Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Myytinmurtajamaiset videot keräävät hittejä

Kaikki tietävät Myytinmurtajat– sarjan, jossa empiirisin kokeiluin ja itse rakennetuin välinein testataan yleistä uskomusta, kaupunkitarinaa tai muuta legendaa. Nyt myytinmurtajamaiset videot ovat jo sisältömarkkinoijien käytössä ja hulvattoman hauskan onnistuneesti.

Katsokaa vaikka itse tämä seuraava video, jossa ”tiedemies” – oikeasti mainostoimiston luova suunnittelija – on rakentanut Oreo-keksien (Dominon kilpailija) erottelukoneen. Jokaisellahan on mielihalu syödä omalla tavallaan Oreon ja Dominon kerroskeksejä; erotella keksit ja niiden välissä oleva makea creme toisistaan.

Yli neljä miljoonaa katselukertaa kuukaudessa. Alkaa olla videon ROI  kohdallaan.

 

Oreo tuotti myös kolme muuta ”Oreo separator machine” -videota, joiden suosio ja hauskuus ei yllä ensimmäisen tasolle, mutta silti niitäkin on katsottu 250 000 –  420 000 kertaa. Linkki YouTube-hakuun videoista.

Imitaattorit ja lapset matkivat

Helmikuun 26. päivänä alkanut kerroskeksien erottelukoneen tarina ei kuitenkaan pääty näihin Oreon tuotamiin videoihin, vaan imitaattorit ottivat teeman haltuun. Esimerkiksi seuraavaa ”Oreo separation pump gun” -videota on katsottu jo yli miljoona kertaa yhden viikon aikana.

 

Ja lapset seuraavat perässä. Vielä tästä viikon vanhasta videosta ei ole tullut nettihittiä, mutta jos joku tv-kanava löytää tämän, se on siinä. Näin kaksi poikaa rakentaa legoista toimivan kerroskeksien erottelukoneen (videolla 3:00-3:45). Juuri nyt 1014 katselukertaa.

 

Ja tämä tarina jatkuu vielä, sillä juuri nyt jotkut ovat väsäämässä omia erottelukonevideoitaan toiveinaan videohitti.

Tämän kirjoituksen pääasiallinen inspiraation lähde on Joe Lazauskasin juttu: New Video Shows Oreo Gets Branded Content [VIDEO

Edit: Otsikon typo korjattu jutun julkaisun jälkeen

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Yritykset tarvitsevat sisältökulttuurin – Mitä ei tapahtunut kun Burger Kingin Twitter-tili hakkeroitiin?

Viikko sitten maanantaina Burger Kingin Twitter-tili hakkeroitiin. Burger King nousi hetkessä mainekriisin keskelle, tuli yllätetyksi eikä reagoinut.  Mainio oppimisen paikka meille muille.

Opettavaisinta minulle Burger Kingin mainekriisissä oli se, miten Burger King ei reagoinut päästessään valokeilaan, kun sai sosiaalisen median huomion täydellisesti itseensä hetkeksi. Yritykset käyttävät miljoonia päästäkseen valokeilaan, ja kun sinne kerrankin pääsee ilmaiseksi, jähmehdytään paikalleen. Kallis oppitunti.

3 oppia miten ei kannata toimia

Joe Lazauskas analysoi tuoreeltaan Burger Kingin hakkerointitapauksen oivaltavassa kirjoituksessaan  After Hack, Burger King Needed a Brand Publishing Response, josta poimin seuraavat 3 oppia, miten ei kannata toimia:

1. Hakkerointi yli kaksinkertaisti Burger Kingin Twitter-tilin seuraajamäärän, mutta Burger King ei reagoinut tähän yllättävään suosioon millään kiinnostavalla tavalla. Kun viimein Burger King sai tilinsä takaisin, koko hakkerointi ja pöhinä kuitattiin mielenkiintoisena päivänä: “Interesting day here at Burger King, but we’re back! Welcome to our new followers. Hope you stick around!

2. Facebookissa Burger King oli hiljaa Twitter-tilinsä hakkeroinnista ja viimeisin Facebook-päivitys oli 25 sentin alennuskuponki kahvista. Ihan kuin Facebook-tilikin olisi hakkeroitu.

3. Kun sosiaalinen media pöhisi hakkeroinnista, Burger Kingin viestintä oli virallistakin virallisempaa: “We have worked directly with administrators to suspend the account until we are able to re-establish our legitimate site and authentic postings.” Oma pöhinä puuttui kokonaan.

Kun pääset valokeilaan, ole valmis hyödyntämään se

Mitä sitten Burger Kingin olisi kannattanut tehdä? Lyhyesti: Ottaa oppia Oreasta, joka käytti hyväkseen Suber Bowlin sähkökatkon oivallisella ja nopealla tavalla twiittaamalla: ”Power out? No problem. You can still dunk in the dark” ja loi myönteistä pöhinää sosiaaliseen mediaan.

Joe Lazauskasin mukaan, ja allekirjoitan tämän, Burger Kingin olisi kannattanut osallistua hakkerointia seuranneeseen pöhinään aktiivisesti.

Burger King oli huomion keskipisteenä, mutta ei osannut käyttää sitä hyväkseen, vaikka ei olisi tarvinnut muuta kuin kiittää hyvistä vitseistä, poimia muutama valittu meme ja julistaa pikakilpailu parhaan memen löytämiseksi, esimerkiksi Facebookissa. Vain Twitter oli hakkeroitu, ei koko Burger Kingin viestintää ja muuta sosiaalisen median vuorovaikutusta.

Vaihtoehtoinen lopputulos: Hakkerointi olisi kääntynyt myönteisemmäksi julkisuudeksi, eri sosiaalisen median seuraajamäärät olisivat kasvaneet enemmän ja Burger King olisi saanut paljon myös myönteistä medianäkyvyyttä.

Ennen kuin vastaan kysymykseen miksi Burger King ei pystynyt reagoimaan nopeasti ja Oreo pystyi, teen oppimisen vuoksi syrjähypyn Ville Tolvasen mainioon ja lukemisen arvoiseen postaukseen ”Viesti maaimalle” ja sen kommentointikeskusteluun, jossa Esa Luoto nostaa esiin resurssien niukkuuden suomalaisten yritysten markkinointiviestinnässä: ”Siellä täällä liikkuvana propagandakonsulttina pitää muistuttaa yhdestä realiteetista, joka kirjoituksesta uupui: resurssien niukkuus.”

Sisältökulttuurista avain nopeaan reagointiin

Mutta onko kyse todella liian vähistä tai niukoista resursseista? Jos yrityksessä ei ole sisältökulttuuria, ei edes Burger Kingin kaltainen jättiläinen pystynyt reagoimaan vaikka resurssit ovat suomalaisittain valtavat.

Väitänkin, että jos yrityksessä sisältökulttuuri on kunnossa, pienilläkin resursseilla pystyy reagoimaan nopeisiin ja yllättäviin tilanteisiin ja kääntämään ne viestinnällisesti voitoksi. Suomalaiset kansainvälisesti pienet haastajayritykset pystyvät rakentamaan markkinointiviestinnän nopeasta reagointikyvystä kilpailuedun, jos niin haluavat.

Tähän vain tarvitaan sitä, että yrityksessä on sisältöstrategia ja sisältömarkkinointi kunnossa ja jalkautettu. Kuinka monessa suomalaisessa yrityksessä on?