Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Maksoin saadakseni nähdä yritysten sisältömarkkinointia – Case Peak Performance ja North Face

North Facen Mission Antarctic
North Facen Mission Antarctic

Maksoin eilen 8 euron lipun päästäkseni katsomaan kahden yrityksen sisältömarkkinointia. Kaksi dokumenttia: Peak Performancen Between Places ja North Facen Mission Antarctic. Relaa.comin järjestämä leffailta.

Between Places on näistä enemmän elämyksellinen dokumentti arktisesta kiipeilystä ja purjeveneilystä Grönlannin rannikolla. Leffan voi katsoa Vimeosta myös ilmaiseksi tästä linkistä.

North Facen Mission Antarctic on enemmän osa vaatemalliston markkinointia, vaikka leffasta sitä ei huomaa. Koko leffa on liitetty North Facen Steep Series malliston markkinointiin, mikä näkyy hyvin saitilta. Dokumentti ei tätä alleviivaa, ja hyvä niin. Siksi se toimii, ei ole ilmaiseksi katsottavissa, maksusta toki Vimeosta löytyy. Suosittelen seikkailunnälkäisille.

Kaikkien markkinoijin kannattaa tutustua tarkemmin näihin kahteen esimerkkiin ja kysyä: minkälainen dokumentti, josta kuluttajat ovat valmiit maksamaan, sopisi minun yritykselleni. Sen jälkeen voikin miettiä, miten se kannattaisi toteuttaa ja mitä kaikkea koko projektista saisi irti oman liiketoiminnan parantamiseksi.

 

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Coca-Cola Journey – Miten Coca-Colan oman median ensimmäinen vuosi on sujunut?

Coca-Cola Journey Digital MagazineCoca-Cola uudisti oman yrityssivustonsa mediaksi reilu vuosi sitten marraskuussa 2012. Digitaaliseksi aikakauslehdeksi kutsuttu Coca-Cola Journey on yksi väline, kun Coca-Cola tavoittelee liikevaihdon tuplaamista sisältömarkkinoinnin keinoin: ”Content 2020″ missio

Contently kertoi äskettäin mitä Coca-Cola on saavuttanut ja oppinut  reilun vuoden aikana: One year later, Is Coca-Cola Journey a Success?. Tässä muutamia otteita ja omia näkemyksiäni kokiksen matkassa mediana.

1.1 miljoonaa lukijaa kuukaudessa on vähän

Kokiksen digitaalista lehteä lukee keskimäärin 1.1 miljoonaa kävijää kuukaudessa. Kansainväliseksi mediabrändiksi se on vielä vähän. Vertailuksi: Virvoitusjuomajätin pahan kilpailijan Red Bullin kuukausittainen aikakauslehti  The Red Bulletin ilmestyy neljällä eri kielellä ja sen maailmanlaajuinen levikki on 3,1 miljoonaa kappaletta.

Data ohjaa mutta ohjaako oikeaan suuntaan

Kaikki mitä Coca-Cola Journey julkaisee, perustaa dataan. Miljoona nyt kokiksen mediaa lukeva päättää käyttäytymisellään mihin suuntaan kokis sisältöjään kehittää. Kestävästä kehityksestä kertovat sisällöt eivät kiinnosta ja niiden määrää vähennetään. Ruoka ja musiikki kiinnostavat ja niiden määrää lisätään.

Sinänsä fiksua. Mutta tämä lähestymistapa ei suosi sellaisten uusien kävijöiden houkuttelua, joita sivuston nykyinen sisältö ei kiinnosta.

Data on paljastanut, että sivuston kävijöitä Coca-Cola kiinnostaa brändinä odotettua enemmän. Coca-Colan mainoksista ja historiasta kertovat tarinat ovat yllättäneet suosiollaan.

Tämä viittaa siihen, että Coca-Cola tavoittaa nyt hyvin ne, jotka ovat brändistä paljon kiinnostuneet. Mutta miten kokis tavoittaisi mediallaan ne, jotka eivät vielä firman virvoitusjuomia juo?  Miljoonan taalan kysymys, kun kaiken tavoitteena on liikevaihdon tuplaaminen.

Yli 1200 tarinaa julkaistu vuodessa

Coca-Cola Journeyn toimituksessa työskentelee seitsemän henkilöä. He ja joukko freelancereita tuottavat sivustolle 2-3 uutta tarinaa päivittäin. Ensimmäisen vuoden aikana sivustolla julkaistiin yli 1200 tarinaa.

Coca-Cola Journeyn luvataan uudistuvan lähitulevaisuudessa. Mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan. Yksi suunta on selvä: kansainvälinen laajentuminen maakohtaisiksi digitaalisiksi julkaisuiksi.

Paikalliset versiot yli 30 maahan

Journey´sta on tulossa paikallinen versio yli 30 maahan vuoden 2014 aikana. Tähän mennessä maakohtaisia sivustoja on livenä Australiassa, Saksassa, Japanissa, Ukrainassa, Marocossa, Venäjällä ja Uudessa-Seelannissa. Suomen versiosta en ole löytänyt mainintaa.

Kategoriat
Sisältömarkkinointi Tulevaisuus

Markkinoinnin tulevaisuus ja sisältömarkkinointi – Mihin menemme ja miksi?

Asiakkaan kiinnostus

Viime perjantaina sain kunnian olla mukana Digitalist Marketing Forum 2014 paneelissa viisaiden ja kokeneiden ammattilaisten kanssa. Tässä kirjoituksessa vedän yhteen langanpäitä ja erinomaista keskustelua, jota me panelistit ja pääpuhujat kävimme markkinoinnin tulevaisuudesta ja sisältömarkkinoinnista.

Tiivistin keskustelussa markkinoinnin tulevaisuuden kolmeen asiaan:

  • Palvelu
  • Vuorovaikutus
  • Asiakaskokemus

Olen tullut markkinointiviestintään journalismin ja median kautta tilanteessa, jossa markkinointiviestintä toimialana muuttuu aivan yhtä nopeasti kuin mediabisnes. Teknologinen kehitys ja kuluttajien käyttäytymisen muutos on johtanut kahteen merkittävään asiaan. Se mikä ennen toimi, ei enää toimi. Toiseksi, nyt jokainen brändi ja yritys voi rakentaa omaa mediaa ja tavoittaa asiakkaansa suoraan ilman perinteisen median välittäjän roolia.

Ostoprosessi muuttui, markkinoinninkin on muututtava

Vaikka moni markkinointijohtaja odottaa vanhojen hyvien aikojen paluuta, näin alan konkarit kertovat, markkinointi ei enää palaa entiselleen. Markkinoinnin tekeminen on muuttunut lopullisesti.

Miksi näin? Koska kaikkien asiakkaiden ostoprosessit ovat muuttuneet ja muuttuvat yhä nopeasti. Markkinoinnin pitää seurata asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutosta.

Kuluttajat hakevat tietoa ostopäätökselleen ensisijaisesti lähipiiristään ja verkosta pääasiassa hakukoneiden ja sosiaalisen median palvelujen kautta.

Yritysasiakas on kulkenut kaksi kolmasosaa, jopa neljä viidesosaa, koko ostoprosessista ennen kuin hän tapaa myyjän. Yritysasiakkaan ostoprosessissa internet on kasvanut merkittävimmäksi tiedonlähteeksi.

Jos yritys ei tavoita potentiaalista ratkaisua etsivää asiakasta ajoissa, yrityksen kyky vaikuttaa asiakkaan hankintapäätökseen on heikko, oli tuote tai palvelu kuinka hyvä tahansa. Tämä pätee niin kuluttajiin kuin yritysasiakkaisiin.

Sisältömarkkinointi on tehokas keino tavoittaa tietoa hankkiva ja päätöstään tarvitseva asiakas ajoissa. Ei ainoa, mutta mainio ja aivan liian vähäisesti käytetty keino.

Sisältömarkkinointi tekee asiakkaasta sankarin

Digitalist Marketing Forum 2014Sisältömarkkinointi on tehokas keino, koska se kääntää markkinoinnin painopistettä itsensä puhumisesta (mainonta) asiakkaan auttamiseen (sisältömarkkinointi).

Asiakas on lopulta kiinnostunut vain ja ainoastaan itsestään. (Huom! Joskus harvoin brändit kykenevät rakentamaan itsestään loistavan tarinankerronnan keinoin vetovoimaisen brändin, jonka tuotteista asiakkaat ovat kiinnostuneet. Tämä tapaus Apple on kuitenkin poikkeus säännöstä ja mitä luultavammin et työskentele Applella.)

Omia ongelmiaan ratkova ja intohimoisesti harrastava asiakas ei jaksa kuunnella yritysten “minä, minä, minä” markkinointituubaa. Ei vaikka itsestä puhuminen puettaisiin mihin kaapuun tahansa.

Sen sijaan yrityksen kannattaa tarjota erinomaisesti tehtyä asiakasta auttavaa, viihdyttävää, palvelevaa ja opastavaa tietoa. Sisältömarkkinointi auttaa asiakkaitaan menestymään paremmin, viihtymään paremmin ja tulemaan sankareiksi tuottamalla oikeanlaista palvelevaa ja tarinallista sisältöä relevanteissa tilanteissa.

Tee asiakkaastasi sankari. Auta asiakastasi menestymään. Älä markkinoi, älä myy.

Sisältömarkkinointi ei ensisijaisesti ole myyntiä eikä markkinointia vaan palvelua. Sisältömarkkinointi on pitkäjänteistä asiakaskokemuksen rakentamista.

Sisällöt yrityksen bisneksen parantajina

Sisällöt eivät parhaimmillaan ole vain markkinointia vaan koko yrityksen liiketoiminnan parantamista. Oikeat sisällöt oikeissa paikoissa parantavat yritysten liiketoimintaa monessa paikassa: niin asiakaspalvelussa, tuotekehityksessä, markkinoinnissa, viestinnässä, myynnissä, rekrytoinnissa kuin julkisuuskuvassa.

Tulevaisuuden markkinointi puhuu omasta mediasta, vuoropuhelun rakentamisesta ja asiakaskokemuksesta strategisena kilpailuetuna.

Siksi tiivistän markkinoinnin tulevaisuuden näihin kolmeen kohtaan: palvelu, vuorovaikutus, asiakaskokemus. Jos mikä tahansa markkinointiviestinnällinen teko – oli se sitten mainontaa, viestintää, sisältömarkkinointia, sosiaalista mediaa, suoramarkkinointia etc – ei rakenna mitään näistä kolmesta, yritys tuhlaa rahojaan.

Markkinoinnin tulevaisuus

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

6 syytä miksi emme tarvitse natiivimainontaa

Sponsoroitu mainos
Koen useimmat Facebookin sponsoroidut päivitykset häiritsevinä mainoksina. Miksi niitä pitäisi kutsua natiivimainonnaksi, jonka pitäisi olla häiritsemättä median kuluttajan käyttökokemusta?

Natiivimainonta, native advertising, on terminä ärsyttänyt minua alusta lähtien. Nyt kerron miksi.

1. Koska kukaan ei ymmärrä termiä samalla tavalla

Kysy mitä natiivimainonta tarkoittaa ja saat yhtä monta erilaista vastausta kuin on vastaajaa. Jokaiselle natiivimainonta tarkoittaa eri asioita: Yhdelle se on hakutulosten perusteella kohdennettua mainontaa (Google Adwords), toiselle sponsoroituja päivityksiä (Facebook, Twitter), kolmannelle uutissivustojen yritysten tuottamaa sponsoroitua sisältöä (Buzzfeed Parner, Forbes BrandVoice), neljännelle yhtä kuin kaikki sisältömarkkinointi (Huom! Ei muuten ole!), viidennelle kaikkea mainontaa joka näytetään kuluttajalle sopivana hetkenä jolloin kuluttaja osoittaa kiinnostuneensa mainonnan kohteesta, ja niin edelleen.

2. Koska natiivimainonta ei ole mitään uutta

Natiivimainonnalla yritetään tarkoittaa, näin olen itse ymmärtänyt, sitä, että tavalla tai toisella kuluttajalle näytetään vain sellaista mainontaa, josta kuluttaja on sinä hetkenä kiinnostunut. Mutta eihän tässä ole mitään uutta. Aikakauslehdissä tällaista mainontaa on ollut pitkään. Kun Tuulilasissa on automainoksia, niin miksi niitä pitäisi alkaa kutsua natiivimainoksiksi? Hakusanamainonta on ollut tällaista mainontaa alusta lähtien. Miksi se pitäisi nimetä natiivimainonnaksi? Ja sponsoroidut twiitit olkoon sponsoroituja twiittejä.

3. Koska Facebookin sponsoroidut päivitykset ovat natiivimainontaa

Facebookin sponsoroitujen päivitysten sanotaan olevan natiivimainontaa. Jopa haukuttu bannermainonta häiritsee vähemmän kuin Facebookin päivitysvirtaan tulevat sponsoroidut päivitykset. Pelkästään tällä perusteella natiivimainonta kannattaisi nimetä uudelleen häiritseväksi mainonnaksi, jos facebookin sponsoroidut twiitit ovat natiivimainontaa.

4. Koska yritysten tuottama sisältö kannattaa julkaista yrityksen omassa mediassa

Yhtenä yleistyvänä natiivimainonnan muotona pidetään uutissivustojen yritysten tuottamaa sponsoroitua sisältöä (esimerkiksi Buzzfeed, Forbes, Huffington Post jne). Onko näiden sivustojen journalistisen sisällön virrassa julkaistu yritysten tuottama sisältö häiritsevää vai sopivaa, hyvää vai huonoa, riippuu sisällöstä itsestään. Toiseksi: Miksi emme siis kutsuisi tällaista markkinoinnin muotoa sisältömarkkinoinniksi? Ei siihen tarvita uutta termiä. Kaiken lisäksi tämä sisältömarkkinoinnin muoto ei ole paras tapa tehdä sisältömarkkinointia ja rapauttaa piilomainontamaisesti tehtynä median luottamusta (ks kohta 6).

Yritysten kannattaa aina rakentaa ensin omaa mediaa ja vasta toissijaisesti tuottaa sponsoroituja sisältöjä median uutissivustoille jo pelkästään sen vuoksi, että kuluttajat lukevat mieluiten yritysten tarinat yritysten sivustoilta.

5. Koska vain konsultit ja mediamyyjät tarvitsevat uuden sekoittavan termin

Miksi sitten natiivimainonta on terminä syntynyt? En tiedä. Mutta vaikuttaa siltä, että parhaiten siitä hyötyvät verkkomainontakonsultit, jotka saavat taas yhden syyn laskuttaa lisää asiakkailta tekemällä digitaalisesta markkinoinnista monimutkaisempaa kuin se on. Natiivimainonnasta sekoittavan terminä hyötyvät myös mediayhtiöt, jotka epätoivoisesti yrittävät kehittää uusia mediamainonnan muotoja kilpailemaan yritysten oman median ja sosiaalisen median kasvavan käyton kanssa. Näyttää siltä että mediayritykset ovat toteuttaneet tämänkin asian hivenen väärin:
Native Ads Aren’t Evil, You’re Just Doing Them Wrong.

6. Natiivimainonta piilomainontamaisesti tehtynä on tuhoisaa journalismille

Piilomainostajat ja tuotesijoittelijat käyttävät uutta termiä puolustaakseen omaa toimintatapaansa. Mehän vain tarjoamme mainostajan hyviä sisältöjä sellaisissa paikoissa etteivät ne häiritse kuluttajaa vaan ovat osa käyttökokemusta, he perustelevat. Mutta, kaikenlainen piilomainonta ja tuotesijoittelu vähentää lukijan ja katsojan luottamusta mediaan ja sen julkaisemaan journalismiin. Hyvä mainonta ei yritä piilottaa sitä, kuka viestin kertoo, koska hyvä mainonta rakentaa viestin kertojan, siis mainostajan, brändiä. Mitä vähemmän ihmiset luottavat journalismiin, sitä jyrkemmin media sukeltaa ja sitä vähemmän yrityksillä on paikkoja mainostaa ja pakko rakentaa omaa mediaa. Tämänkään takia emme tarvitse natiivimainontaa.

 

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

”Digitaalinen markkinointi on kuollut”, P&G:n brändipomo sanoo

PG

Kun luin twiitin otsikon ”Digital marketing is dead, P&G branding boss declares”, oli pakko ottaa selvää. Mitä iso lukemattomien kuluttajabrändien jättiläinen on oppinut? Mutta mitä otsikon takaa paljastuikaan?

Marc Pritchard, P&G:n Global Brand Building Officer, sanoi digitaalisen markkinoinnin konferenssin (Dmexco)  pääpuhujana, että:

“The era of digital marketing is over,” Pritchard said. “It’s almost dead. Now, it’s just brand building.”

Pritchard tarkoittaa tällä (näin siis jutun kirjoittanut toimittaja on ymmärtänyt), että kun aikaisemmin digitaalinen markkinointi on ollut laajemman eri kanavia käyttävän mainoskampanjan digitaalinen komponentti, niin nyt P&G rakentaa yritykseen ajattelutapaa, että kannattaa luoda kokonaan digitaalisia markkinointikampanjoita. Koska kokonaan digitaalinen markkinointikampanja on brändin rakentamista, digitaalisen markkinoinnin voisi terminä korvata kokonaan.

Näin ajattelee siis maailmanlaajuisen brändijätti P&G:n, joka USA:ssa käyttää yli kolmanneksen markkinointibudjetistaan digitaaliseen mediaan, globaali brändipomo. Ehkä me Suomessa emme olekaan niin jäljessä ja ehkä isot laivat kaikkialla maailmassa kääntyvät todella hitaasti.

Sisältö on uusi idea

Marc Pritchardin mukaan kuluttajien huomion saaminen digitaalisessa mediassa on vaikeaa ja mahdollista vain oikealla viestillä:

“We can only do that if we have this one component that has been a constant since the beginning of brand building – an idea,” Pritchard said. “Fresh, creative ideas that are powered by insights – that are powered by the way people think and feel, and are inspired by creativity – always have and always will create great campaigns.

Kun perinteisen brändipomon lauseessa sana idea korvataan sanalla content, ollaankin uudenlaisen vaikuttavan brändinrakentamisen ytimessä, josta Red Bull on yksi parhaita esimerkkejä.

Fresh, creative content that are powered by insights – that are powered by the way people think and feel, and are inspired by creativity – always have and always will create great brands.

Kuten Fonectan brändipomo Jukka-Pekka Vuori on tiivistänyt:

Red Bull on malliesimerkki nykyaikaisesta yrityksestä, joka ymmärtää brändin rakentamisen ja johdonmukaisen sisältöstrategian arvon. Valtava näkyvyys urheiluympyröissä ja jatkuvasti kasvava panostus musiikkiin vaikuttavat ehkä sinne tänne sohimiselta, mutta tarkempi katse paljastaa, että Red Bull -brändiä johdetaan yhtä sotilaallisen tiukasti ja tehokkaasti kuin Christian Horner johtaa Red Bullin F1-tallia. Pelkästään Felix Baumgartnerin hyppy (eli ”Red Bull Stratos”) tuotti näkyvyyttä useiden kymmenien miljoonien arvosta, mutta maksoi vain murto-osan siitä.

Kustannusten lisäksi myös sisällöt ovat kohdallaan. Mitä yhteistä on avaruushypyllä, Formula 1:llä, huippujalkapallolla ja rockilla? Ne kaikki viestivät vauhtia, energiaa ja menestystä valtavien paineiden alla. Juuri niitä asioita, jotka yritys haluaa liitettävän tuotteeseensa.

Johdonmukainen brädnin rakentaminen onkin kasvattanut Red Bullista melkoisen mediayhtiön, josta olen aikaisemminkin kirjoittanut: 19 asiaa joita et tiedä mediayhtiöstä nimeltään Red Bull.

Kategoriat
Johtaminen Tulevaisuus

”Milloin meistä tuli näin munattomia? Oli talvisodat, oli kumisaappaat maailmalla, on sentään vihaisia lintujakin”

Helsinki Suomi

Tänään on ollut hieno näkemyksellinen päivä, joka tuskallisella tavalla paljastaa Suomen heikkoudet ja samalla kertoo uuden vahvan perustan rakentamisesta. Näin luin ja ajattelin tänään:

Twitterissä Media ja demokratia -seminaarissa:

@RaunoAHeinonen ”Matti Apunen: Medialla on jättilaismäinen peruutuspeili, mutta tavattoman pieni tuulilasi. Näköalatarjonta on olematonta. #almamd2013”

Journalismin pitäisi katsoa enemmän tulevaisuuteen ja vähemmän menneeseen. Aktiivista tulevaisuuteen katsovaa kansalaiskeskustelua on siirtynyt perinteisestä mediasta sosiaaliseen mediaan:

Jyrki Kasvi: ”Mikä ihmeen näköalattomuus Suomea vaivaa. Nyt vähittäiskauppa on vuorostaan jäänyt nettikaupan jalkoihin. Miksi suomalaiset yritykset alasta riippumatta ovat jähmettyneet tulevaisuuden edessä paikoilleen kuin rekan valokeilassa seisova peura: paperiteollisuus, Nokia, lehdistö, musiikki, vähittäiskauppa… Miksi meidän kilpailijamaamme ovat niin paljon Suomea ketterämpiä ja hyödyntävät uudet mahdollisuudet ennen meitä.”

Taneli Tikka: ”Se miten valtion osallistuminen kaikkeen ja kaiken tukeminen on Suomessa järjestetty saattaa vaikuttaa tähän. Omaa vastuuta ei ole kun ”valtio hoitaa” voidaan failaa homma ja itkeä valtio apuun bailouttaamaan. Niinhän tekee kaikki toisista valtioista ja pankeista alkaen”

Itse olen N vuotta miettinyt samaa. Se on aika uskomatonta että pysähtyneisyyttä ja toiminnan välttämistä ei nähdä massiivisena riskinä. Kenties oikea syy on siinä että Suomessa on poikkeuksellisen heikkotasoista omistajuutta ja omistajat eivät vaadi yrityksiltään, ja niiden johdolta, muutosta ja ajan seuraamista läheskään sillä tasolla mitä olisi tarpeen.”

Christina Forsgård: ”Vielä kerran Bookabooka. Tämä on oppikirjaesimerkki siitä mikä Suomen kilpailukyvyssä globaalissa internet-taloudessa mättää. Hienoja palveluideoita tapetaan piirisarjatason kompurointiin. Minkä oikeasti radikaalin ja valtavan potentiaalin omaavan digipalvelun tapatte seuraavaksi? Tv-kaistan? Kiitos Paul – montako esimerkkiuhria pitää lahdata ennen kuin laajemmin ymmärretään digitaalisen talouden muuttavan koko pelikentän?”

Suomen hitaasta uudistusmiskyvystä kertoo myös Anu Kantolan analyysi perinteisessä mediassa otsikolla Wahlroos-kirja paljastaa ”Nallen” valtakunnan rajoittuvan tukevasti kotimaahan

”Kirjassa piirtyy ehkä myös vähän huolestuttava kuva suomalaisesta talouden ja politiikan eliitistä, jonka juhlittuna napamiehenä ja risteyskohtana Wahlroos kuvataan. Kuvaus menneisyyttä ihannoivista, vasta ostetuilla kartanoilla tepastelevista ja syötettyjä fasaaneja pudottelevista wanna-be-aatelisista ja herrakerhoista antaa jotenkin oudon kuvan yhteiskunnan huipusta.

Erityisen outoa luettavaa se on ehkä juuri tänä syksynä, kun ihmettelemme, minne katosi suomalaisen talouselämän ja yhteiskunnan uudistumiskyky. Toivottavasti se ei ole koko kuva ja meillä on myös johtajia, joita kiinnostaa myös tulevaisuus ja jonkin uuden aloittaminen.”

Valitettavan yleinen kuva vielä, mutta onneksi ei koko kuva. Suomessa on paljon uusia johtajia joita kiinnostaa tulevaisuus ja uuden tekeminen. Nostan esimerkiksi kolme arvostamaani johtajaa, tällä kertaa peliteollisuuden ulkopuolelta:

Micke Paqvalén perustama ja johtama Kiosked sai tänään kasvuruiskeen maailmanvalloitukseensa: Kiosked secures $6.9m in funding and appoints Senior Board members.

Peter Lundmarkin johtama Konecranes rakentaa uutta teollista internetiä, joka voisi olla Suomen uusi kivijalka, jos sen haluaisimme hyödyntää: Älyn lisääminen konetuotteisiin johtaa teolliseen vallankumoukseen 

Matti Alahuhdan luotsaama Kone porskuttaa eteenpäin ja antaa kurjuuden keskellä kaipa ainoana yrityksenä positiivisen tulosvaroituksen, kun Kiinassa menee niin hyvin. Miksi? Kaksi sanaa: uskallus ja luottamus. Koneen panostus henkilöstön kehittämiseen kasvatti mehevästi yrityksen tulosta

Mutta Micke, Peter ja Matti eivät riitä. Me tarvitsemme lisää tulevaisuuden omistajia, jotka ovat valmiit investoimaan isosti Suomessa. Kuka Suomessa investoisi miljardi euroa verkkoliiketoimintaan kuten Ruotsissa Kinnevik on tehnyt?

”Nyt puhutaan paljon siitä, että ruotsalaisomisteiset verkkokaupat ovat tunkeutuneet suomalaisille markkinoille. Selitykseksi on haettu ruotsalaisten ylivertaista kaupallistamisen ja konseptoinnin osaamista. Väittäisin kuitenkin, että tämä on vain pintaa – menestyksen taustalla on pitkäjänteinen omistajalähtöinen strategiatyö ja sen tehokas toimeenpano.

Ruotsissa on tehty pitkäjänteistä strategista työtä verkkoliiketoimintojen kasvattamiseksi jo reilu vuosikymmen. Sama vuosikymmen, joka monella Suomessa näyttäisi kuluneen ehkä enemmän vanhojen liiketoimintojen ylläpitämiseen uuden kehittämisen sijasta.” Investoisitko miljardi euroa verkkoliiketoimintaan

Milloin meistä tuli näin munattomia, on hyvä kysymys.

”Milloin meistä tuli näin munattomia? Oli talvisodat, oli kumisaappaat maailmalla, on sentään vihaisia lintujakin. Mutta kun tullaan lähelle kuluttajaa, siihen kosketusnäytön yläpuolelle, luu menee kurkkuun. “Ei me tätä digitaalista”. On aika ravistaa se nöyrä, pieni identiteetti pois olkapäiltä ja kurkottaa kuuseen: verkossa emme ole pieni, kylmä maa. Ja vaikka olisimmekin, sitä suuremmalla syyllä meidän pitäisi tehdä kannattavaa, kansainvälistä verkkokauppa. Ei niitä paperikoneitakaan myyty vain kotosuomeen.” Kivijalka-ankkurit ja Suomen kaupan alan tuho

Perkele! Nyt on aika laittaa ideologiat syrjään, kiusaaminen sivuun, komiteat roskakoriin, hienot puheet vähemmälle ja nostaa pragmaattisella sisulla yhdessä uutta tekemällä Suomi uuteen menestykseen.

Pekka Sauri: ”Mitä tapahtuisi, jos lakkaisimme pilkkaamasta ja ivaamasta niitä suomalaisia, jotka haluavat torjua uudet ja vieraat ilmiöt, peruuttaa takaisin kansallisvaltion huomaan ja esittää ratkaisuksi paluuta johonkin vanhaan hyvään aikaan, jota ei koskaan ollut olemassakaan? Sellaiset näkemykset kumpuavat pikemminkin turvattomuuden ja epävarmuuden tunteista kuin ilkeydestä tai typeryydestä. Maailmassa on kahtiajakoa, torjuntaa ja ahdasmielisyyttä ihan tarpeeksi muutenkin, eikä näin pienen kielialueen ja kansakunnan kannattaisi ehdoin tahdoin sitä lisätä. Niin että jos kuuntelisimme hölmöinäkin pitämiämme mielipiteitä ja yrittäisimme asiallisesti perustella omamme. Mitä pitempään onnistumme lykkäämään lähimmäisen luokittelua toisenlaiseksi kuin me, sitä vahvempaa yhteisyyttä luomme näille raukoille rajoille.”

Ja lopuksi lainaan Roope Mokkaa: Kuka puolustaisi vapautta.

”Suurin osa suomalaisista on liberalisteja. Maamme keskeisiä arvoja on nyt, ja on aina ollut, autonomia. Emme ole kollektivistinen kulttuuri, vaikka korostamme yhdessä tekemisen mahdollisuuksia ja draivia. Teemme asioita yhdessä, jotta voisimme elää riippumattomina, vapaina. Tästä kertovat kaikki suomalaisuuden suuret tarinat. Itsenäistyminen, sodan yhdistämä Suomi, hyvinvointivaltion rakentaminen. Kaikki tehtiin yhdessä, sillä näkemyksellä, että kaikkien panos on tärkeä. Jotta kaikki voisivat elää itsenäistä elämää.”

 

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Neljä tärkeää asiaa jotka Game Informer opettaa mediabisneksestä ja sisältömarkkinoinnista

Games Informer

Game Informer -aikakauslehden luvut ällistyttävät:

  • digitaalinen levikki 3 miljoonaa – samaan digilevikkiin pääsevät 24 seuraavaksi suurinta aikakauslehteä (mm. Cosmo) kaikki yhteensä
  • vuonna 2010 digilevikki oli alle 5000
  • printtilevikki on 4,9 miljoonaa
  • USA:n kolmanneksi suurin aikakauslehti

Miten Game Informer kasvatti noin voimakkaasti digitaalisen levikkinsä kolmessa vuodessa?
Miten Game Informer säilyttää luotettavuutensa, vaikka se on maailman laajimman pelikauppaketjun GameStopin omistama asiakaslehti?
Mitä Game Informer voi opettaa meille mediabisneksestä?
Mitä Game Informer voi opettaa meille sisältömarkkinoinnista?
Näitä kysymyksiä mietin, kun luin Ad Agen artikkelia Game Informerista ja aikakauslehtien digilevikeistä: Why Magazine iPad Subscription Numbers Are Worse Than You Thought.

1. Tilauksen paketointi toimii

GameStop pelikauppaketju on paketoinut Game Informer -lehden tilauksen kanta-asiakasohjelmaansa. Pelikauppaketjun asiakas voi valita ilmaisen kanta-asiakasohjelman, johon lehteä ei kuulu, tai vuodessa 14,99 dollaria maksavan jäsenyyden, johon kerran kuussa ilmestyvä Game Informer -kuuluu. Lähes kaikki lehden tilaukset perustuvat kanta-asiakasohjelmaan. Kun GameStop uudisti kanta-asiakasohjelmansa 2010, Game Informerilla oli alle 5000 digitilaajaa. Nyt digilevikki on kasvanut noin 3 miljoonaan.

Asiakaslehden paketointi osaksi kanta-asiakasohjelmaa tavalla, jossa asiakkaalla on vapaus valita ilmaisen kanta-asiakkuuden ja maksullisen lehden tilauksen sisältävän vuosijäsenyyden välillä toimii. Entäpä jos Suomessa esimerkiksi Kesko ja S-ryhmä paketoisivat Pirkka-lehden ja Yhteishyvän samalla tavalla?

2. Lukijalle vapaus valita mieleinen kanava – samalla hinnalla

GameStop antaa tilaajalle vapauden valita digitaalisen Game Informer -lehden ja perinteisen printtilehden välillä. Sama hinta, sama jäsenyys.

Lukijaa ohjataan valitsemaan digiversio muun muassa seuraavilla perusteilla: interaktiivista sisältöä, videoita, ekologisempi ja digilehden saa nopeammin.

Lukijaa ei kuitenkaan ohjata Suomessa yleisellä tavalla, hinnalla. Olisi varmasti houkuttelevaa hinnoitella GameSpotille kalliimmaksi tuleva printtilehti lukijalle kalliimmaksi kuin digilehti. Sama hinta molemmilla versioilla tuntuu olevan toimivampi ratkaisu, ainakin lukijan näkökulmasta.

3. Itsenäinen toimitus tuo luottamuksen

Game Informer -lehti perustettiin jo vuonna 1991. GameStop osti lehden vuonna 2000 ja alkoi myydä irtonumeroita ja maksulliseen kanta-asiakasjäsenyyteen sidottuja tilauksia pelikaupoissaan. Game Informerin toimitus on oma erillinen ja itsenäinen yksikkönsä.

Itsenäisyys ja luottamus ovat GameStopin kannalta järkevää. Kun Game Informer mediana neuvoo ja opastaa parhaiden pelien ja kullekin sopivien pelien äärelle, lukijat, siis GameStopin asiakkaat, ovat tyytyväisempiä kuin jos Game Informer pyrkisi vain mainostamaan pelejä.

Tästä monen asiakaslehden kannattaisi ottaa mallia.

4. Yritysten oma media lisää kilpailua

Game Informerin 12 numeroa maksavat vuodessa 14.99 dollaria. Tilaushinta on enemmän kuin kilpailukykyinen. Game Informer ei varmasti ole paras pelilehti, mutta monelle pelaajalle Game Informerin kaltainen, riittävän laadukas ja riittävän itsenäinen asiakaslehti riittää. Kun mediabisnes rimpuilee perinteisen liiketoimintamallin murentuessa alta, Game Informerin kaltaiset, hyvät yritysten omat asiakaskeskeiset mediat kasvavat.

Mitä tapahtuisi, jos Verkkokauppa.com tai Expert ostaisi MB-lehden (Mikrobitti), ja säilyttäisi sen toimituksellisen itsenäisyyden? Kaupallehan on parempi, jos se pystyy luotettavan median avulla opastamaan asiakkaitaan valitsemaan ja löytämään tarpeilleen ja kukkarolleen sopivimmat tuotteet. Luottamus sitouttaa ja tuo asiakkaan takaisin yhä uudestaan. Palaava kanta-asiakas on aina parempi kuin kalliilla mainoskampanjalla hankittu kokonaan uusi asiakas.

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Mitä Bruce Springsteen voi opettaa brändeille ja yrityksille?

Bruce Springsteen

Olen Bruce-fani. Olen ollut fani 14-vuotiaasta lähtien, kun vuonna 1980 ostin vähillä rahoillani The River -tuplan. Olen fani edelleen. Viime kesänä kävin Helsingin Olympiastadionilla kuuntelemassa Brucen ennätyksellisen ja loistavan yli nelituntisen keikan. Tänä kesänä kävin katsomassa maailmanlaajuisessa ensi-illassa Springsteen & I -dokumenttileffan. Leffa paljastaa oivallisesti mitä Bruce Springsteen voi opettaa yrityksille ja brändeille, ja toimi sytykkeenä tähän kirjoitukseen.

Kuulun siihen Bruce-fanien joukkoon, joiden mielestä Bruce Springsteenin viimeinen todella hyvä albumi on ollut vuonna 1984 julkaistu Born in the USA  – ennen uusinta jälleen hyvää Wrecking Ball -albumia. Vuoden 1984 jälkeen levyt ovat olleet korkeintaan keskinkertaisia eikä niistä ole löytynyt kuin 1-2 parempaa biisiä, joita on voinut kuunnella yhtä kertaa enempää.  Silti olen jatkuvasti kuunnellut Brucen musiikkia. Olen säilynyt Brucen fanina vaikka suhteemme on välillä ollut viileämpi.

Vaikka Bruce albumi-tuotteena ei ollut pitkään aikaan priimakunnossa, silti asiakassuhteeni Bruceen on säilynyt. Miksi? Koska Bruce on ymmärtänyt useaa artistia paremmin tarinan ja elämysten merkityksen, jotka kiteytyvät Brucen energisiin esiintymisiin keikoilla. Heikommillakin levyillä tarina on säilynyt mutta keikoilla se on aina kukoistanut, minkä keikoilla käymätön voi kuulla live-taltioinneista.

Live/1975–85 summed up Springsteen’s career to that point and displayed some of the elements that made his shows so powerful to his fans: the switching from mournful dirges to party rockers and back; the communal sense of purpose between artist and audience; the long, intense spoken passages before songs. (Wikipedia)

Springsteen & I -dokumenttileffa kertoo, mitä Bruce on merkinnyt faneille, ja dokumentti on suurimmaksi osaksi koostettu fanien itse itsestään kuvaamista videoista, joissa he kertovat mitä Bruce on heille merkinnyt. Dokumentti tuo hyvin esiin miksi Bruce on säilynyt suosittuna artistina. Helposti lähestyttävä, vuorovaikutteinen ja faneilleen kaiken antava muusikko, joka ei päästä itseään helpolla keikoilla eikä studiossa.

Tämän saman koin itse viime kesänä Helsingin Olympiastadionilla, joka on jäänyt historiaan Brucen kaikkien aikojen pisimpänä yli 4-tuntia kestäneenä keikkana. Yllä oleva kuva on tuolta ennätyskeikalta.

Miksi Bruce on menestynyt brändinä ja yrityksenä? Koska Burcen tarina on kunnossa ja koska Bruce asettaa musiikkinsa kuuntelijan kaiken keskelle ensimmäiselle sijalle.

Brucen tarina helposti lähestyttävänä tavallisen oloisena kaikkensa musiikille antavana miehenä on säilynyt ja vaikeuksien kautta vahvistunut. Bruce keskittyy asiakkaisiinsa ja tekee musiikkia heille eikä vain menestyäkseen ja päästökseen levylistojen kärkeen; asiakas ensin ja menestys sitten. Näistä kahdesta asiasta jokaisen yrityksen ja brändin kannattaa ottaa mallia.

Springsteen & I -dokumenttileffan voi käydä katsomassa tiistaina 27.8. Se on parempi markkinoinnin ja brändinrakentamisen oppitunti kuin moni kaksipäiväinen konferenssi. Ja erinomaista sisältömarkkinointia.

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Hyvä sisältöstrategia näiden kuuden vinkin avulla

Sisältöstrategia

Sisältöstrategian tekeminen ei ole vaikeaa. Kyse on tavoitteellisesta suunnitelmasta, jonka toteuttamiselle hommataan resurssit ja jonka toteutumista mitataan ja parannetaan koko ajan. Kun yritys lähtee luomaan sisältöstrategiaa, nämä seuraavat asiat kannattaa miettiä tarkasti. Tässä kuusi vinkkiäni onnistuneen sisältöstrategian luomiseen:

1. Tunne asiakkaasi ja ostajasi

Kuinka hyvin yritykset todella tuntevat asiakkaansa, tai b2b-liiketoiminnassa ostajansa? Ihmiset noiden termien takana? En tarkoita nyt demografisia tekijöitä, jotka toki pitää tietää, vaan ihmistä niiden takana.

Mistä nuo ihmiset ovat kiinnostuneet? Mitä he ajattelevat? Miten he käyttäytyvät? Mitä he kertovat toisilleen yrityksestäsi ja tuotteistasi? Mitkä ovat heidän ongelmiaan? Mitä he tarvitsevat? Mitkä ovat heidät murheitaan? Mihin he suhtautuvat intohimoisesti? Näihin kysymyksiin vastaaminen, sekä ihmisten vapaa-ajalla että työelämässä, on välttämätön alku sisältöstrategialle.

2. Luo sisältömissio

Edellisiin kysymyksiin vastaaminen antaa pohjan sisältömissiolle. Sisältömissiossa yritys antaa oman lupauksen siitä, miten se auttaa ihmisiä tulemaan paremmiksi siinä mitä tekevät. Miten yritys voi auttaa ihmisiä saavuttamaan ovat tavoitteensa paremmin?

Otan muutaman esimerkin: Red Bull auttaa intohimoisia urheilijoita ylittämään rajojaan extreme-urheilulajeissa. Samalla se luo kiinnostavan median extreme-urheilusta kiinnostuneille. IBM auttaa eri alojen ammattilaisia rakentamaan älykkäämpää planeettaa. Novita auttaa intohimoisia käsillään neulovia harrastajia tulemaan paremmiksi omassa harrastuksessaan. John Deere auttaa maanviljelijöitä tulemaan paremmiksi maanviljelijöiksi.

Yhteistä näille kaikille on tiukka keskittyminen yhteen asiaan ja sen tekeminen kilpailijoita selvästi paremmin. Mitä tarkemmin määritelty sisältömissio on, sen parempi.

3. Määritä liiketoiminnalliset mitattavat tavoitteet

Sisältöstrategialla pitää aina olla selkeät liiketoiminnalliset mitattavat tavoitteet. Koska sisältöjen avulla yritys voi parantaa omaa liiketoimintaansa hyvin eri tavoin, tässä kohti yrityksen kannattaa miettiä laajasti ja ennakkoluulottomasti, mitä päämääriä sen kannattaa tavoitella.

Sisältöjen keinoin yritys voi parantaa markkinointia, myyntiä, asiakaspalvelua, tuotekehitystä, sisäistä viestintää, haluttavuuttaan työpaikkana, sitouttaa olemassa olevia asiakkaita, hankkia uusia asiakkaita, vaikuttaa sidosryhmiin jne.

Tärkeintä on päättää oman liiketoiminnan ja tilanteen perusteella omat tavoitteet ja myös mittarit niille.

4. Konsepti, prosessit ja aikataulutus kuntoon

Sisältöstrategian toteuttaminen on yksinkertaistetusti oman median rakentamista halutulle tarkkaan rajatulle kohderyhmälle. Omassa mediassa oleellista on konsepti, jotta kaikki tekijät tietävät mitä sisältöjä tehdään, kenelle, miksi ja miten. Kun konsepti on kirkas, toteutus on helpompaa ja tehokkaampaa ja tulokset parempia.

Sisällöntuotannon prosessit ja aikataulutus pitää myös saada kuntoon ellei yrityksen sisältötiimi halua saada aikaan isoa sekavaa kaaosta, jonka lopputulos on parhaimmilaankin hädin tuskin tyydyttävä.

5. Resurssoi realistisesti ja pitkäjänteisesti

Yrityksen kyky toteuttaa luomaansa tavoitteellista suunnitelmaa on kriittinen ja usein aliarvioitu kohta sisältöstrategiassa. Sisältöjen avulla vaikuttaminen omiin asiakkaisiin on suurelle osalle yrityksistä uudenlaista ja pitkäjänteistä tekemistä. Se myös vaatii erilaista osaamista: taitavia kirjoittajia, tarinankerronnan käsikirjoittajia, visualisteja, hyviä valokuvaajia, animaattoreita, liikkuvan kuvan ammattilaisia, dramaturgeja jne.

Yrityksen kannattaa rakentaa oma sisältötiimi, joka vastaa sisältöstrategian toteutuksesta ja sen jatkuvasta parantamisesta. Kaikkea tekemistä ei kannata ulkoistaa.

Yrityksen kannattaa etsiä sisältöstragiaan sopivimmat kumppanit, jotka auttavat yrityksen sisältötiimin kouluttamisessa, sisältöstrategian jatkuvassa sparraamisessa ja pystyvät myös joustavasti auttamaan tekemisessä. Osa tekemisestä kannattaa ulkoistaa.

Kaikelle tälle tekemiselle pitää luonnollisesti olla realistinen pitkäjänteisen tekemisen mahdollistava budjetti. Koska sisältöstrategian toteuttaminen ei voi olla lisänä kaikkeen muuhun yrityksen tekemiseen, varat tekemiseen pitää löytää säästöistä muualta. Yritykset, joille sisältöstrategian toteuttaminen on sisältömarkkinointia ja oman median rakentamista, ovat siirtäneet rahoituksen tähän tekemiseen vähentämällä aikaisempaa tehottomammaksi osoittautunutta perinteistä mediamainontaa.

6. Mittaa, analysoi ja paranna

Koska sisältöstrategian toteuttaminen ei ole yksittäisten pikamatkojen juoksemista vaan pitkäjänteinen maraton, jatkuva mittaaminen, analysointi ja tekemisen parantaminen ovat oleellinen osa sisältöstrategiaa.

Kun mittarit on valittu oikein ja niiden toteutumista seurataan, yrityksen sisältötiimi voi koko ajan analysoida tekemisensä tuloksia ja parantaa toimintaansa analyysin pohjalta. Parhaimmillaan sisältöstrategia onkin tavoitteellinen suunnitelma, jota kehitetään ja parannetaan ketterän kehityksen menetelmin jatkuvasti.