Kiinnostavaa dataa mediayhtiön Facebook-fanien käyttäytymisestä. Yksi tärkeimpiä havaintoja on kaverien suositusten vaikutus median kulutukseen ja Facebookin tärkeys mediana.

Overall the number of employed journalists, based on the CPS, has increased by 19% over the past three year. Meanwhile, the number of employed college graduates has risen by only 3%, and overall employment, as measured by the CPS, has dropped by almost 5%. How can the number of employed journalists rise, given that employment in the publishing and broadcasting industries has fallen? Over a comparable time period, employment in newspaper publishing has fallen 26%; periodical employment is down 16%; and radio and television broadcasting is down 11%.

Nämäkin luvut kertovat, että journalismi voi hyvin ja journalisteille on tarvetta, vaikka perinteisillä mediayrityksillä menisi taloudellisesti huonommin kuin aiemmin. Koska yleisöllä on halu ja tarve mediaan, journalismiin ja sisältöihin, tarve täytetään tavalla tai toisella myös murroksen keskellä ja jälkeen. Kuinka suuri rooli perinteisillä mediayhtiöllä on tässä murroksen jälkeen, on ihan toinen kysymys. Uusilla työkaluilla varustettuja journalisteja tarvitaan aina.

Selitykset, miksi journalistien määrä onkin kasvanut, vaikka perinteiset mediayhtiöt työllistävät journalisteja selvästi aiempaa vähemmän, ovat mielenkiintoisia ja kertovat että journalismista on yhä enemmän tulossa aikaisempaa heikommin palkattu kutsumusammatti, monitaitoisten taitureiden pelikenttä ja yrittäjävetoisempi ammatti.

“Explanation #1: Journalists are being hired in nontraditional industries. Yahoo, for example, hired Jane Sasseen, BW’s very good Washington Bureau chief, to help beef up politics coverage. That job likely shows up in the industry “internet publishing and broadcasting and web search portals”, which has grown by 22% over the past three years. Or take my business, Visible Economy LLC. We’ve hired three young journalists, but it’s tough to say whether these jobs would show up in educational services or in journalism.

Explanation #2: Some of the gain in journalist jobs simply represents an increase in self-employment. True, but as it turns out, the number of the number of “news analysts, reporters, and correspondents” employed by others has risen by 15% over the past three years. That’s not as big as 19%, but it isn’t bad.

Explanation #3: Reporters have done better, jobwise, than editors and production support personnel. Generally speaking, the new technologies allow a delayering of journalistic organizations–fewer editors and production support personnel needed to get out the same amount of content.
Take a look at this chart, which shows the number of people employed in the broad category of ‘editors’.

Unlike reporters, the number of editors is down over the past three years, by about 2%. However, if we add together the two categories (“news analysts, reporters and correspondents” plus “editors”) the total employment gain over three years for “journalistic occupations” is a decent 5%, beating out the overall gain for college grads.

Explanation #4: Maybe the jobs are there, but it’s possible they could be worse-paying, fewer hours etc. There is certainly some truth to this. The median weekly wage for full-time reporters et al fell by 1.5% between 2008 and 2009, according to BLS calculations. Meanwhile, the median weekly earnings for all managers and professionals rose by 1.9%. I don’t yet feel confident to extend the wage analysis to 2010.

All four explanations are true simultaneously, I think: A shift in journalistic employment to nontraditional industries, an increased in the self-employed, a delayering of journalism, and perhaps lower pay.”

Olemmeko siis journalismin kulta-ajan kynnyksellä? Palkkaa siitä en saa kuten ennen mutta onpahan paljon hauskempaa ja luovempaa

From Flip Cams for all reporters to our ideaLab (http://bit.ly/ch0ew2) to our Ben Franklin Project ( http://bit.ly/apHRbA ), the employees of Journal Register Company are leading the way in exploring how a tired old newspaper company can become a fast acting and faster thinking news company.

From harnessing the Crowd to better plug into local content that works to exploring the Cloud to publish on all mediums in an open-source environment, JRC is pushing hard to make our transformation both complete and successful.

Jon Cooper, our Vice President of Content, has a nickname for all of our projects underway to turn our newspaper company into a Digital First company. He calls it Thunderdome.

This week you could hear a big clap Thunder over our tiny 6,000 circulation daily in Middletown CT.

Middletown Press Editor, Viktoria Sundqvist, working with a staff of only 10 people but with the courage to experiment, pushed her paper completely into a Digital First – Print Last environment. Viktoria doesn’t have it perfect yet – who does? – but she is setting the paper up for success and to be able to continue to cover her community just as it has since 1884.

I’ll let Viktoria tell her story below but before I do that I want to thank her and her staff for showing us that change can happen no matter the resources or the circumstances.

Tässä mallia suomalaisille paikallislehdille. Pienillä resursseilla varustettu pieni sanomalehti voi kääntyä digitaaliseksi, jos on tarvetta, asennetta ja halua.

Raportti “OECD examines the Future of News and the Internet” kertoo hyvin sanomalehtibisneksen nykytilan eri maissa. Erot ovat huikeat. USA:ssa bisnes on kriisissä, mutta monessa muussa maassa kriisistä puhuminen on liioiteltua, vaikka liiketoiminta onkin tullut kilpailummaksi ja on voimakkaassa muutoksessa.

Mikä todella motivoi meitä? Mainio pätkä jonka itsekin olen jakanut eteenpäin ja olen huomannut tämän resonoivan todella monen mielessä.

Tulevaisuuden mediayrityksen johdon kannattaisi syvällisesti miettiä paitsi omien ammattilaistensa motivointi myös oman median yleisön motivointia, ja sitä miten ne liittyvät yhteen.

“Serve your audience and stay relevant,” is the secret ingredient that Jeff Wellington, publisher of ReadyMade magazine, believes is needed to ensure a successful publishing plan for magazines today. His advice for new comers to the magazine business is to “think for an idea for a media brand” rather than one for just a magazine.

Sinänsä tässä ei ole mitään uutta, mutta silti edelleen liian usealta median tekijältä tuntuu puuttuvan peruskäsitys mitä vaaditaan menestysmedian tekemiseen: kaiken ydin on oman yleisön palveleminen ja relevanttina pysyminen. Hyvä sisältö ja journalismi ei ole itseisarvo vaan yksi keskeinen keino ytimen saavuttamiseksi: journalismin tavoitteena on yleisön palveleminen ja relevanttina pysyminen. Mutta muitakin keinoja tarvitaan.

Kanavat ja formaatit tulevat vasta tämän jälkeen valintoina, miten yleisöä voidaan palvelella ja miten yleisön silmissä voidaan pysyä relevantina mahdollisimman hyvin eri kanavissa.

Ja kuten aina, mediabisneksen ytimen sanominen on helppoa. Kyky toteuttaa ydin on kuitenkin se erottava ammattitaito, joka ratkaisee menestyjät keskinkertaisuuksista ja taantuvista.

Yksi nouseva keino menestyä on kasvattaa kykyä ja ammattitaitoa siinä, miten sosiaalinen media ja tarkemmin sanoen yleisö otetaan mukaan sisällön ja median tekemiseen tavoilla, jotka palvelevat yleisöä ja pitävät median yleisön silmissä relevanttina.

Suomen suurin mediayritys Sanoma-konserni laajentaa teleoperaattorien liiketoimintaan. Laajentuminen tapahtuu niin, että Sanoma myy Welhon liiketoiminnan tietoliikennekonserni DNA:lle.

DNA maksaa kaupan suunnatulla osakeannilla niin, että Sanomasta tulee DNA:n toiseksi suurin omistaja 21 prosentin osuudella. Kaupan toteutumisen ehtona on, että kilpailuviranomaiset ja valtioneuvosto hyväksyvät kaupat.

“Kyseessä on pitkän tähtäimen strateginen omistajuus, sillä uskomme median ja teleoperaattoreiden liiketoiminnan lähestyvän toisiaan. Järjestelyn myötä meillä on mahdollisuus osallistua alan kehittämiseen”, Sanoman toimitusjohtaja Hannu Syrjänen muotoili aamulla julkaistussa tiedotteessa.

Syrjäsen mukaan Sanoma saa “osuuden erittäin kannattavasta, kilpailukykyisestä ja kasvupotentiaalia sisältävästä yhtiöstä”.

Päivän mediauutisen uutisointi ja analysointi on yhtä poikkeusta lukuunottamatta mennyt pörssitiedotteen otsikon mukaisesti: DNA osti Welhon ja teki fiksusti ja Sanoma taas sai ydinliiketoimintaan kuulumattomasta Welhosta erinomaisen hinnan. Vain HS uutisoi toisin: “Sanoma lähtee teleopereettoreiden liiketoimintaan”.

HS:n analyysi osuu oikeampaan. Medialiiketoiminnassa parasta tulosta ovat perinteisesti tehneet ne mediayhtiöt jotka ovat hallinneet sisällön paketoinnin ja jakelun median kuluttajille. Sama pätee edelleen. Tulevaisuuden digitaalisessa ja mobiliteetissa medialiiketoiminnassa sisällön paketointi ja jakelu tuovat parhaat voitot, sisällön tekemiseen keskittyminen tuottaa vähemmän. Siksi mediayhtiö voi tehdä helpommin hyvää tulosta myös tulevaisuudessa vain jos se hallitsee sisällön tekemisen ja paketoinnin lisäksi myös digitaalisen jakelun mobiililaitteisiin ja kodin digitaalisiin laitteisiin. Siksi Sanomat osti palan DNA:ta käytti valuuttana Welhoa eikä päinvastoin. Uskon, toisin kuin moni pörssianalyytikko, että Sanoman DNA-omistus pikemminkin tulee kasvamaan kuin vähenemään tulevina vuosina.

Katsotaan sitten muutaman vuoden kuluttua kun tämä ennustus tulee vastaan, miten ennustajalle on käynyt

Järkeviä ajatuksia median uusien ansaintamallien perusteista: Gerd Leonhard: The Future of News, Publishing, and Media (INMA 2010 Presentation)

We all know the problems inherent in creating digital news packages: reporting from disparate geographic locations not only bloats budgets but hampers the ability to make timely decisions; slow uploads and incompatible file conversions often lead to breakdown in communication and impede the flow of critical information; the absence of a centrally shared space further aggravates an already frustrating approval process.

Yet even in the face of the recent rapid democratization of media, coupled with the lowering price threshold on prosumer technology, a truly collaborative platform for news aggregation, collaboration and distribution has alluded us.

That just may have changed last Wednesday when USC Annenberg announced they would be the first major journalism program in the country to adopt Stroome, a robust collaborative online editing community developed by myself and award-winning journalist and documentarian, Nonny de la Peña.

Undoubtedly, my connection to Stroome as co-founder renders me biased. But there is no doubt that Stroome addresses a real pain in the marketplace.

Mark Cooper, director, Annenberg Digital News, put it this way: “Stroome fills a current, yawning gap and constitute[s] a powerful collaborative tool for university journalism learning labs and publications, for student media, for citizen journalism, for pro-am projects and, naturally, for legacy media moving into more networked new media.”

Collaborative platforms for news media is more important part of the successful future for any news media than any ipad-kind of news delivery platform.

News consumption in the United Kingdom rose by 20 percent in the past three years, according to new McKinsey research.¹ Average consumption has risen to 72 minutes a day, compared with 60 minutes in 2006—an increase driven almost entirely by people under the age of 35 (Exhibit 1). Two-fifths of those in this age group said they felt the need to be the first to hear the news, compared with just 10 percent of people aged 55 to 64.

This need for immediacy is reflected in younger news consumers’ choice of media: they overwhelmingly prefer to get their news from television and the Internet (Exhibit 2). While television remains the most popular medium across all age groups, only the behavior of consumers 55 and older prevented the Internet from jumping from fourth in 2006 to become the second most popular news source today. Instead, the Internet is now in third place, just behind newspapers.

…

One finding does suggest a potential revenue opportunity: newspapers have an important inherent advantage as they face the challenges of the digital age—trust. Consumers trust newspapers more than any other medium, and 66 percent describe newspaper advertising as “informative and confidence inspiring,” compared with only 44 percent for TV and 12 percent for the Web (Exhibit 3). This suggests that newspapers have further scope to go beyond news, to drive reader interest and advertising revenues at the same time. Leading newspapers have already created specialized pages and sections in areas such as entertainment, eating out, travel, automobiles, shopping, real estate, and personal finance. The combination of editorial content, ads, and selected commercial offers—while clearly separated—benefits advertisers and is of practical use to readers.

As said before: Journalism and news are not in crises – print-based newspapers´ business model is in crises and has to be changed.

Keskustelu, joka kannattaa ajatuksella kuunnella. Keskustelijoina: Rob Grimshaw, Managing Director, FT.com & Josh Cohen, Senior Business Product Manager, Google & KC Estenson, SVP & GM, CNN.com & Lincoln Millstein, SVP, Digital Media, Hearst & Moderator: Ernie Sander, Managing Editor, ContentNext Media

Tiivistys: As ad revenues decline, publishers continue to experiment with new areas of content and distribution platforms. What will users pay for? What’s working, or rather, what holds the most potential for growth? Local, niche? Subscriptions, metered? When the internet levels the playing field and anyone can be a publisher or reporter, how do news outlets create the kind of value that equals real revenue?

Media’s next top business model: survey suggests hybrids

In a recent survey (pdf), the consulting firm Accenture asked 102 content-industry leaders to pick the biggest hurdle they face. Overwhelmingly, executives pointed to the hunt for a viable business model. And since they’ve asked the same question (sort of — see below) for three years, we can look at how execs’ thoughts have shifted over time.

First, the data shows a clear decline in what Accenture calls the “pay-for-play” concept — something like what we in the news context would term micropayments or “the iTunes model.” In 2007, 23 percent of respondents were banking on micropayments as the next top business model. In 2008, that number dropped to 11 percent. In 2009, it fell to just 8 percent.

But beyond that, the changing nature of the options Accenture gave respondents muddies the waters a bit. In 2009, the survey included two new options: “freemium” (some content remains free, users can pay for extra content) and “hybrid” (a combination of different models, like ads plus a subscription). One could easily argue that freemium is a type of hybrid, and for the chart above, Accenture chose to combine the hybrid responses with advertising ones. (The 60 percent you see above is actually 39 percent advertising, 21 percent hybrid.)

Tämä tutkimus osoittaa muuta kuin mitä maksullisiin sisältöihin ja mikromaksuihin nojaavat julkiset puheet antavat osoittaa. Yhä harvempi mediapomo maksullisen sisällön ja mikromaksamisen olevan toimiva median bisnesmalli. Sen sijaan luottamus hybridiin, monen bisnesmallin yhdistelmään on noussut merkittävästi.

Sosiaalisen median keskustelusivustolla järjestäytynyt 50 hengen ryhmä matkustaa Helsingistä Ouluun ja takaisin. Heidän tavoitteenaan on kokeilla, kuinka hyvin sosiaalisen median keinot sopivat organisoitumiseen, tapahtumien järjestämiseen, tiedon välittämiseen ja ongelmanratkaisuun.

Innovaatiojuna on kokeilu: mihin kaikkeen sosiaalisen median välineet taipuvat, matkan käytännön järjestelyistä ja ryhmätöiden tekemisestä aina videolähetykseen. Junamatka on varattu ennen kaikkea tutustumiseen ja verkostoitumiseen. Lisäksi matkan aikana osallistujat ratkovat sponsoriyritysten asettamia ”pähkinöitä” ja koettavat löytää niihin sellaisia ratkaisuja, joita yritykset eivät itse olisi tulleet ajatelleeksi. Kuka tahansa pystyy seuraamaan matkaa verkkoon tuotettavan teksti-, kuva- ja videomateriaalin avulla.

Oulu on valittu matkan päämääräksi sekä kaupungin teknologisen ja sosiaalisen edelläkävijyyden vuoksi että sopivan välimatkan takia – suurin osa osallistujista on pääkaupunkiseudulta. Oulussa on tarkoitus tutustua kaupungin avoimiin kehittämismalleihin, kuten lähiödemokratian välineisiin sekä edistyksellisiin mobiilipalveluihin.

Matkalle lähtee mukaan niin iältään, kokemukseltaan ja taustoiltaan hyvin kirjava joukko, jota yhdistää yhteisen keskustelusivuston lisäksi usko ihmisten luovuuteen ja innovaatiokykyyn, joukkovoimaan. Valtaosa ei ole tavannut toisiaan aikaisemmin. He eivät edusta omaa yritystään tai organisaatiotaan, vaan lähtevät mukaan oman kiinnostuksensa takia.

Intoa täynnä osallistun minäkin Innovaatiojunan kokeiluun. Hauska nähdä mitä kaikkea tästä huomenna keskiviikkona syntyy

Edit: Linkki alkuperäiseen lähteeseen näemmä katosi muokkauksessa, joten tässäpä se: http://www.netprofile.fi/fi/tiedotteet?Article=2102