Kategoriat
Sisältömarkkinointi Tulevaisuus

Markkinoinnin tulevaisuus ja sisältömarkkinointi – Mihin menemme ja miksi?

Asiakkaan kiinnostus

Viime perjantaina sain kunnian olla mukana Digitalist Marketing Forum 2014 paneelissa viisaiden ja kokeneiden ammattilaisten kanssa. Tässä kirjoituksessa vedän yhteen langanpäitä ja erinomaista keskustelua, jota me panelistit ja pääpuhujat kävimme markkinoinnin tulevaisuudesta ja sisältömarkkinoinnista.

Tiivistin keskustelussa markkinoinnin tulevaisuuden kolmeen asiaan:

  • Palvelu
  • Vuorovaikutus
  • Asiakaskokemus

Olen tullut markkinointiviestintään journalismin ja median kautta tilanteessa, jossa markkinointiviestintä toimialana muuttuu aivan yhtä nopeasti kuin mediabisnes. Teknologinen kehitys ja kuluttajien käyttäytymisen muutos on johtanut kahteen merkittävään asiaan. Se mikä ennen toimi, ei enää toimi. Toiseksi, nyt jokainen brändi ja yritys voi rakentaa omaa mediaa ja tavoittaa asiakkaansa suoraan ilman perinteisen median välittäjän roolia.

Ostoprosessi muuttui, markkinoinninkin on muututtava

Vaikka moni markkinointijohtaja odottaa vanhojen hyvien aikojen paluuta, näin alan konkarit kertovat, markkinointi ei enää palaa entiselleen. Markkinoinnin tekeminen on muuttunut lopullisesti.

Miksi näin? Koska kaikkien asiakkaiden ostoprosessit ovat muuttuneet ja muuttuvat yhä nopeasti. Markkinoinnin pitää seurata asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutosta.

Kuluttajat hakevat tietoa ostopäätökselleen ensisijaisesti lähipiiristään ja verkosta pääasiassa hakukoneiden ja sosiaalisen median palvelujen kautta.

Yritysasiakas on kulkenut kaksi kolmasosaa, jopa neljä viidesosaa, koko ostoprosessista ennen kuin hän tapaa myyjän. Yritysasiakkaan ostoprosessissa internet on kasvanut merkittävimmäksi tiedonlähteeksi.

Jos yritys ei tavoita potentiaalista ratkaisua etsivää asiakasta ajoissa, yrityksen kyky vaikuttaa asiakkaan hankintapäätökseen on heikko, oli tuote tai palvelu kuinka hyvä tahansa. Tämä pätee niin kuluttajiin kuin yritysasiakkaisiin.

Sisältömarkkinointi on tehokas keino tavoittaa tietoa hankkiva ja päätöstään tarvitseva asiakas ajoissa. Ei ainoa, mutta mainio ja aivan liian vähäisesti käytetty keino.

Sisältömarkkinointi tekee asiakkaasta sankarin

Digitalist Marketing Forum 2014Sisältömarkkinointi on tehokas keino, koska se kääntää markkinoinnin painopistettä itsensä puhumisesta (mainonta) asiakkaan auttamiseen (sisältömarkkinointi).

Asiakas on lopulta kiinnostunut vain ja ainoastaan itsestään. (Huom! Joskus harvoin brändit kykenevät rakentamaan itsestään loistavan tarinankerronnan keinoin vetovoimaisen brändin, jonka tuotteista asiakkaat ovat kiinnostuneet. Tämä tapaus Apple on kuitenkin poikkeus säännöstä ja mitä luultavammin et työskentele Applella.)

Omia ongelmiaan ratkova ja intohimoisesti harrastava asiakas ei jaksa kuunnella yritysten “minä, minä, minä” markkinointituubaa. Ei vaikka itsestä puhuminen puettaisiin mihin kaapuun tahansa.

Sen sijaan yrityksen kannattaa tarjota erinomaisesti tehtyä asiakasta auttavaa, viihdyttävää, palvelevaa ja opastavaa tietoa. Sisältömarkkinointi auttaa asiakkaitaan menestymään paremmin, viihtymään paremmin ja tulemaan sankareiksi tuottamalla oikeanlaista palvelevaa ja tarinallista sisältöä relevanteissa tilanteissa.

Tee asiakkaastasi sankari. Auta asiakastasi menestymään. Älä markkinoi, älä myy.

Sisältömarkkinointi ei ensisijaisesti ole myyntiä eikä markkinointia vaan palvelua. Sisältömarkkinointi on pitkäjänteistä asiakaskokemuksen rakentamista.

Sisällöt yrityksen bisneksen parantajina

Sisällöt eivät parhaimmillaan ole vain markkinointia vaan koko yrityksen liiketoiminnan parantamista. Oikeat sisällöt oikeissa paikoissa parantavat yritysten liiketoimintaa monessa paikassa: niin asiakaspalvelussa, tuotekehityksessä, markkinoinnissa, viestinnässä, myynnissä, rekrytoinnissa kuin julkisuuskuvassa.

Tulevaisuuden markkinointi puhuu omasta mediasta, vuoropuhelun rakentamisesta ja asiakaskokemuksesta strategisena kilpailuetuna.

Siksi tiivistän markkinoinnin tulevaisuuden näihin kolmeen kohtaan: palvelu, vuorovaikutus, asiakaskokemus. Jos mikä tahansa markkinointiviestinnällinen teko – oli se sitten mainontaa, viestintää, sisältömarkkinointia, sosiaalista mediaa, suoramarkkinointia etc – ei rakenna mitään näistä kolmesta, yritys tuhlaa rahojaan.

Markkinoinnin tulevaisuus

Kategoriat
Sisältömarkkinointi Tulevaisuus

Sisältömarkkinoinnin viiden kärki vuonna 2014

Content Marketing Institutute 50 predictions for 2014

Mitä sisältömarkkinoinnissa tapahtuu vuoden 2014 aikana? Mikä osa on hypeä ja laantuu? Mitkä asiat toimivat, paranevat ja laajenevat. Mihin eturivin yritykset panostavat? Näin vuoden lopulla jokainen laatii omia trendiraporttejaan omilla menetelmillään.

Me kävimme läpi Kubon tiimillä Joe Pulizzin johtaman Content Marketing Instituten koostaman 50 ennusteen listan ja poimimme sieltä 5 omasta mielestämme olennaisinta näkemystä suomalaisille yrityksille tutkittavaksi tarkemmin.

Tässä viisi oleellista sisältämarkkinoinnin trendiä vuodelle 2014:

”Sadly, brands will struggle to do more than shill their wares. Hopefully, the smart ones will start seeing content as an engine to extend the brand narrative beyond advertising. Content as means of brand personalization will be key. We will also see new tools (like Buffer app) to help automate and organize this mass content as well.”   Mitch Joel @mitchjoel Twist Image

 

”Content becomes the currency of the Modern Sales professional. Sales people will use content to be part of the buyer´s learning party (57% of the buying process is done prior to engaging Sales). The modern sales professional is a content connoisseur and an information concierge with a strong personal brand.”   Jill Rowley @Jill_rowley Oracle

 

”What will separate the long remembered from the quickly forgotten will be the ability to connect all brand activities into a positive-sum experience. Winner brands will be Secretaries of Understanding, Champions of Network Smarts, and Meaningful Actions Agents who master the ability to draw relationship between relationships.”   Valeria Maltoni @ConversationAge Conversation Agent

 

”Next year sees the rise of much more quality and long-form content. Sites aggregating masses of low-value keyword-stuffed articles for SEO is over, thanks to Google. We´ll see content mill and revshare junk-article sites continue to plunge in shearch rankings and traffic. Many such platforms will die, merge, or go in new directions for content development.”   Carol Tice @TiceWrites Make a Living Writing

 

”As brands develop content marketing strategies (and they will), they will scale back the number of channels they use and the amount of content they push. This will Streamline the lead generation process and improve overall quality”   Mike Mooney @michaelmooneyy SRI International

 

Jos ja kun sisältömarkkinoinnin tulevaisuus kiinnostaa, kannattaa kahlata koko 50 ennusteen lista läpi tästä Content Marketing Instituten Slideshare-esityksestä:

Kategoriat
Tulevaisuus

Innovatiivisempaa koulutusta kohti: Millainen olisi lukion Slush, Startup Sauna ja Aalto Entrepreneurship Society?

Peter VesterbackaDigitalist Networkin avajaisissa Rovion Peter Vesterbacka kertoi havainnollisesti, millainen tilanne oli viitisen vuotta sitten Suomen korkeakouluissa. Kun Peter kysyi kuudeltasadalta opiskelijalta, kuinka moni aikoo perustaa yrityksen, vain kolme kättä nousi. Tänään kuudestasadasta opiskelijasta jo kolmesataa nostaa kätensä ja kertoo haluavansa perustaa yrityksen. Merkittävä muutos halussa luoda uutta ja innovoida.

Mitä tässä välissä on tapahtunut? Kolme asiaa.

1) Vuonna 2009 perustettiin Aalto Entrepreneurship Society, joka on nyt Euroopan suurin aktiivinen opiskelijavetoinen yrittäjäyhteisö.

2) Vuonna 2008 perustettiin syksyn loskan keskelle startup-konferenssi Slush, joka alkoi pienestä mutta keräää tänä vuonna 5000 osallistujaa ja alkaa olla yksi maailman parhaista startup-tapahtumista.

3) Vuonna 2010 perustettiin Startup Sauna, joka kokoaa yhteen kasvuyrittämisen ekosysteemin Aalto-yliopiston sisälle ja auttaa kehittämään innovaatioista startup-yrityksiä.

Jotta Suomi voisi olla entistä paremmin digitaalisoitumisen hyödyntäjä ja saada rakennettua innovoinneista uusia yrityksiä, sama asennemuutos pitäisi saada aikaan toisen kouluasteen oppilaitosten opiskelijoissa ja myös peruskoulussa. Suomen koululaitoksen pitäisi olla edelläkävijä myös digitaalitekniikan hyödyntäjänä ja yrittäjyyttä edistävän innovaatiopedagogiikan opettamisessa.

Lukiot, ammattikorkeat ja peruskoulut tarvitsevat saman muutoksen

Osa opettajista on jo herännyt. Tänään HS:ssä oli mainio kirjoitus asiasta otsikolla: Tietoyhteiskunta kaipaa uudenlaista peruskoulua. Ari Ervasti ideasta lähtenyt innovaatio-pedagogiikkaan pohjautuva Innolukio auttaa lukiolaisia innovoimaan ja ideoimaan. Tulokset ovat lupaavia: Innolukion ideakilpailun voittaja Perttu Pölönen voitti EU:n tiedekilpailun, patentoi innovaationsa ja kehittää sen pohjalle yritystä.

Nyt haastan kaikki mukaan. Miten kukin voi itse auttaa muutoksen tekemisessä toisen asteen kouluissa ja peruskoulussa, jotta saamme Suomen menestymään? Minkälaisia voisivat olla lukion ja ammattikorkeakoulun Aalto Entrepreneruship Society, Startup Sauna ja Slush?Jos et muuta keksi, tule mukaan Innolukioon. Ota yhteyttä vaikka minuun. Olen mukana Innolukion edistämisessä, ja näin teini-ikäisten lasten isänä näen Innolukion kaltaiset hankkeet elintärkeänä suomalaiselle koulutukselle ja tulevaisuudelle.

Edit: Slushin perustamisvuosi korjattu oikeaksi.

Kategoriat
Sisältömarkkinointi Tulevaisuus

Digitalist Network käynnistyy – Kubo mukana verkostossa ja kuraattorina

Digitalist Network

Haluaisin kuulla enemmän tällaisia uutisia:

Hifi Studio avaa verkkokaupan Venäjällä

Älyn lisääminen konetuotteisiin johtaa teolliseen vallankumoukseen

”Suomalaiset yritykset voisivat jo nyt tavoittaa 500 kertaa suomalaisia markkinoita suuremman yleisön, jos ne kurkottaisivat ulkomaille. Kaksi ja puoli miljardia kuluttajaa on verkossa. Vuoteen 2020 mennessä luku on viisi miljardia, mikä tarkoittaa 1 000 kertaa nykyisenkokoisia markkinoita”, sanoi Googlen Pohjois- ja Keski-Euroopan-johtaja Matt Brittin HS:ssä.

Suomella on mahdollisuus menestyä digitalisoitumista hyödyntämällä ja samalla säilyttää hyvinvointivaltiomme hyvät puolet. Siksi näen tänään julkaistavan Digitalist Networkin isona asiana. Kukaan meistä mukana olevista ei voi tietää mitä Digitalistista tulee, mutta uskomme ja haluamme että digitaalisesta verkostosta kasvaa jotain sellaista, joka auttaa Suomea ja suomalaisia yrityksiä menestymään paremmin  ja rakentaa parempaa hyvinvoivaa Suomea.

#sharingiscaring – Mikä ihmeen Digitalist Netrwork?

Näin Digitalist Networkin kätilö Ville Tolvanen kuvaa Digitalistia:

”Digitalistin tavoitteena on digitalisoida suomalaista liike-elämää. Se on arvoverkosto, joka koostuu Suomen parhaista asiantuntijoista, yrittäjistä ja yrityksistä. Digitalist Network uudistaa ajatteluamme verkostojen toiminnasta. Digitalist Network on mediapalvelu, joka kuratoi digitalisoitumisen tärkeimpiä uutisia meltä ja maailmalta, huippuammattilaisten vaikuttamisverkosto, kohtaamispiste, asiantuntijapalveluiden välitysverkosto ja uudenlainen yrityshautomo Digitalist Ventures.”

”Verkoston toiminta rakentuu internetin, sosiaalisen median ja verkostojen aktiiviselle hyödyntämiselle. Se uudistaa ajatteluamme medioiden toiminnasta, verkottuu tehokkaasti internetissä ja vastaa verkossa nouseviin tarpeisiin syventämällä ajatuksia kohtaamisilla ja tapahtumilla. Digitalist Network verkottaa suomalaista osaamista uuden talouden rakentamiseen.”

Tarinoiden avulla parempaan asiakaskokemukseen

Päätin lähteä kuraattoriksi mukaan Digitalistiin, koska näen verkoston innostavana mahdollisuutena paremman Suomen rakentamiseen. Samalla uskon oppivani itseäni viisaammilta paljon uutta ja yrityksemme Kubon voivan auttaa joitain yrityksiä matkalla menestykseen tarinankerronnan taidollamme.

Tarinankerronnasta kirjoitin ensimmäiseen Digitalist Networkin artikkeliini Tarinoiden avulla parempaan asiakaskokemukseen näin:

”Miksi yritykset tarvitsevat tarinankertojia? Koska ihmiset ostavat mielummin niiltä yrityksiltä, jotka pystyvät vastamaan kysymykseen miksi ostaisin sinulta, kuin niiltä yrityksiltä, jotka vastaavat kysymykseen mitä voisin ostaa sinulta.

Tämän vuoksi Apple on menestynyt paremmin kuin Nokia tai Sony, Red Bull pystyy myymään energiajuomia vuosi vuodelta enemmän ja IBM on aina vaihtoehtona kun rakennetaan parempaa älykkäämpää tulevaisuutta. Tämän vuoksi Varustelekasta on kasvanut Euroopan suurin armeijan ylijäämäkaman verkkokauppa, Stockmannin verkkokauppa ei menesty, Tiimari meni konkurssiin, ja Novita kasvaa taantumassakin.

Kyse ei ole sattumasta. Kyse on päämäärätietoisesta strategisesta kehittämisestä ja yrityksen johtamisesta vastaamaan kysymykseen miksi kysymyksen mitä sijaan. Ilman tarinankerronnan tajua miksi-kysymykseen ei voi vastata.

Yrityksen rakentaminen tarinaksi ei kuitenkaan ole helppoa. Se vaatii taitoa, pitkäjänteistä tekemistä, luopumista vanhasta ja riskin ottamista. Yrittäjähenkeä. Asiakkaan asettamista sankariksi kaiken keskelle. Oletko valmis? Uskallatko menestyä?”

Digitalist Networkissä on hienoa sekin, että jos kiinnostusta riittää, verkosto on avoin. Pallo on heitetty. Tule mukaan rakentamaan uutta Suomea, uutta liiketoimintaa, uutta yrittäjyyttä. Tule mukaan osaksi tarinaa.

 

 

Kategoriat
Johtaminen Tulevaisuus

”Milloin meistä tuli näin munattomia? Oli talvisodat, oli kumisaappaat maailmalla, on sentään vihaisia lintujakin”

Helsinki Suomi

Tänään on ollut hieno näkemyksellinen päivä, joka tuskallisella tavalla paljastaa Suomen heikkoudet ja samalla kertoo uuden vahvan perustan rakentamisesta. Näin luin ja ajattelin tänään:

Twitterissä Media ja demokratia -seminaarissa:

@RaunoAHeinonen ”Matti Apunen: Medialla on jättilaismäinen peruutuspeili, mutta tavattoman pieni tuulilasi. Näköalatarjonta on olematonta. #almamd2013”

Journalismin pitäisi katsoa enemmän tulevaisuuteen ja vähemmän menneeseen. Aktiivista tulevaisuuteen katsovaa kansalaiskeskustelua on siirtynyt perinteisestä mediasta sosiaaliseen mediaan:

Jyrki Kasvi: ”Mikä ihmeen näköalattomuus Suomea vaivaa. Nyt vähittäiskauppa on vuorostaan jäänyt nettikaupan jalkoihin. Miksi suomalaiset yritykset alasta riippumatta ovat jähmettyneet tulevaisuuden edessä paikoilleen kuin rekan valokeilassa seisova peura: paperiteollisuus, Nokia, lehdistö, musiikki, vähittäiskauppa… Miksi meidän kilpailijamaamme ovat niin paljon Suomea ketterämpiä ja hyödyntävät uudet mahdollisuudet ennen meitä.”

Taneli Tikka: ”Se miten valtion osallistuminen kaikkeen ja kaiken tukeminen on Suomessa järjestetty saattaa vaikuttaa tähän. Omaa vastuuta ei ole kun ”valtio hoitaa” voidaan failaa homma ja itkeä valtio apuun bailouttaamaan. Niinhän tekee kaikki toisista valtioista ja pankeista alkaen”

Itse olen N vuotta miettinyt samaa. Se on aika uskomatonta että pysähtyneisyyttä ja toiminnan välttämistä ei nähdä massiivisena riskinä. Kenties oikea syy on siinä että Suomessa on poikkeuksellisen heikkotasoista omistajuutta ja omistajat eivät vaadi yrityksiltään, ja niiden johdolta, muutosta ja ajan seuraamista läheskään sillä tasolla mitä olisi tarpeen.”

Christina Forsgård: ”Vielä kerran Bookabooka. Tämä on oppikirjaesimerkki siitä mikä Suomen kilpailukyvyssä globaalissa internet-taloudessa mättää. Hienoja palveluideoita tapetaan piirisarjatason kompurointiin. Minkä oikeasti radikaalin ja valtavan potentiaalin omaavan digipalvelun tapatte seuraavaksi? Tv-kaistan? Kiitos Paul – montako esimerkkiuhria pitää lahdata ennen kuin laajemmin ymmärretään digitaalisen talouden muuttavan koko pelikentän?”

Suomen hitaasta uudistusmiskyvystä kertoo myös Anu Kantolan analyysi perinteisessä mediassa otsikolla Wahlroos-kirja paljastaa ”Nallen” valtakunnan rajoittuvan tukevasti kotimaahan

”Kirjassa piirtyy ehkä myös vähän huolestuttava kuva suomalaisesta talouden ja politiikan eliitistä, jonka juhlittuna napamiehenä ja risteyskohtana Wahlroos kuvataan. Kuvaus menneisyyttä ihannoivista, vasta ostetuilla kartanoilla tepastelevista ja syötettyjä fasaaneja pudottelevista wanna-be-aatelisista ja herrakerhoista antaa jotenkin oudon kuvan yhteiskunnan huipusta.

Erityisen outoa luettavaa se on ehkä juuri tänä syksynä, kun ihmettelemme, minne katosi suomalaisen talouselämän ja yhteiskunnan uudistumiskyky. Toivottavasti se ei ole koko kuva ja meillä on myös johtajia, joita kiinnostaa myös tulevaisuus ja jonkin uuden aloittaminen.”

Valitettavan yleinen kuva vielä, mutta onneksi ei koko kuva. Suomessa on paljon uusia johtajia joita kiinnostaa tulevaisuus ja uuden tekeminen. Nostan esimerkiksi kolme arvostamaani johtajaa, tällä kertaa peliteollisuuden ulkopuolelta:

Micke Paqvalén perustama ja johtama Kiosked sai tänään kasvuruiskeen maailmanvalloitukseensa: Kiosked secures $6.9m in funding and appoints Senior Board members.

Peter Lundmarkin johtama Konecranes rakentaa uutta teollista internetiä, joka voisi olla Suomen uusi kivijalka, jos sen haluaisimme hyödyntää: Älyn lisääminen konetuotteisiin johtaa teolliseen vallankumoukseen 

Matti Alahuhdan luotsaama Kone porskuttaa eteenpäin ja antaa kurjuuden keskellä kaipa ainoana yrityksenä positiivisen tulosvaroituksen, kun Kiinassa menee niin hyvin. Miksi? Kaksi sanaa: uskallus ja luottamus. Koneen panostus henkilöstön kehittämiseen kasvatti mehevästi yrityksen tulosta

Mutta Micke, Peter ja Matti eivät riitä. Me tarvitsemme lisää tulevaisuuden omistajia, jotka ovat valmiit investoimaan isosti Suomessa. Kuka Suomessa investoisi miljardi euroa verkkoliiketoimintaan kuten Ruotsissa Kinnevik on tehnyt?

”Nyt puhutaan paljon siitä, että ruotsalaisomisteiset verkkokaupat ovat tunkeutuneet suomalaisille markkinoille. Selitykseksi on haettu ruotsalaisten ylivertaista kaupallistamisen ja konseptoinnin osaamista. Väittäisin kuitenkin, että tämä on vain pintaa – menestyksen taustalla on pitkäjänteinen omistajalähtöinen strategiatyö ja sen tehokas toimeenpano.

Ruotsissa on tehty pitkäjänteistä strategista työtä verkkoliiketoimintojen kasvattamiseksi jo reilu vuosikymmen. Sama vuosikymmen, joka monella Suomessa näyttäisi kuluneen ehkä enemmän vanhojen liiketoimintojen ylläpitämiseen uuden kehittämisen sijasta.” Investoisitko miljardi euroa verkkoliiketoimintaan

Milloin meistä tuli näin munattomia, on hyvä kysymys.

”Milloin meistä tuli näin munattomia? Oli talvisodat, oli kumisaappaat maailmalla, on sentään vihaisia lintujakin. Mutta kun tullaan lähelle kuluttajaa, siihen kosketusnäytön yläpuolelle, luu menee kurkkuun. “Ei me tätä digitaalista”. On aika ravistaa se nöyrä, pieni identiteetti pois olkapäiltä ja kurkottaa kuuseen: verkossa emme ole pieni, kylmä maa. Ja vaikka olisimmekin, sitä suuremmalla syyllä meidän pitäisi tehdä kannattavaa, kansainvälistä verkkokauppa. Ei niitä paperikoneitakaan myyty vain kotosuomeen.” Kivijalka-ankkurit ja Suomen kaupan alan tuho

Perkele! Nyt on aika laittaa ideologiat syrjään, kiusaaminen sivuun, komiteat roskakoriin, hienot puheet vähemmälle ja nostaa pragmaattisella sisulla yhdessä uutta tekemällä Suomi uuteen menestykseen.

Pekka Sauri: ”Mitä tapahtuisi, jos lakkaisimme pilkkaamasta ja ivaamasta niitä suomalaisia, jotka haluavat torjua uudet ja vieraat ilmiöt, peruuttaa takaisin kansallisvaltion huomaan ja esittää ratkaisuksi paluuta johonkin vanhaan hyvään aikaan, jota ei koskaan ollut olemassakaan? Sellaiset näkemykset kumpuavat pikemminkin turvattomuuden ja epävarmuuden tunteista kuin ilkeydestä tai typeryydestä. Maailmassa on kahtiajakoa, torjuntaa ja ahdasmielisyyttä ihan tarpeeksi muutenkin, eikä näin pienen kielialueen ja kansakunnan kannattaisi ehdoin tahdoin sitä lisätä. Niin että jos kuuntelisimme hölmöinäkin pitämiämme mielipiteitä ja yrittäisimme asiallisesti perustella omamme. Mitä pitempään onnistumme lykkäämään lähimmäisen luokittelua toisenlaiseksi kuin me, sitä vahvempaa yhteisyyttä luomme näille raukoille rajoille.”

Ja lopuksi lainaan Roope Mokkaa: Kuka puolustaisi vapautta.

”Suurin osa suomalaisista on liberalisteja. Maamme keskeisiä arvoja on nyt, ja on aina ollut, autonomia. Emme ole kollektivistinen kulttuuri, vaikka korostamme yhdessä tekemisen mahdollisuuksia ja draivia. Teemme asioita yhdessä, jotta voisimme elää riippumattomina, vapaina. Tästä kertovat kaikki suomalaisuuden suuret tarinat. Itsenäistyminen, sodan yhdistämä Suomi, hyvinvointivaltion rakentaminen. Kaikki tehtiin yhdessä, sillä näkemyksellä, että kaikkien panos on tärkeä. Jotta kaikki voisivat elää itsenäistä elämää.”

 

Kategoriat
Johtaminen Sisältömarkkinointi Tulevaisuus

Minulla on unelma. Haluatko hypätä mukaan?

Minulla oli unelma kiivetä Kilimanjarolle. Kävin siellä. Unelmat kannattaa toteuttaa.
Minulla oli unelma kiivetä Kilimanjarolle. Kävin siellä ja sain opin: unelmat kannattaa toteuttaa.

Minulla on unelma. Visio tulevasta. Se perustuu intuitiiviseen kokemuksen mukanaan tuomaan aavistukseen. Siksi siitä tuntuu vaikealta kirjoittaa, sanoa selvästi ja purkaa osiin. Siksi tämä kirjoitus on aivan liian sekava. Yritän silti sanoa jotain unelmastani.

Minulla on myös pelko. Unelma ja pelko liittyvät yhteen isona muutoksena ja murroksena. Maailman talous ja sen rakenteet muuttuvat kenties voimakkaammin kuin koskaan aiemmin omana elinaikanani. Tätä voimaa ei Suomessa ole vielä kunnolla ymmärretty. Nykyiset teknologiat ovat kypsyneet kiihdyttämään aloittamaansa luovaa tuhoa. Automaatio ja robotiikka tuhoavat nykyisiä työpaikkoja. Uudet distruptiiviset teknologiat lisäävät tuhovoimaa: kaikki muuttuu.

Joskus tuho sattuu kipeästi omalle kohdalle luovassakin luokassa, kuten nyt mediassa. Elämme teollisen maailman viimeisten rakenteiden murtumisen aikaa. Kaikki, mikä itsepintaisesti pitää kiinni teollisen talouden ja teollisen yhteiskunnan toimintamalleista ja rakenteista, taipuu, murtuu ja lopulta murentuu. Teollisen aikakauden rakenteet ja ajatusmallit eivät toimi enää.

Luova tuho on onneksi myös mahdollisuuksien aikaa. Mediayhtiöt supistuvat puoleen entisestään. Journalismille syntyy uusia mahdollisuuksia. Mainonta, markkinointi ja viestintä perinteisillä tavoilla tehtynä heikentävät suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Uudet tavat olla vuorovaikutuksissa omien asiakkaiden kanssa lisäävät kilpailukykyä.

Eniten pelkään Suomen tulevaisuuden puolesta. Maailmantalouden rakenteiden muutoksessa ja tuhossa yksi eurooppalainen pohjoinen maa voi menestyä ja luoda uutta, tai se voi taantua köyhäksi periferiaksi. Suomalaisen yhteiskunnan on muututtava, suomalaisten yritysten on muututtava, suomalaisen johtamiskulttuurin on muututtava, suomalaisen omistajan on muututtava, suomalaisen duunarin on muututtava. Meillä on kaikki mahdollisuudet menestyä, ja kaikki mahdollisuudet syöksyä alaspäin. Kumman tien valitsemme? Kaikki on vielä meistä itsestämme kiinni. Toistaiseksi Suomi on ollut kansakuntana aivan liian hidas ja haluton muuttumaan menestyäkseen.

Minulla on unelma. Haluan voittaa pelon. Haluan auttaa suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaisia yrityksiä menestymään sen avulla minkä osaan hyvin. Haluan auttaa yrityksiä ja organisaatioita rakentamaan ja luomaan omia menestystarinoitaan ja omia medioitaan, jotka uudistavat yritysten mainonnan, markkinoinnin ja viestinnän uutta kilpailukykyä luovaksi perustaksi. Haluan auttaa yrityksiä ja organisaatioita auttamaan heidän omia asiakkaitaan ja jäseniään menestymään ja nauttimaan omasta työstään ja elämästään; tekemään omat juttunsa aikaisempaa paremmin.

Haluan tehdä tämän rakentamalla startupin, joka toimii uudella tavalla. Tätä kokonaisuutta on vaikea kirjoittaa startupin liiketoimintasuunnitelmaksi, vaikka niinkin on jo tehty ja vaikka tiedän, että suunnitelmaa pitäisi päivittää kuukauden välein, jotta se pysyisi ajan tasalla. Eikä näin tapahtu. Tiedän sen jo nyt. Ketteryys, luovuus, jatkuva muutos ja parantaminen, tilaisuuksiin tarttuminen ja unelman säilyttäminen olkoon tienviittoja hämärään muuttuvaan tulevaisuuteen.

Tämän intuitiivisen näkemyksen vuoksi irtisanouduin Sanomista ja sanoin ei mielenkiintoisille tarjouksille. En tiedä mitä unelmastani tulee. Mutta jo pelkästään unelman tavoittelu on tekemisen arvoinen asia. Onneksi en ole yksin. Muillakin on samanlaisia unelmia. Minun unelmani on jo meidän unelmamme. Uuden yrityksemme synnyttäminen on käynnistynyt.

Mikä on sinun unelmasi? Haluatko olla jollain tavalla mukana unelmassamme? Miten ja miksi? Kerro ja perustele.

Kategoriat
Tulevaisuus

Mediablogi uudistuu vuodeksi 2013

Median murros kiihtyy ja uusia mahdollisuuksia avautuu. Tämä merkitsee myös henkilökohtaista uudistumista. Niinpä Mediablogin on aika tulla takaisin.

Mediablogi uudistuu vuoden 2013 alussa uuden oppimisen, tulevaisuuden rakentamisen ja keskustelun merkeissä. Uusi fokus tulee olemaan sisältöstrategiassa ja sisältömarkkinoinnissa. Tervetuloa seuraamaan uusia postauksiani.

Kategoriat
Tulevaisuus

Tule seuraamaan minua Twitteriin

Tällä hetkellä voit seurata median ja digitaalisen maailman tulevaisuuden viestintääni Twitterissä, jota päivitän lähes päivittäin. Tule sinne seuraamaan minua: @mediablogi

LinkedInistä löydät minut täältä.

Tämä blogi eli aikansa 2005-2011 pohtien ja keskustellen median ja viestinnän tulevaisuudesta, ja on nyt jäänyt internetin jättimäiseen historialliseen muistiin.

Kategoriat
Johtaminen Tulevaisuus

Avoin jakaminen innostaa ja luo uutta

Bloggasin Yritysjulkaisujen blogissani miten kansainvälisten kollegoideni kesken avoin jakaminen luo uutta ja lisää energiaa.

Olin juuri viettämässä mainiot kaksi helteistä päivää Brysselissä seitsemän eri maan sisältömarkkinoinnin asiantuntijoiden kanssa eikä kyse ollut mistään kuivasta kokoontumisesta. Ideat, kokemukset, julkaisut, digihankkeet, toiminnan tavat, asiakkaiden tarpeet, tulokset ja monet muut yksityiskohdat sinkoilivat avoimesti puolelta toiselle, mikä loi hyvin energisen ilmapiirin.

Oli suorastaan ällistyttävää havaita, kuinka avoin tiedon ja kokemusten jakaminen synnytti aivan uudenlaista oppimista, uusia ideoita ja ennen kaikkea yhdessä toisten ideoiden ja kokemusten päälle rakentamista.

Lue lisää… [Edit: Linkki poistettu koska Yritysjulkaisujen blogia ei enää ole ja alkuperäinen kirjoitus on kadonnut. Oppi: Varmuuskopioi itsellesi myös yritysblogeihin kirjoittamasi jutut]

Kategoriat
Tulevaisuus

Räätälöity ja relevantti sisältö innostaa yritysten omassa mediassa

Relevantti ja räätälöity sisältö saavat ihmiset tykkäämään asiakasjulkaisuista. Seitsemän kymmenestä kuluttajasta diggaa yritysten tuottamaa sisältöä. Bloggasin tästä Yritysjulkaisujen blogissani:

Asiakasjulkaisut ovat kuluttajien suosiossa. Uusin Yhdysvalloissa julkaistu tutkimus tukee tätä tietoa.  Tutkimuksesta selviää kuluttajien hyvä tietoisuus siitä, että asiakasjulkaisuja julkaisevien yritysten tavoitteena on myydä tuotteitaan ja palveluitaan. Kuluttajien mielestä tämä on ihan hyvä juttu, koska he kuitenkin saavat tietoa, jonka kokevat arvokkaaksi. Erityisesti tiedon räätälöinti juuri heitä varten saa kuluttajilta kiitosta.

Kaksi kolmasosaa kuluttajista sanoo, että yritysten tuottama tieto asiakasjulkaisussa auttaa heitä tekemään parempia ostopäätöksiä. Yli puolet sanoo, että he ovat valmiit ostamaan toisenkin tuotteen yritykseltä, joka tuottaa heille asiakasjulkaisua.

[Edit: Linkki poistettu koska Yritysjulkaisujen blogia ei enää ole ja alkuperäinen kirjoitus on kadonnut. Oppi: Varmuuskopioi itsellesi myös yritysblogeihin kirjoittamasi jutut]