ennen kuin valitsee bloggauspalvelun kannattaa harkita hetki ja tutkia mikä palvelu sopii omalle blogille, mitä kommentteja ja arvioita siitä löytyy ja lopulta kokeilla tuntuuko sen käyttö luontevalta. Jos teknistä asiantuntemusta löytyy, voi blogialustan asentaa itsekin kaverin serverille, mutta siitä vaihtoehdosta löytyy tietoa muualta - ja tietenkin siltä kaverilta.

Maailmalta löytyy lukemattomia bloggauspalveluita, mutta tässä muutamia suomenkielisiä ja vähän muitakin vaihtoehtoja (jos haluat jonkin palvelun lisättävän joukkoon, kommentoi ja perustele):

Typepad

• Kenelle: Kenelle tahansa, joka on valmis  maksamaan saadakseen toimintavarman alustan blogilleen.
• Hyvää: Toimintavarma, kokonaan suomenkielinen, monipuolinen, helppokäyttöinen, pitkäikäinen.
• Huonoa: Maksullinen, peruspalvelussa ei vapaavalintaista ulkoasun muokkausta.
• Arvio: Kun itse kokeilin ja vertailin Typepadia ja Bloggeria, valintani kääntyi Typepadiin seuraavista syistä: Blogipalvelu on kokonaan suomenkielinen. Lukemieni kommenttien perusteella Typepadia pidettiin Bloggeria luotettavampana. Tämä onkin pitänyt paikkansa. Typepad on toiminut hyvin ja ollut pystyssä 99 prosenttisesti. Typepadissä blogin pystyy myös laittamaan ei-julkiseksi tunnuksen ja salasanan taakse - ominaisuus jota käytin alussa.  Typepadin toiminnallisuuksien avulla on helppo rakentaa monipuolinen journalistinen blogi. Hyvä tuki ja hyvät ohjeet ovat pitäneet minut tyytyväisenä. Koska Typepad on suosittu palvelu, esimerkiksi Googlen Adsense -palvelussa on ohjeet, miten lisätä Googlen mainokset omaan Typepad-blogiin. Nokian yhteistyö Typepadin kanssa mahdollistaa tulevaisuudessa - kunhan saan oikeanlaisen kännykän - kuvabloggauksen suoraan kännykästä. Typepadissa on kolme kuukausimaksullista tasoa, joista kolmas ja kallein mahdollistaa hyvin monipuolisen blogin muokkauksen ja rakentamisen. Vaikka olen Typepadiin tyytyväinen, muutama heikkous siinä on. Palvelu on maksullinen eikä siksi ole oikea kaikille, koska ilmaispalvelujakin on saatavilla. Alimmassa maksullisessa tasossa, joka minulla on käytössä, blogin ulkoasua ei voi muokata vaan on pakko valita muutamasta ennalta määritetystä ulkoasun vaihtoehdosta, joista mikään ei ole hyvä.  Kirjoitusten ajastaminen tulevaisuudessa julkaistavaksi on kalliimman palveluluokan ominaisuus, jota olisin kaivannut.

Vuodatus

• Kenelle: Suomalaisille vaihtoehtoista blogipalvelua haluaville
• Hyvää:  Ilmainen, kokonaan suomenkielinen, ???
• Huonoa: Yhden henkilön ylläpitämä, joten kuinka pitkäikäinen ???
• Arvio: Vuodatus-palvelua tunnutaan kehuvan, joten kannattaa kokeilla. Itse en ole ehtinyt kokeilla. Jos olet Vuodatus-palvelun käyttäjä, kirjoita lyhyt arvio palvelun hyvistä ja huonoista puolista.

X-Stage

• Kenelle: Yle X:n kuuntelijoille.
• Hyvää:  Ilmainen, kokonaan suomenkielinen, ???
• Huonoa: Yksikertainen, ei juuri toiminnallisuuksia, ???
• Arvio: Jos olet X-Stage-palvelun käyttäjä, kirjoita lyhyt arvio palvelun hyvistä ja huonoista puolista.

LiveJournal

• Kenelle: Teini-ikäisille ja nuorille aikuisille blogimuotoisten nettipäiväkirjojen julkaisuun
• Hyvää:  Ilmainen,  suomenkielinen, suosittu, ???
• Huonoa: Osa toiminnallisuuksista maksullisia, ???
• Arvio: Jos olet LiveJournalin käyttäjä, kirjoita lyhyt arvio palvelun hyvistä ja huonoista puolista.

MSN Spaces

• Kenelle: Microsoftin MSN-portaalin käyttäjille
• Hyvää:  Ilmainen,  suomenkielinen, suosittu, ???
• Huonoa: ???
• Arvio: Jos olet MSN Spacesin käyttäjä, kirjoita lyhyt arvio palvelun hyvistä ja huonoista puolista.

Blogger

• Kenelle: Googlen ystäville ja englanninkielen taitoisille
• Hyvää:  Ilmainen,   suosittu, ???
• Huonoa: Ongelmia toimintavarmuudessa, englanninkielinen, ???
• Arvio: Jos olet Bloggerin käyttäjä, kirjoita lyhyt arvio palvelun hyvistä ja huonoista puolista. Itse kokeilin Bloggeria ja havaitsin sen puutteelliseksi muun muassa täysin suomenkielisen blogin rakentamisessa (onnistuu mutta vaatii virittämistä ja koodausosaamista),  toimintavarmuudessa ja blogin muuttamisessa julkisesta ei-julkiseksi, minkä vuoksi valitsin Typepadin omiin tarpeisiini paremmin sopivaksi. Viime aikoina moni bloggaaja on siirtynyt Bloggerista pois muihin bloggauspalveluihin Bloggerin toiminnan häiriöiden vuoksi.

Linkkejä itse asennettaviin blogialustoihin:

• Wordpress
• Movable Type
• ???
• Kerro hyvistä suosittelemisen arvoisista itse asennettavista blogialustoista.

Johdanto: Tämä blogiopas on jatkuvasti kehittyvä.
Siihen tulee epäsäännöllisesti uusia lukuja - eli kun aikaa löytyy. Jo
julkaistuja osia muokkaan paremmiksi muiden bloggaajien kommenttien
perusteella, joten kommentoikaa, korjatkaa, haukkukaa…

9 kysymystä blogin perustamiseksi:

Oman blogin perustaminen on helppoa ja nopeaa. Kirjautuu sisään mihin tahansa ilmaiseen blogipalveluun, valitsee valmiista ulkoasuista yhden ja alkaa kirjoittaa. Siinä se. Aikaa kuluu nopeimmillaan kymmenkunta minuuttia ennen kuin ensimmäinen juttu on julkaistu.

Nopeudesta ja helppoudesta huolimatta kannattaa silti hetkeksi pysähtyä ja miettiä muutamaa alla olevaa kysymystä ennen kuin rientää perustamaan omaa blogia. Blogipalveluissakin on eroja ja parhaan blogipalvelun valinta riippuu oman blogin luonteesta.

Miksi? Bloggaus vai jokin järkevämpi harrastus?

Ennen
aloitusta kannattaa selvittää itselle, miksi haluaa blogata. Miksi
haluaa kertoa valitsemastaan aihepiiristä haluamilleen ihmisille? Miksi
haluaa käyttää kallista aikaa blogikirjoitusten ja/tai -kuvien julkaistuun? Blogia voi
tehdä helposti ja nopeasti tai siihen saa kulumaan aikaa tuhottomasti.
Ensimmäisistä bloggaajien burnouteistakin jo puhutaan. Perustele ensin itsellesi miksi.

Kenelle? Pienelle porukalle vai kaikelle kansalle?

On aivan eri asia pitää blogia ystäville, perheenjäsenille tai suvulle kuin pitää blogia laajemmalle yleisölle. Se, kenelle ja millaiselle porukalle bloggaa, vaikuttaa moneen muuhun - tai ainakin sen pitäisi vaikuttaa moneen muuhun asiaan kuten blogin kirjoitustyyliin, sisältöön, julkisuuteen ja bloggauspalvelun valintaan.

Mistä? Omasta elämästä vai erikoisalasta vai kaikesta mahdollisesta?

Blogin aihepiiri voi oikeastaan olla mikä vaan - kaikki käy. Aihepiirin valintaan voi oikeastaan antaa vain kolme neuvoa: kirjoittaa siitä mikä kiinnostaa, kirjoittaa siitä mistä tietää paljon tai alkaa kirjoittaa siitä mistä lukijat kiinnostuvat.

Mitä? Sanoja, kuvia, videoita vai niitä kaikkia?

Haluaako kertoa tarinat sanoin? Vai onko jokaisen bloggauksen ydin valokuva tai videonpätkä ja sanat ovat vain sivuosassa? Haluaako perustaa kuvablogin kamerakännykän avulla? Tämä kannattaa miettiä, koska se vaikuttaa bloggauspalvelun valintaan. Kannattaa myös hetki miettiä mitä blogiin kirjoittaa ja mitä julkaisee. Julkinen blogi on verkkojulkaisu ja sitä säätelevät verkkojulkaisuja koskevat lait. Esimerkiksi toisten herjauksesta tai toisen valokuvan julkaisemisesta saattaa joutua oikeuteen.

Miten? Asiallisesti, akateemisesti, humoristisesti, runollisesti…?

Tähän on oikeastaan vain yksi vastaus: Kirjoitustyyliksi pitää valitan oman itsensä näköinen ja oloinen tyyli. Kirjoitustyylin on oltava sellainen, että sen tuntee lähtevän omasta itsestään. Vain siten voi tarjota lukijoille persoonallisen ja aidon blogin, jota muutkin jaksavat seurata. Ja aina kannattaa muistaa se, että jokaisen jutun otsikon ja ensimmäisten lauseiden pitää antaa lukijalle syy, miksi lukea juttu kokonaan.

Kuinka usein? Joka päivä, kerran viikossa vai harvemmin?

Mitään selkeää sääntöä siihen, kuinka usein tulisi blogata ei ole, vaikka monen mielestä muutama kerta viikossa on ehdoton minimi. Bloggauksen tiiviys riippuu paljon siitä kenelle bloggaa ja mistä. Yksityiseen blogiin käy harvempikin tahti, mutta mitä julkisemmaksi blogi on tarkoitettu, sitä tärkeämmäksi tulee julkaisurytmi - ei niinkään kuinka usein vaan mihin aikaan. Silloin lukijat oppivat palaamaan blogiin aina tiettyyn aikaan. Päivittäisessä blogin pitämisessä tämä ei ole oleellista, mutta jos päivittää blogia kerran viikossa, silloin kannattaa valita yksi ja sama viikonpäivä blogin päivittämiseen. Parhaissa bloggauspalveluissa julkaisuajan voi ajastaa tulevaisuuteen.

Millainen? Julkinen vai yksityinen?

Yleensä blogi on tarkoitettu julkiseksi kaikkien nähtäville. Bloggauspalvelua voidaan kuitenkin käyttää pienen piirin tietojen vaihtoon ja keskusteluun, ja piilottaa se silloin muilta. Valinta julkisen ja yksityisen blogin välillä riippuu siitä kenelle haluaa blogata ja mistä aiheesta. Jos tarkoitus on esimerkiksi kertoa omasta elämästä USA:ssa kavereille Suomessa, silloin kannattaa laittaa blogi yksityiseksi tunnuksen ja salasanan taakse tai jättää blogi avoimeksi, mutta piilottaa se hakukoneilta, jolloin harva sen todennäköisesti löytää. Suojauksen mahdollisuus on hyvissä bloggauspalveluissa.

Kenenä? Anonyymina vai omalla nimellä?

Tähän kysymykseen on oikeastaan vain yksi vastaus: mikä tuntuu mukavalta. Vaikka haluaisi blogata anonyymina, kannattaa luoda itselle bloginimimerkki ja sille persoona. Näin blogista tulee persoonallisempi ja mielenkiintoisempi. Tietenkin, jos tarkoitus on blogata työpaikkakiusaamisesta, nimettömyys on fiksu valinta. Itse kuitenkin suosin omalla nimellä bloggaamista. Silloin jokainen voi arvottaa sisällön ja sanomisen sen mukaan kuka kirjoittaa.

Entä tekniikka - mitä siitä pitää tietää?

Blogipalvelut ovat kehittyneet niin helppokäyttöiseksi, ettei bloggaajan tarvitse tietää eikä osata blogien tai internetin teknologioista mitään. Jos osaa käyttää nettipankkia, osaa blogata. Niinpä seuraava askel onkin  bloggauspalvelun valinta ennen kuin voi alkaa julkaista omia luovia teoksia. Tästä kertoo blogioppaan seuraava osa.

Johdanto: Tämä blogiopas on jatkuvasti kehittyvä. Siihen tulee epäsäännöllisesti uusia lukuja - eli kun aikaa löytyy. Jo julkaistuja osia muokkaan paremmiksi muiden bloggaajien kommenttien perusteella, joten kommentoikaa, korjatkaa, haukkukaa…

Mitä blogit ovat?

Blogit ovat niin uusi ilmiö, että internetissä käytävässä keskustelussa ja eri medioissa julkaistuissa jutuissa ollaan välillä aika pihalla siitä, minkälaiset saitit ovat blogeja ja mitä blogit itse asissa ovat. Koska blogit ovat uusi ja moderni ilmiö, blogi-nimitystä ollaan tuomassa sellaisiinkin saitteihin, jotka eivät blogeja oikeastaan ole. Kaikki haluavat olla blogeja. Tämä ei tietenkään ole mahdollista, koska silloin voisimme kaikista saiteista käyttää nimitystä verkkojulkaisu ja unohtaa blogi-termin kokonaan.

Suomennos blogi tulee englanninkielen lyhennyksestä blog, jossa on yhdistetty kaksi sanaa: web ja log. Alkuperäisessä merkityksessä blogi tarkoitti nimen omaan webbilokia, tai vähän suomalaisemmin verkkolokia. Vertausta haettiin laivan kapteenin päivittäisestä lokikirjasta. Verkkoloki on saitti, johon kerätään havaintoja, kommentteja ja linkkejä internetissä julkaistuista asioista.

Filtterityyliset blogit

Alunperin blogi oli siis saitti, jossa kronologisessa järjestyksessä julkaistiin kirjoituksia. Nämä kirjoitukset kertoivat havainnoista muualla internetissä ja ohjasivat linkkien avulla blogien lukijat alkuperäisen nettisaitin ääreen.

Tällaisia blogeja kutsutaan filtterityylisiksi blogeiksi ja niistä löytyvät ainakin seuraavat ominaisuudet:

• kronologinen kirjoituskeskeinen julkaisutapa
• linkitys muihin havannoituihin saitteihin

… ja hyvin yleisesti seuraavat ominaisuudet:

• jokaisella kirjoituksella on pysyvä linkki, johon muut voivat viitata
• lainauksia linkitettyjen saittien sisällöstä
• kommentteja linkitetyistä saiteista
• kaikille internetin käyttäjille avoin

… sekä aika usein seuraavat ominaisuudet

• lukijalle on annettu mahdollisuus kommentoida kirjoituksia

Journaalityyliset blogit

Blogeja varten kehitettiin helppokäyttöisiä ja ilmaisia julkaisupalveluja, kuten vuonna 1999 perustettu Blogger, jotka lähtivät kulovalkean tavoin leviämään tavallisten netinkäyttäjien keskuudessa. Nämä eivät kuitenkaan käyttäneet blogien julkaisupalveluja kirjoittaakseen verkkolokeja, vaan loivat jotain aivan uutta: blogeja, joita alettiin myöhemmin kutsua journaalityyppisiksi blogeiksi.

Journaalityylisillä blogeilla on sama kronologinen julkaisumuoto kuin filtterityylisillä blogeilla, mutta ne eivät kommentoi internetin maailmassa olevia asioita, vaan internetin ulkopuolella kirjoittajan tai kirjoittajien omaan maailmaan kuuluvia asioita. Tällaisissa blogeissa on harvoin linkkejä muihin saitteihin. Niissä on ainakin seuraavat ominaisuudet:

• kronologinen kirjoituskeskeinen julkaisutapa
• kommentoiva henkilökohtainen esitystapa
• joko kirjoittajan henkilökohtaiseen elämään liittyvä sisältö (nettipäiväkirjat) tai kirjoittajan hyvin tuntemaan erikoisalaan liittyvä sisältö (journaalityylinen asiablogi)

… ja hyvin yleisesti seuraavat ominaisuudet:

• jokaisella kirjoituksella on pysyvä linkki, johon muut voivat viitata
• kaikille internetin käyttäjille avoin

… sekä aika useasti seuraavat ominaisuudet:

• lukijalle on annettu mahdollisuus kommentoida kirjoituksia

… ja joskus seuraavia ominaisuuksia:

• kirjoituksessa kommentoitavaan internetin ulkopuolella olevaan asiaan läheisesti liittyvien saittien linkityksi
• salasanalla suojattu sisältö
• tekstin sijasta sisältö on valokuvia (yleistyy nopeasti) tai videoita (harvinaista) tai ääntä (harvinaista)

Yhteisiä piirteitä

Molemman tyylisillä blogeilla on:

• yksi tai useampia kirjoittajia - kuitenkin rajattu määrä
• persoonallinen juuri tälle blogille tyypillinen esitystapa
• persoonallinen näkökulma asioihin, joista kertoo

Millaista sisältöä blogeista löytyy?

Blogien sisältö voi olla oikeastaan mitä vain, ja sen takia blogeja on hyvin vaikea määritellä sisällön kautta. Sisältö voi olla hyvin henkilökohtaista päiväkirjanomaista tai täysin journalististen pelisääntöjen muokaisesti tehtyjä juttuja. Se voi olla mielipiteitä, tietoja, kommentteja, juoruja, valheita… Sisältöä voi olla tekstiä, kuvaa, videoita tai ääntä.

Ovatko nettipäiväkirjat blogeja?

Vastaus on selvä: kyllä. Nettipäiväkirjat ovat journaalityylisten blogien alalaji. Usein kuitenkin näkee nettipäiväkirjat-sanaa käytettävän synonyymina kaikista blogeista, mikä herättää hämmenystä ja on täysin väärä ilmaisu. Kaikki blogit eivät ole nettipäiväkirjoja, vaikka nettipäiväkirjat ovat blogeja.

Mistä tiedän, mitkä saitit ovat blogeja?

Molemman tyylisille blogeille on oikeastaan vain kaksi niitä määrittävää yhteistä ominaisuutta:

1. Lokimainen kronologiseen järjestykseen perustuva muoto.
2. Kommentoiva persoonallinen esitystapa.

Tämän blogin määritelmän mukaan esimerkiksi Sploid ja Pirkka.fi ovat blogeja ja perinteisiä saitteja yhdistäviä sekasaitteja.

Sploid on blogi, silloin kun lukija valitsee kronologisen esitystavan, ja verkkolehti, kun lukija valitsee "tärkeimmät uutiset ensimmäiseksi" -esitystavan. Sinänsä fiksu ja nerokas tapa esittää samaa sisältöä lukijalle tämän valitsemalla tavalla.

Pirkka.fi:n etusivu on perinteinen verkkolehden etusivu, joka koostuu blogeista ja muusta sisällöstä. Blogit puolestaan ovat blogikirjoituksia ja perinteisiä asiakaslehden juttuja kronologiseen järjestykseen yhdistäviä osioita - suuresta osasta kirjoituksia puuttuu persoonallinen kommentoiva kirjoitustyyli.

Molemmat ovat esimerkkejä siitä, miten blogin käsitettä halutaan venyttää molemmissa tapauksissa kaupallisista tarkoituksista lähtien. Se, että saittiin tuo blogimaisia elementtejä, ei kuitenkaan tee saitista blogia.

Linkkejä blogien alkulähteille (ja tämän oppaan lähteille):
Google: define:blog (engl)
Wikipedia: weblog (engl)
Wikipedia: blogi (suomeksi)
Bloggauksen historia (suomeksi)
weblogs: a history and perspective (engl)