Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Finnairtomin kuvablogi herättää huomion – visuaalisuuden merkitys kasvaa yritysblogeissa

Finnairin lentäjän Tomi Tervon valokuvablogi Instagramissa

Visuaalisuuden merkitys yritysblogeissa kasvaa koko ajan. Viikonlopun esimerkkinä tästä on yritysblogien parhaimmistoon kuuluvien Finnairin blogien bloggaavan lentäjän Tomi Tervon valokuvat ja niiden Instragram-sivu finnairtomi.

Finnairtomi Ilta-Sanomissa

Finnairtomi julkaisi Instagramissa loistavan valokuvan, miltä Venäjän jokien muovaama maisema Ural-vuoristosta itään näyttää 11500 metrin korkeudesta. Ilta-Sanomat julkaisi pikimiten kuvan sivuillaan ja teki siitä otsikolla Finnairin lentäjä otti upean kuvan 11500 metrin korkeudesta -jutun, jota oli Facebookissa jaettu sunnuntaihin mennessä parissa päivässä yli 3500 kertaa.

Vinkki: Yritysten työntekijöillä on usein pääsy visuaalisesti mielenkiintoisiin paikkoihin ja näkymiin, joita kuluttajat ja yritysten asikkaat harvoin näkevät. Tätä kannattaa käyttää viestinnässä ja sisältöjen luomisessa hyväksi kuten Finnair ja lentäjä Tomi Tervo tekevät.

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Mitä Simon Sinek & kultainen ympyrä (TEDx) voivat opettaa meille sisältömarkkinoinnista?

Miksi? Miksi on maailman tärkein kysymys, ja siksi sinun kannattaa katsoa tämä Simon Sinekin oivaltava TEDx puhe ”How great leaders inspire action”. Jos, kuten luultavasti jo olet, katsonut tämän videon, katso se uudestaan uudella näkökulmalla ”How great content inspire action”.

Katsoit jo. Hienoa.

Vai hyppäsitkö sittenkin videon yli ja jatkoit juttuni lukemista. Palaa takaisin ja investoi elämästäsi 18 minuuttia tuon videon katsomiseen. Se kannattaa.

Ainakin minulla moni asia loksahti paikalleen Simon Sinekin oivalluksen ja kultaisen ympyrän avulla.

Paras sisältö vastaa kysymykseen miksi

Simon Sinek & Golden Circle

Yritysten markkinointi ja sisältömarkkinointi keskittyy perinteisesti yhä edelleen kertomaan asiakkaille ja kuluttajille Simon Sinekin kultaisen ympärän ulommasta kehästä MITÄ.

Mitä yritys tekee? Mitä kymmenen kaunista ja hyvää asiaa tuotteet ja palvelut tekevät? Mitä ne maksavat? Mitä ne ratkaisevat? Mitä ne helpottavat? Mitä?

Joskus, varsinkin ekoiluun taipuvissa yrityksissä, sisällöt ja markkinointi kertovat myös MITEN. Miten yritys toimii? Miten tuotteet valmistetaan? Miten yritys huomio ympäristön?

Paras sisältömarkkinointi alkaa kertoa Simon Sinekin kultaisen ympyrän sisimmästä kehästä MIKSI.

Miksi yritys on olemassa? Miksi sen työntekijät jaksavat nousta aamuisin? Miksi yritys tikittää? Miksi ihmisten tulisi välittää yrityksestä?

Miksi-kysymykseen vastaavat sisällöt eivät myy vaan luovat merkityksiä.

Simon Sinekin sanoin: ”Ihmiset eivät osta mitä yritys tekee, he ostavat miksi yritys tekee sen.” Alkuperäiskielellä: ”People don’t buy what you do, they buy why you do it.”

Sama asia on tärkeä yrityksen sisäisessä kommunikoinnissa. Jos yrityksen työntekijät eivät tiedä miksi he tekevät yrityksen tuotteita, miten ihmeessä he pystyvät saamaan asiakkaat uskomaan, ihastumaan, ostamaan ja sitoutumaan yritykseen ja sen tuotteisiin.

Viikon vinkki: Luo hyviä kiinnostavia sisältöjä, jotka kertovat yrityksen merkityksen ja olemassa olon syyn ja jotka vastaavat kysymykseen miksi. Tee sama yrityksen sisäisessä viestinnässä.

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Paras asiakaslehti juuri minulle on Nietos – Lue 7 syytä siihen

Luulenpa että jokaisella on asiakaslehtien joukossa oma salainen suosikki. Paras asiakaslehti, joka jo korvaa tai melkein korvaa tilattavan aikakauslehden.

Tunnustan. Minullakin on sellainen. Se on kotiini kerran vuodessa tuleva Nietos, Rukan ja Pyhän laskettelukeskusten pohjoisesta elämäntavasta kertova laskettelulehti. Nietos ja netissä oleva laskettelutieto korvaavat nykyisin täysin Slammerin ja Skimbaajan, joka tuli nuorempana luettua kannesta kanteen. Tänään molempien tilattavien laskettelulehtien lopettamista pohtii lehtien kustantaja Outdoor Media.

Miksi sitten Nietos on oma suosikkini ja osuu minuun? Tässä syyt:

  • Lehden jutut ovat kiinnostavia ja hyvin tehtyjä.
  • Osa jutuista on journalistisestikin hyviä. Luin esimerkiksi ensimmäisenä Nietoksesta, että fleece-vaatteista irtoaa pesussa pieniä muovipartikkeleita, jotka päätyvät luonnonkiertoon ja eliöiden harharavinnoksi.  Maaliskuun lopussa tieto päätyi viimein HS:n uutiseksi.
  • Kuvat ovat loistavia.
  • Lehdessä on paljon luettavaa. 112 sivuun mahtuu paljon asiaa ja tarinaa.
  • Käyn joka vuosi Rukalla, joten saan lehdestä tarpeelliset uutiset laskettelukeskuksen kehittymisestä.
  • Rukan ja Pyhän asiakasviestintää ja mainontaa on sopivasti eikä liikaa.
  • Nämäkin syyt jo riittäisivät, mutta henkilökohtainen suhteeni Rukaan tekee Nietoksesta vieläkin kiinnostavamman minulle. Olen oppinut laskettelemaan Rukalla, työskennellyt hiihdonopettajana ja yhtenä talvena hiihtopummin tapaisena lasketellut noin 160 laskettelupäivää.

Nietoksesta kannattaa ottaa mallia sisältömarkkinoinnin tekemiseen. Nietos tehdään kaltaisilleni ihmisille, laskettelusta ja pohjoisen elämäntavasta kiinnostuneille. Fokus ja kohderyhmä ovat erittäin selkeät ja sisällön laatu erinomaista. Lehti postitetaan kausikortin ostajille ja lehden erikseen haluaville. Lisäksi lehteä on saatavissa Rukalla ja Pyhällä muutamissa paikoissa.

Nietoksen uusimman lehden ja vanhat lehdet voi lukea Nietos.fi-verkkopalvelusta, josta löytyy lehden arkisto, blogeja ja paljon eritasoisia videoita sekä myös hyvää infoa, kuten Rukan offpiste-opas.

Mikä on oma salainen suosikkisi joka osuu ja uppoaa sinuun? Ja miksi?

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Myytinmurtajamaiset videot keräävät hittejä

Kaikki tietävät Myytinmurtajat– sarjan, jossa empiirisin kokeiluin ja itse rakennetuin välinein testataan yleistä uskomusta, kaupunkitarinaa tai muuta legendaa. Nyt myytinmurtajamaiset videot ovat jo sisältömarkkinoijien käytössä ja hulvattoman hauskan onnistuneesti.

Katsokaa vaikka itse tämä seuraava video, jossa ”tiedemies” – oikeasti mainostoimiston luova suunnittelija – on rakentanut Oreo-keksien (Dominon kilpailija) erottelukoneen. Jokaisellahan on mielihalu syödä omalla tavallaan Oreon ja Dominon kerroskeksejä; erotella keksit ja niiden välissä oleva makea creme toisistaan.

Yli neljä miljoonaa katselukertaa kuukaudessa. Alkaa olla videon ROI  kohdallaan.

 

Oreo tuotti myös kolme muuta ”Oreo separator machine” -videota, joiden suosio ja hauskuus ei yllä ensimmäisen tasolle, mutta silti niitäkin on katsottu 250 000 –  420 000 kertaa. Linkki YouTube-hakuun videoista.

Imitaattorit ja lapset matkivat

Helmikuun 26. päivänä alkanut kerroskeksien erottelukoneen tarina ei kuitenkaan pääty näihin Oreon tuotamiin videoihin, vaan imitaattorit ottivat teeman haltuun. Esimerkiksi seuraavaa ”Oreo separation pump gun” -videota on katsottu jo yli miljoona kertaa yhden viikon aikana.

 

Ja lapset seuraavat perässä. Vielä tästä viikon vanhasta videosta ei ole tullut nettihittiä, mutta jos joku tv-kanava löytää tämän, se on siinä. Näin kaksi poikaa rakentaa legoista toimivan kerroskeksien erottelukoneen (videolla 3:00-3:45). Juuri nyt 1014 katselukertaa.

 

Ja tämä tarina jatkuu vielä, sillä juuri nyt jotkut ovat väsäämässä omia erottelukonevideoitaan toiveinaan videohitti.

Tämän kirjoituksen pääasiallinen inspiraation lähde on Joe Lazauskasin juttu: New Video Shows Oreo Gets Branded Content [VIDEO

Edit: Otsikon typo korjattu jutun julkaisun jälkeen

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Niche toimii hyvin sisältömarkkinoinnissa – Tarkasti osuva sisältö on parasta

Marketoon Studios tekee sisältömarkkinointia pilapiirroksen voimalla, usein niche-kohderyhmille.

Viikko sitten kuvitin kirjoitukseni Tom Fishburnen osuvalla piirroksella, joten nyt on hyvä hetki nostaa esiin Fishburnen yrityksen Marketoon Studios´n tapa tehdä osuvaa sisältömarkkinointia hyvin pienille niche-kohderyhmille.

Tom Fishburne perustelee kirjoituksessaan ”Why your content marketing riches can be found in the niches”  ytimekkäästi, miksi hyvin tarkalle ja pienelle kohderyhmälle tehty hyvä sisältö resonoi ja toimii.

Usein laajalle kohderyhmälle tehty sisältö on persoonatonta eikä viehätä lopulta ketään. Pienelle tarkalle kohderyhmälle tehty sisältö sen sijaan voidaan tehdä osuvaksi, persoonalliseksi, kirkkaaksi ja selväksi. Voidaan puhua kuin kaveri puhuisi kaverille alan omalla slangilla. Ja jos et ole tuota tarkkaa kohderyhmää, et välttämättä edes ymmärrä mistä puhutaan.

Fishburnen Marketoon Studios on luonut pilapiirroskampanjoita hyvin pienille kohderyhmille kuten tietokannan ylläpitäjät, tilintarkastajat ja ”in-app” median ostajat. Jokainen kampanja on ollut eksklusiivinen ja siksi osunut hyvin.

Fishburnen mukaan tämä pätee kaikkiin sisältömarkkinoinnin muotoihin, ja olen samaa mieltä. Tarkasti osuva sisältö on parasta.

Pienet tarkat kohderyhmät ovat yritysten sisältömarkkinoinnille iso mahdollisuus. Hyvä sisältö resonoi ja luo luottamuksen.

Lisäksi, tarkat kohderyhmät ovat niin pieniä, että mediayhtiöt eivät tuota heille tarkasti kohdennettua sisältöä, koska se ei ole mediayhtiöille taloudellisesti kannattavaa.

Pienet kohderyhmät ovat vapaana. Kuka ehtii ensin?

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

6 oleellista asiaa sisältömarkkinoinnista

Sisältömarkkinoinnin nousu alkoi kun yritykset huomasivat, että perinteinen yksisuuntainen mainonta ei enää toimi samalla tavalla kuin ennen. Piirros: Tom Fishburne.

”Sisältömarkkinointi on vahva väline”. Näin otsikoi uusin Mainostaja-lehti (1/2013) juttunsa, johon minuakin oli haastateltu. Nyt kun luin jutun uudestaan, huomasin että jutussa oli yksi puute. Nostan sen esiin nyt: Viisi haastattelussa kertomaani asiaa sisältömarkkinoinnista ja se kuudes kertomatta jäänyt, jota olisi pitänyt korostaa. Olkaa hyvät:

1. Sisältömarkkinointi on vanha laji

Sisältömarkkinointi ei ole uusi markkinoinnin laji. Sen historia ulottuu yli 100 vuoden päähän. John  Deeren The Furrow -aikakauslehti on maailman vanhin edelleen julkaistava asiakaslehti ja vanhin esimerkki sisältömarkkinoinnista, mitä olen löytänyt.

2. Sisältömarkkinoinnin uusi nousu alkoi 2009

Vuonna 2009 sisältömarkkinointi alkoi herättää uutta laajempaa kiinnostusta Yhdysvalloissa. Yritykset olivat huomanneet, että  perinteinen yksisuuntainen, ”huutava” markkinointiviestintä ja mainonta eivät enää toimi samalla tavalla kuin ennen.

Internet on tuonut mukanaan sisältöjen ja viestien ylitarjonnan, jossa vain parhaat, hyödyllisimmät, kiinnostavimmat ja viihdyttävimmät sisällöt nousevat esiin ja lähtevät leviämään sosiaalisessa mediassa. Jos yritys ei pysty tällaisia sisältöjä tuottamaan, mutta sen kilpailija pystyy, erinomaista sisältöä tuottava yritys voittaa muuten  tasaväkisessä kilpailussa.

Vuotta 2012 voi pitää sisältömarkkinoinnin läpimurtovuotena Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Vuodesta 2013 on tulossa Suomessa sisältömarkkinoinnin voimakkaan heräämisen vuosi.

3. Kolme nousun estettä jotka ovat poistuneet

Sisältömarkkinointi on lähtenyt nousuun senkin vuoksi, että kolme sisältömarkkinoinnin yleistymisen estettä on poistunut.

Ensimmäiseksi: Kuluttajat ovat yhä vastaanottavaisempia yritysten tuottamalle sisällölle, kunhan nämä sisällöt ovat olennaisia, hyödyttäviä tai viihdyttäviä. Internet on opettanut, ettei hyvän sisällön tuottajan tarvitse olla mediayhtiö.

Toiseksi: Hyviä journalisteja ja muita sisällöntuottajia toimii freelancereina ennätysmärä mediayhtiöiden irtisanomisten jälkeen. Aikaisemmin hyvistä sisällön taitajista oli pulaa ja he halusivat työskennellä mediayhtiöissä eivätkä yritysten markkinointiviestinnässä.

Kolmanneksi: Teknologia on mahdollistanut, että kuka tahansa voi alkaa julkaisijaksi ja mediaksi ilman suuria merkittäviä investointeja.

4. Sisältömarkkinoinnissa juttujen sankari on asiakas

Jokaisen sisältömarkkinointia vakavasti pohtivan yrityksen kannattaa suunnitella sisältöstrategiansa tarkasti. Sisältömarkkinoinnissa ei kerrota yrityksestä eikä yrityksen tuotteista vaan sisältömarkkinoinnissa juttujen sankari on yrityksen asiakas.

Yksi tärkeimmistä kysymyksistä sisältömarkkinoinnissa onkin, missä asiassa tai asioissa yritys voi kasvaa kuluttajan tärkeimmäksi ja hyödyllisimmäksi tiedon tuottajaksi. Sisältömarkkinoinnissa tärkeää on myös ymmärtää, että kyse on suunnitelmallisesta maratonista eikä yksittäisistä pikaisista kampanjoista.

5. Suurin haaste on hyvän sisällön tuottaminen

Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa tehtyjen tutkimusten mukaan suurimmat sisältömarkkinoinnin haasteet liittyvät sisältöön. Yritykset eivät kykene tuottamaan tarpeeksi paljon sisältöä eivätkä tarpeeksi hyviä ja laadukkaita kuluttajia kiinnostavia sisältöjä.

Ratkaistakseen tämän ongelman yritykset ovat alkaneet palkata journalisteja ja muita sisällöntuotannon ammattilaisia markkinointiinsa. Silti suurin osa yrityksistä edelleen yrittää itse tuottaa sisältöjä, jotka valitettavan usein ovat liian markkinoinnillisia eivätkä ole hyvää sisältömarkkinointia.

Tästä päästäänkin aasinsiltana siihen asiaan, mikä haastattelussa jäi selvästi sanomatta: Mitä sitten on hyvä sisältömarkkinointi?

6. Mitä hyvä sisältömarkkinointi on?

Hyvässä sisältömarkkinoinnissa yritys unohtaa hetkeksi myynnin ja markkinoinnin, ja luo omalle kohderyhmälleen sellaista sisältöä, jonka avulla nämä pystyvät tulemaan paremmiksi siinä mitä tekevät. Kun yritys auttaa sisältöjen avulla omia asiakkaitaan tulemaan paremmiksi ja menestymään, myy myös paremmin.

Hyvä sisältömarkkinointi on aina hyödyllistä tai viihdyttävää, ja tämän hyödyn tai viihdyttävyyden määrittää aina lukija – ei sisällön tuottanut yritys. Hyvässä sisältömarkkinoinnissa yritys itse haluaa ylpeänä ja avoimesti kertoa tuottaneensa mainion sisällön.

Huonossa sisältömarkkinoinnissa sisällöt eivät kuluttajan mielestä ole hyödyllisiä tai viihdyttäviä. Piilomainonta ja tuotesijoittelu eivät ole sisältömarkkinointia laisinkaan, vaan ne ovat edelleen piilomainontaa ja tuotesijoittelua.

Heitän nyt pallon teille lukijani. Opitaan yhdessä. Mitä oleellista jäi edelleen kertomatta sisältömarkkinoinnista?

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Sisältöstrategiasta pysyvä kilpailuetu – case John Deere

Kansainvälinen maa- ja metsätalouskoneita valmistava ja myyvä John Deere on esimerkki siitä, miten sisällöt ovat osa pysyvän kilpailuedun rakentamista.

Ennätyksellisen hyvää tulosta finanssikriisin keskellä

2000-luku on ollut vaikeaa aikaa finanssikriiseineen ja taantumineen mille tahansa yrityksille. Silti John Deere on porskuttanut niin hyvin, että yhtiön pääjohtaja kehui helmikuun tulosinfossa näin:

”John Deere on tehnyt ennätyksellisen hyvää tulosta jo 11 vuosineljännestä peräkkäin. Vuosi 2013 on alkanut myönteisesti ensimmäisen neljänneksen ennätystuloksella, mikä luo jälleen perustan menestyksekkäälle vuodelle”

Asiakkaita menestymään auttava sisältö ja myynti

John Deeren loistavan menestyksen takana on pitkäjänteisyys monessa asiassa: yrityskulttuurissa, tuotekehityksessä, jälleenmyyntiverkostossa ja asiakkaita auttavassa luottamuksellisessa asiakassuhteessa. Sisältömarkkinointi auttaa näistä erityisesti jälkimmäisessä. Katsotaan miten.

Kun sisältömarkkinointi (=auttaa sisältöjen avulla asiakkaita tulemaan paremmiksi siinä mitä tekevät) yhdistyy asiakkaita auttavaan, tukevaan ja konsultoivaan jälleenmyyntiverkostoon (=auttavat asiakkaita menestymään eivätkä vain myy), John Deere on pystynyt rakentamaan sellaisen kilpailuedun, jota on vaikea kopioida. Jälleenmyyjät käyttävät hyviä sisältöjä hyväkseen jakamalla John Deeren erilaisia asiakaslehtiä asiakkailleen.

Analyytikko Adam Fleck sanoo tästä kilpailuedusta Fortune-lehdessä näin:

While its competition has struggled to build a network of salesmen, Deere’s equipment dealers are an open secret of its success. Dealers work closely with farmers to customize a machine’s weight, traction, and accessories (Bluetooth speakers, mini-fridges) and consult with their clients as new products become available. A good dealer, says Adam Fleck, an analyst at Morningstar, is essentially serving as a trusted adviser, not just as a salesman. ”That’s what has allowed Deere to dominate the market,” he says.

Hyvin vaikuttavaa. Kun auttaa asiakkaita menestymään ja tulemaan paremmiksi eikä vain myy, myykin paremmin.

John Deere on sisältömarkkinoinnin pioneeri, mistä kannattaa lukea tammikuisesta kirjoituksestani ”113 vuotta sisältömarkkinointia toi yli miljoonan levikin 14 kielellä yli 40 maassa”. (Se on saanut vähän lukukertoja huonon otsikoinnin vuoksi –> oppitunti itselle otsikoinnin merkityksestä.)

Kategoriat
Kolumnit Sisältömarkkinointi

Ja parhaat sisällöt tarjoaa mainostaja – laajennettu ja linkitetty versio Kissa pöydälle -kolumnista

Suomen Lehdistö 27.2.2013
Suomen Lehdistö 27.2.2013

Olen luopio aivan kuten Harri Saukkomaa. Entinen journalisti, joka on valjastanut journalistiset taitonsa yritysten markkinoinnin ja viestinnän käyttöön. Joten nyt kannattaa poistaa varmistin, kun sanon:

”Mitä jos perinteisiä vain journalismiin keskittyneitä mediayhtiöitä ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun mainostajat alkavat mediayhtiöiksi ja tarjovat yleisölle parhaat sisällöt paremmilla resursseilla ja palkkaamalla parhaat journalistit?”

Miltä kuulostaisi jos videovuokraamo Makuuni tuottaisi vuoden suosituimman suomalaisen tv-sarjan, joka päihittäisi Ylen, MTV3:n ja Nelosen tuotannot? No, näin juuri on tapahtunut. Nettivideovuokraamo Netflixin tuottama sarja House of Cards on loistava ja juuri nyt suosituin tv-sarja maailmalla.

Suomessa maan parhaan neulomislehden tarjoaa käsityölankojen valmistaja Novita. Novita-lehti on niin mainio, että lukijat maksavat siitä tilausmaksun.

Energiajuomayhtiö Red Bull on kasvanut laajaksi mediayhtiöksi, joka ilmoitusten sijaan myy energiajuomia ja tuottaa palkittuja dokumentteja. Esimerkiksi Red Bullin tuottama luontodokumentti ”Hummingbirds – Jewelled Messengers” sai viime vuonna useita palkintoja ja vihreän oscarin. Kuinka moni Ylen luontodokumentti on saanut sen?

Edelleen aistin kuinka epäkohtia metsästävä päätoimittaja repii farkkujaan ja pikkutakkiaan. Mainostaja ei voi tehdä hyvää sisältöä, se ei voi voittaa mediayhtiötä sisällön laadussa, yrityksen mediaan ei voi luottaa, ei voi, ei…

Sori. Narinasta ei ole mitään hyötyä kun juna meni jo. Sosiaalisen median aikakaudella lukija saa yhä useammin juttunsa vinkkinä kaverilta. Juttu arvioidaan sen sisällön ja kommenttien perusteella. Jutun julkaisijalla ei ole enää samaa merkitystä kuin ennen. Jos tarina on hyvä mutta valhe, se paljastuu. Jos tarina on tosi, hyvä ja lukijalle hyödyllinen, ihan sama kuka sen on tehnyt.

Ja tämä on hyvä asia. Se pakottaa mediayhtiöt ja journalistit parempien, kiinnostavampien ja hyödyllisempien sisältöjen tekemiseen. Journalismi voittaa. Yleisö voittaa.

Yritysten halu tuottaa omia sisältöjä on myös mahdollisuus. Huonoja sisältöjä osaavat tehdä kaikki, keskinkertaisia sisältöjä liian moni, mutta loistavista sisällöntekijöistä on pula. Mediayritykset voivat auttaa yrityksiä omien sisältöjen tekemisessä ja tuottaa mainostajille hyviä sisältöjä. Mediayhtiöthän ovat täynnä erinomaisten sisältöjen ammattilaisia.

Taas kuulen narinaa. Mediayhtiöiltä menee uskottavuus ja luotettavuus, kun ne alkavat yritysten sisältöjen tuottajaksi. Maailman paras laatulehti The Economist on kuitenkin jo hypännyt sisältömarkkinoinnin kelkkaan. The Economist Groupin johdosta löytyy titteli: ”Vice President Content Marketing and Strategy”. Onko The Economist nyt siis vähemmän luotettava ja uskottava talouslehti kuin aikaisemmin? Eipä taida olla.

Nyt kun kuka tahansa voi tuottaa kaikkein parhaita sisältöjä, mediapelin henki on muuttunut. Kissa kannattaa nostaa pöydälle ja kääntää uhka mahdollisuudeksi.

Kolumnin jälkiruokana sitaatit maailmalta

Tämän Suomen Lehdistön Kisaa pöydälle -kolumnin kirjoittamisen jälkeen maanantaina 25.2. julkaistiin kaksi kirjoitusta, jotka korostavat  mediayhtiöiden mahdollisuutta sisältömarkkinoinnissa. Tässä kolumnini jälkiruokana noista kahdesta jutusta ajankohtaiset maistiaiset:

Rather than view content marketing as a threat, news media companies need to see an exciting opportunity worth exploring right now. Otherwise, we’ll be edged out by the new competition — our own advertising clients.

There is a very real risk that our clients could be better at this than we are. There are certainly enough former journalists and storytellers out there to lend their skills to these bold new forays, and they are coming at it.

Lainauksen lähde: Content marketing is our next big revenue threat — unless we embrace it now

It begs the question: Why shouldn’t publishers become the new agencies? After all, publishers know how to use content to capture a web audience far better than agencies do. They already own an audience and they know what resonates.

Content marketing doesn’t have to be the end-all and be-all of a publisher’s role in a marketing campaigns, either. The Economist Intelligence Unit uses Economist audience data to provide comprehensive strategy and unique insights. Publishers also have a thorough understanding of the display ad game, as the New York Times Ideas Lab’s display ad experiments demonstrate.

With the right staffing and approach, It’s hard to see where agencies outflank publishers. Publishers know how to engage people online and already have an audience ready and waiting. They’re also able to experiment in ways that agencies can’t; just look at Gawker’s vision for a branded discussion platform. There’s a power shift brewing; don’t be surprised when publishers start to take over the marketing world.

Lainauksen lähde: Publishers Poised to Become the New Agencies

Tämän kirjoituksen alkuosa on julkaistu Kissa pöydälle kolumnina 27.2.2013 ilmestyneessä Suomen Lehdistö -lehdessä 2/2013. Ja lopuksi sponsoroimaton mielipiteeni: Suosittelen Suomen Lehdistön tilaamista; se on sanomalehdistön mainio ammattilehti.

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Yritykset tarvitsevat sisältökulttuurin – Mitä ei tapahtunut kun Burger Kingin Twitter-tili hakkeroitiin?

Viikko sitten maanantaina Burger Kingin Twitter-tili hakkeroitiin. Burger King nousi hetkessä mainekriisin keskelle, tuli yllätetyksi eikä reagoinut.  Mainio oppimisen paikka meille muille.

Opettavaisinta minulle Burger Kingin mainekriisissä oli se, miten Burger King ei reagoinut päästessään valokeilaan, kun sai sosiaalisen median huomion täydellisesti itseensä hetkeksi. Yritykset käyttävät miljoonia päästäkseen valokeilaan, ja kun sinne kerrankin pääsee ilmaiseksi, jähmehdytään paikalleen. Kallis oppitunti.

3 oppia miten ei kannata toimia

Joe Lazauskas analysoi tuoreeltaan Burger Kingin hakkerointitapauksen oivaltavassa kirjoituksessaan  After Hack, Burger King Needed a Brand Publishing Response, josta poimin seuraavat 3 oppia, miten ei kannata toimia:

1. Hakkerointi yli kaksinkertaisti Burger Kingin Twitter-tilin seuraajamäärän, mutta Burger King ei reagoinut tähän yllättävään suosioon millään kiinnostavalla tavalla. Kun viimein Burger King sai tilinsä takaisin, koko hakkerointi ja pöhinä kuitattiin mielenkiintoisena päivänä: “Interesting day here at Burger King, but we’re back! Welcome to our new followers. Hope you stick around!

2. Facebookissa Burger King oli hiljaa Twitter-tilinsä hakkeroinnista ja viimeisin Facebook-päivitys oli 25 sentin alennuskuponki kahvista. Ihan kuin Facebook-tilikin olisi hakkeroitu.

3. Kun sosiaalinen media pöhisi hakkeroinnista, Burger Kingin viestintä oli virallistakin virallisempaa: “We have worked directly with administrators to suspend the account until we are able to re-establish our legitimate site and authentic postings.” Oma pöhinä puuttui kokonaan.

Kun pääset valokeilaan, ole valmis hyödyntämään se

Mitä sitten Burger Kingin olisi kannattanut tehdä? Lyhyesti: Ottaa oppia Oreasta, joka käytti hyväkseen Suber Bowlin sähkökatkon oivallisella ja nopealla tavalla twiittaamalla: ”Power out? No problem. You can still dunk in the dark” ja loi myönteistä pöhinää sosiaaliseen mediaan.

Joe Lazauskasin mukaan, ja allekirjoitan tämän, Burger Kingin olisi kannattanut osallistua hakkerointia seuranneeseen pöhinään aktiivisesti.

Burger King oli huomion keskipisteenä, mutta ei osannut käyttää sitä hyväkseen, vaikka ei olisi tarvinnut muuta kuin kiittää hyvistä vitseistä, poimia muutama valittu meme ja julistaa pikakilpailu parhaan memen löytämiseksi, esimerkiksi Facebookissa. Vain Twitter oli hakkeroitu, ei koko Burger Kingin viestintää ja muuta sosiaalisen median vuorovaikutusta.

Vaihtoehtoinen lopputulos: Hakkerointi olisi kääntynyt myönteisemmäksi julkisuudeksi, eri sosiaalisen median seuraajamäärät olisivat kasvaneet enemmän ja Burger King olisi saanut paljon myös myönteistä medianäkyvyyttä.

Ennen kuin vastaan kysymykseen miksi Burger King ei pystynyt reagoimaan nopeasti ja Oreo pystyi, teen oppimisen vuoksi syrjähypyn Ville Tolvasen mainioon ja lukemisen arvoiseen postaukseen ”Viesti maaimalle” ja sen kommentointikeskusteluun, jossa Esa Luoto nostaa esiin resurssien niukkuuden suomalaisten yritysten markkinointiviestinnässä: ”Siellä täällä liikkuvana propagandakonsulttina pitää muistuttaa yhdestä realiteetista, joka kirjoituksesta uupui: resurssien niukkuus.”

Sisältökulttuurista avain nopeaan reagointiin

Mutta onko kyse todella liian vähistä tai niukoista resursseista? Jos yrityksessä ei ole sisältökulttuuria, ei edes Burger Kingin kaltainen jättiläinen pystynyt reagoimaan vaikka resurssit ovat suomalaisittain valtavat.

Väitänkin, että jos yrityksessä sisältökulttuuri on kunnossa, pienilläkin resursseilla pystyy reagoimaan nopeisiin ja yllättäviin tilanteisiin ja kääntämään ne viestinnällisesti voitoksi. Suomalaiset kansainvälisesti pienet haastajayritykset pystyvät rakentamaan markkinointiviestinnän nopeasta reagointikyvystä kilpailuedun, jos niin haluavat.

Tähän vain tarvitaan sitä, että yrityksessä on sisältöstrategia ja sisältömarkkinointi kunnossa ja jalkautettu. Kuinka monessa suomalaisessa yrityksessä on?

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Näin tein blogihitin – 7 vinkkiä menestysjutun luomiseen

Satakertaistin blogini kävijämäärät viime viikolla yhdellä ainoalla blogikirjoituksella: ”19 asiaa joita et tiedä mediayhtiöstä nimeltään Red Bull”. Julkaisupäivän aikana kirjoitus keräsi 6041 sivunlatausta ja julkaisuviikon aikana 9089. Loistavia lukemia minkä tahansa suositun blogin yhdelle kirjoitukselle. Sain aikaan blogihitin.

Nyt on aika katsoa taaksepäin ja tutkia miten sen tein, mitä opin ja miten saman voisi ehkä tehdä joskus uudestaan. Samalla tarjoan teille hyvät lukijat oppini blogihitistäni ja pyydän teitä kertomaan omat oppinne omista hiteistänne.

Aloitetaan siis kohta kerrallaan:

1. Hyvän ja kiinnostavan aiheen löytäminen

Olen journalistina ja median kehittäjänä sukeltanut sisältömarkkinoinnin maailmaan ja tutkin sitä itseni kehittämiseksi. Omissa sisältömarkkinoinnin opiskeluissani, tutkimuksissani ja seminaareissa Red Bull on tullut vastaan sisältömarkkinointia massiivisesti käyttävänä yrityksenä usein ja yllättävillä tavoilla, joista Suomessa ei tunnuttu tietävän. Olin siis löytänyt kiinnostavan aiheen, jota ei oltu kerrottu Suomessa, ainakaan laajasti. Niinpä päätin kuluttaa pari tuntia viikonlopustani kirjoittamalla postauksen Red Bullista mediayhtiönä.

Vinkki: Kun omassa työssäsi, opiskeluissa tai vapaa-ajalla törmäät aiheeseen joka sinua kiinnostaa ja josta ei mielestäsi ole kerrottu tarpeeksi, olet löytänyt hyvän ja kiinnostavan aiheen. Kiinnostavien aiheiden skannausta kannattaa tehdä koko ajan.

2. Koukuttavan näkökulman ja otsikon keksiminen

Hyvä ja kiinnostava sisältö ei riitä blogihitin aikaansaamiseksi. Siihen tarvitaan myös koukuttava näkökulma ja otsikko, minkä keksiminen vaatii yleensä journalistista kokemusta. Oman näkemykseni mukaan Red Bull mediayhtiönä on niin tuntematon asia Suomessa, että uskalsin valita näkökulmaksi ja samalla otsikoksi: ”xx asiaa joita et tiedä Red Bullista”, ja lähdin tästä näkökulmasta kirjoittamaan mitä kaikkea mediayhtiö Red Bull on.

Varoitus: ”xx asiaa joita et tiedä” on vaarallinen otsikko. Tätä otsikkoa käyttämällä postauksen sisällön pitää antaa lukijalle asioita, joita lukija ei vielä tiedä. Jos tällä otsikkotyypillä kirjoittaa jutun, joka ei pidä lupaustaan tarjota täysin uutta tietoa, tuloksena ei ole hitti vaan nolo floppi.

3. Tee juttu kunnolla ja kuvita se

Kun kirjoitin Red Bull -juttua, tutkin ja kirjoitin ja tarkistin kohta kohdalta mitä kaikkea mediayhtiö Redb Bull oikeastaan on. Tein jutun mahdollisimman laajasti. Olisin voinut tehdä myös perusteellisimmin ja olisin voinut kertoa jokaisesta kohdasta vähän enemmän, mutta valitsin lyhyen ja ytimekkään tyylin. Jos olisin etukäteen tiennyt, että postauksesta tulee hitti, olisin kirjoittanut joka kohdasta vähän enemmän ja syvemmin.

Jotta jutusta ei olisi tullut tylsä luettelo, päätin kuvittaa jokaisen kohdan kuvaruutukaappauksella siitä Red Bullin mediasta, josta kukin kohta käsittelee. Tämä vei totta kai aikaa, mutta visualisoi jutun paljon luettavammaksi.

Vinkki: Käytä aikaasi juttusi kuvittamiseen. Muista kuvien tekijänoikeudet!

4. Jos teet virheen, korjaa se ja ole läpinäkyvä

Tein virheen. Olin ymmärtänyt Red Bull Content Poolin roolin väärin ja kirjoitin sen väärin. Red Bullin viestintä huomasi tämän jutun julkaisun jälkeen ja lähestyi minua sähköpostilla kertoen virheestä. Korjasin virheen heti kun pystyin ja myös kerroin lukijoille korjauksesta ja virheestä näin:

Edit 11.2.2013 kohta 16: Kaikesta Red Bullin sisältöjen lisenssoinnista ja myynnistä vastaa Red Bull Media House. Alunperin olin kirjoittanut virheellisesti että myös Red Bull Content Pool myy sisältöjä, kun oikeasti Content Poolista perinteinen media voi saada toimitukselliseen käyttöön kuvia, videoita ja juttuja ilmaiseksi. Kiitokset Red Bullin viestinnälle sosiaalisen median aktiivisesta seuraamisesta (ks. kohta 18) ja virheen korjaamisesta.

Vinkki: Jos teet virheen, korjaa se, ja tee se avoimesti ja läpinäkyvästi. Jokainen tekee mokia. Niitä ei kannata peitellä.

5. Omat hyvät verkostot ovat olennaisia jakelukanavia

Hyvästäkään jutusta ei tule hittiä, jos lukijat eivät sitä löydä. Blogikirjoitus pitää siis levittää oman verkoston avulla. Mitä paremman ja monipuolisemman verkoston olet ehtinyt rakentaa, sitä helpompi on saada blogikirjoituksesi lentämään ja kasvamaan hitiksi. Jos et vielä ole aktiivinen verkostoituja Twitterissä, Facebookissa, LinkedInissä, Google+:ssa, YouTubessa, Pinterestissä ja muissa blogisi kannalta olennaisissa verkkoyhteisöissä, blogihitin saamisen todennäköisyys on tosi alhainen.

Vinkki: Mitä paremmin olet verkostoitunut sosiaalisessa mediassa ja mitä paremmin osaat käyttää sosiaalista mediaa, sitä helpommin parhaat blogikirjoituksesi lähtevät levimään ja tulevat hiteiksi.

6. Alku Twitterissä, hitiksi Facebookin avulla – salaisuus oman alan vaikuttajissa

Minulle on vähitellen rakentunut laaja median ja markkinoinnin ammattilaisten seuraajajoukko Twitteriin, jossa twiittaan ja retwiittaan päivittäin alan linkkejä ja vinkkejä. Tiesin että blogikirjoitukseni julkaisuhetken noin 1750 seuraajassani on paljon sellaisia, jotka ovat kiinnostuneita Red Bullista mediayhtiönä. Halusin saada heistä osa huomaamaan kirjoitukseni, sillä jos he innostuvat siitä, jutulla on mahdollisuus levitä vähän laajemmalle joukolle.

Näin kirjoitukseni lähti leviämään:

Twiittasin blogikirjoituksestani maanantaiaamuna 11.2.2013:

Twitterissä sen huomasi ensimmäisten joukossa Ville Tolvanen, joka twiittasi jutustani klo 9:05.

Twitterinkin avulla jutustani olisi tullut tämän vuoden luetuin, mutta sitten Ville Tolvanen laittoi julkiselle Facebook-seinälleen seuraavanlaisen päivityksen 9:18. (Itse linkitin Facebookissa juttuuni vasta illalla.)

Ville päivitys alkoi levitä Facebookissa todella nopeasti. Yli 6000 lukukertaa jutulle julkaisupäivän aikana yllätti minut moninkertaisesti. Kiitos Ville!

Vinkki: Etsi blogisi alan vaikuttajat, verkostoidu heidän kanssaan oikeissa sosiaalisen median palveluissa ja yritä saada heidät lukemaan kirjoituksesi ja levittämään sitä omalle laajalle joukolleen. Muista kiittää heitä siitä. Tämä auttaa merkittävästi blogisi kirjoitusten leviämisessä; olettaen tietenkin että kirjoitustesi sisältö on hyvää ja kiinnostavaa. Loistavasta sisällöstä kaikki kuitenkin on kiinni.

7. Seuraa ja analysoi mittareiden avulla

Omassa blogissani on analyysityökaluina Google Analytics ja WordPress.comin mittaustyökalu. Niiden tutkiminen näin jälkikäteen paljastaa seuraavaa: Blogihittini syntyi nopeasti aamupäivän aikana. Sivunlatauksia tuli eniten (per tunti) puolenpäivän aikaa, jonka jälkeen sivunlataustenmäärä tunnissa alkoi laskemaan, mutta kohtuullisen hitaasti. Illalla päivitin Facebookin ensimmäisen kerran ja Twitteriin uudestaan vinkin postauksestani, mikä sai pienen lisäkasvun aikaan. Seuraava päivä mentiin maanantain pöhinän voimilla.

Julkaisupäivän aikana maanantaina Red Bull -juttua luettiin 6041 kertaa. Blogiini eli käytännössä tuohon yhteen juttuun  tultiin päivän aikana 4163 kertaa Facebookista, 403 kertaa Twitteristä, 79 kertaa LinkedInistä ja muista lähteistä vähemmän. Jutun leviäminen Facebookissa teki kirjoituksesta hitin.

Vinkki: Varmista että blogissasi on mittaustyökalut seuraamassa ja tilastoimassa. Dataa analysoimalla oppii tekemään asioita toisin ja paremmin.

Kerro omat oppisi

Tässä olivat omat käytännön oppini blogihitin syntymisestä. Kerro, mitä sinä ole oppinut omista hiteistäsi?