Kategoriat
Kolumnit Sisältömarkkinointi

Ja parhaat sisällöt tarjoaa mainostaja – laajennettu ja linkitetty versio Kissa pöydälle -kolumnista

Suomen Lehdistö 27.2.2013
Suomen Lehdistö 27.2.2013

Olen luopio aivan kuten Harri Saukkomaa. Entinen journalisti, joka on valjastanut journalistiset taitonsa yritysten markkinoinnin ja viestinnän käyttöön. Joten nyt kannattaa poistaa varmistin, kun sanon:

”Mitä jos perinteisiä vain journalismiin keskittyneitä mediayhtiöitä ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun mainostajat alkavat mediayhtiöiksi ja tarjovat yleisölle parhaat sisällöt paremmilla resursseilla ja palkkaamalla parhaat journalistit?”

Miltä kuulostaisi jos videovuokraamo Makuuni tuottaisi vuoden suosituimman suomalaisen tv-sarjan, joka päihittäisi Ylen, MTV3:n ja Nelosen tuotannot? No, näin juuri on tapahtunut. Nettivideovuokraamo Netflixin tuottama sarja House of Cards on loistava ja juuri nyt suosituin tv-sarja maailmalla.

Suomessa maan parhaan neulomislehden tarjoaa käsityölankojen valmistaja Novita. Novita-lehti on niin mainio, että lukijat maksavat siitä tilausmaksun.

Energiajuomayhtiö Red Bull on kasvanut laajaksi mediayhtiöksi, joka ilmoitusten sijaan myy energiajuomia ja tuottaa palkittuja dokumentteja. Esimerkiksi Red Bullin tuottama luontodokumentti ”Hummingbirds – Jewelled Messengers” sai viime vuonna useita palkintoja ja vihreän oscarin. Kuinka moni Ylen luontodokumentti on saanut sen?

Edelleen aistin kuinka epäkohtia metsästävä päätoimittaja repii farkkujaan ja pikkutakkiaan. Mainostaja ei voi tehdä hyvää sisältöä, se ei voi voittaa mediayhtiötä sisällön laadussa, yrityksen mediaan ei voi luottaa, ei voi, ei…

Sori. Narinasta ei ole mitään hyötyä kun juna meni jo. Sosiaalisen median aikakaudella lukija saa yhä useammin juttunsa vinkkinä kaverilta. Juttu arvioidaan sen sisällön ja kommenttien perusteella. Jutun julkaisijalla ei ole enää samaa merkitystä kuin ennen. Jos tarina on hyvä mutta valhe, se paljastuu. Jos tarina on tosi, hyvä ja lukijalle hyödyllinen, ihan sama kuka sen on tehnyt.

Ja tämä on hyvä asia. Se pakottaa mediayhtiöt ja journalistit parempien, kiinnostavampien ja hyödyllisempien sisältöjen tekemiseen. Journalismi voittaa. Yleisö voittaa.

Yritysten halu tuottaa omia sisältöjä on myös mahdollisuus. Huonoja sisältöjä osaavat tehdä kaikki, keskinkertaisia sisältöjä liian moni, mutta loistavista sisällöntekijöistä on pula. Mediayritykset voivat auttaa yrityksiä omien sisältöjen tekemisessä ja tuottaa mainostajille hyviä sisältöjä. Mediayhtiöthän ovat täynnä erinomaisten sisältöjen ammattilaisia.

Taas kuulen narinaa. Mediayhtiöiltä menee uskottavuus ja luotettavuus, kun ne alkavat yritysten sisältöjen tuottajaksi. Maailman paras laatulehti The Economist on kuitenkin jo hypännyt sisältömarkkinoinnin kelkkaan. The Economist Groupin johdosta löytyy titteli: ”Vice President Content Marketing and Strategy”. Onko The Economist nyt siis vähemmän luotettava ja uskottava talouslehti kuin aikaisemmin? Eipä taida olla.

Nyt kun kuka tahansa voi tuottaa kaikkein parhaita sisältöjä, mediapelin henki on muuttunut. Kissa kannattaa nostaa pöydälle ja kääntää uhka mahdollisuudeksi.

Kolumnin jälkiruokana sitaatit maailmalta

Tämän Suomen Lehdistön Kisaa pöydälle -kolumnin kirjoittamisen jälkeen maanantaina 25.2. julkaistiin kaksi kirjoitusta, jotka korostavat  mediayhtiöiden mahdollisuutta sisältömarkkinoinnissa. Tässä kolumnini jälkiruokana noista kahdesta jutusta ajankohtaiset maistiaiset:

Rather than view content marketing as a threat, news media companies need to see an exciting opportunity worth exploring right now. Otherwise, we’ll be edged out by the new competition — our own advertising clients.

There is a very real risk that our clients could be better at this than we are. There are certainly enough former journalists and storytellers out there to lend their skills to these bold new forays, and they are coming at it.

Lainauksen lähde: Content marketing is our next big revenue threat — unless we embrace it now

It begs the question: Why shouldn’t publishers become the new agencies? After all, publishers know how to use content to capture a web audience far better than agencies do. They already own an audience and they know what resonates.

Content marketing doesn’t have to be the end-all and be-all of a publisher’s role in a marketing campaigns, either. The Economist Intelligence Unit uses Economist audience data to provide comprehensive strategy and unique insights. Publishers also have a thorough understanding of the display ad game, as the New York Times Ideas Lab’s display ad experiments demonstrate.

With the right staffing and approach, It’s hard to see where agencies outflank publishers. Publishers know how to engage people online and already have an audience ready and waiting. They’re also able to experiment in ways that agencies can’t; just look at Gawker’s vision for a branded discussion platform. There’s a power shift brewing; don’t be surprised when publishers start to take over the marketing world.

Lainauksen lähde: Publishers Poised to Become the New Agencies

Tämän kirjoituksen alkuosa on julkaistu Kissa pöydälle kolumnina 27.2.2013 ilmestyneessä Suomen Lehdistö -lehdessä 2/2013. Ja lopuksi sponsoroimaton mielipiteeni: Suosittelen Suomen Lehdistön tilaamista; se on sanomalehdistön mainio ammattilehti.

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Yritykset tarvitsevat sisältökulttuurin – Mitä ei tapahtunut kun Burger Kingin Twitter-tili hakkeroitiin?

Viikko sitten maanantaina Burger Kingin Twitter-tili hakkeroitiin. Burger King nousi hetkessä mainekriisin keskelle, tuli yllätetyksi eikä reagoinut.  Mainio oppimisen paikka meille muille.

Opettavaisinta minulle Burger Kingin mainekriisissä oli se, miten Burger King ei reagoinut päästessään valokeilaan, kun sai sosiaalisen median huomion täydellisesti itseensä hetkeksi. Yritykset käyttävät miljoonia päästäkseen valokeilaan, ja kun sinne kerrankin pääsee ilmaiseksi, jähmehdytään paikalleen. Kallis oppitunti.

3 oppia miten ei kannata toimia

Joe Lazauskas analysoi tuoreeltaan Burger Kingin hakkerointitapauksen oivaltavassa kirjoituksessaan  After Hack, Burger King Needed a Brand Publishing Response, josta poimin seuraavat 3 oppia, miten ei kannata toimia:

1. Hakkerointi yli kaksinkertaisti Burger Kingin Twitter-tilin seuraajamäärän, mutta Burger King ei reagoinut tähän yllättävään suosioon millään kiinnostavalla tavalla. Kun viimein Burger King sai tilinsä takaisin, koko hakkerointi ja pöhinä kuitattiin mielenkiintoisena päivänä: “Interesting day here at Burger King, but we’re back! Welcome to our new followers. Hope you stick around!

2. Facebookissa Burger King oli hiljaa Twitter-tilinsä hakkeroinnista ja viimeisin Facebook-päivitys oli 25 sentin alennuskuponki kahvista. Ihan kuin Facebook-tilikin olisi hakkeroitu.

3. Kun sosiaalinen media pöhisi hakkeroinnista, Burger Kingin viestintä oli virallistakin virallisempaa: “We have worked directly with administrators to suspend the account until we are able to re-establish our legitimate site and authentic postings.” Oma pöhinä puuttui kokonaan.

Kun pääset valokeilaan, ole valmis hyödyntämään se

Mitä sitten Burger Kingin olisi kannattanut tehdä? Lyhyesti: Ottaa oppia Oreasta, joka käytti hyväkseen Suber Bowlin sähkökatkon oivallisella ja nopealla tavalla twiittaamalla: ”Power out? No problem. You can still dunk in the dark” ja loi myönteistä pöhinää sosiaaliseen mediaan.

Joe Lazauskasin mukaan, ja allekirjoitan tämän, Burger Kingin olisi kannattanut osallistua hakkerointia seuranneeseen pöhinään aktiivisesti.

Burger King oli huomion keskipisteenä, mutta ei osannut käyttää sitä hyväkseen, vaikka ei olisi tarvinnut muuta kuin kiittää hyvistä vitseistä, poimia muutama valittu meme ja julistaa pikakilpailu parhaan memen löytämiseksi, esimerkiksi Facebookissa. Vain Twitter oli hakkeroitu, ei koko Burger Kingin viestintää ja muuta sosiaalisen median vuorovaikutusta.

Vaihtoehtoinen lopputulos: Hakkerointi olisi kääntynyt myönteisemmäksi julkisuudeksi, eri sosiaalisen median seuraajamäärät olisivat kasvaneet enemmän ja Burger King olisi saanut paljon myös myönteistä medianäkyvyyttä.

Ennen kuin vastaan kysymykseen miksi Burger King ei pystynyt reagoimaan nopeasti ja Oreo pystyi, teen oppimisen vuoksi syrjähypyn Ville Tolvasen mainioon ja lukemisen arvoiseen postaukseen ”Viesti maaimalle” ja sen kommentointikeskusteluun, jossa Esa Luoto nostaa esiin resurssien niukkuuden suomalaisten yritysten markkinointiviestinnässä: ”Siellä täällä liikkuvana propagandakonsulttina pitää muistuttaa yhdestä realiteetista, joka kirjoituksesta uupui: resurssien niukkuus.”

Sisältökulttuurista avain nopeaan reagointiin

Mutta onko kyse todella liian vähistä tai niukoista resursseista? Jos yrityksessä ei ole sisältökulttuuria, ei edes Burger Kingin kaltainen jättiläinen pystynyt reagoimaan vaikka resurssit ovat suomalaisittain valtavat.

Väitänkin, että jos yrityksessä sisältökulttuuri on kunnossa, pienilläkin resursseilla pystyy reagoimaan nopeisiin ja yllättäviin tilanteisiin ja kääntämään ne viestinnällisesti voitoksi. Suomalaiset kansainvälisesti pienet haastajayritykset pystyvät rakentamaan markkinointiviestinnän nopeasta reagointikyvystä kilpailuedun, jos niin haluavat.

Tähän vain tarvitaan sitä, että yrityksessä on sisältöstrategia ja sisältömarkkinointi kunnossa ja jalkautettu. Kuinka monessa suomalaisessa yrityksessä on?

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Näin tein blogihitin – 7 vinkkiä menestysjutun luomiseen

Satakertaistin blogini kävijämäärät viime viikolla yhdellä ainoalla blogikirjoituksella: ”19 asiaa joita et tiedä mediayhtiöstä nimeltään Red Bull”. Julkaisupäivän aikana kirjoitus keräsi 6041 sivunlatausta ja julkaisuviikon aikana 9089. Loistavia lukemia minkä tahansa suositun blogin yhdelle kirjoitukselle. Sain aikaan blogihitin.

Nyt on aika katsoa taaksepäin ja tutkia miten sen tein, mitä opin ja miten saman voisi ehkä tehdä joskus uudestaan. Samalla tarjoan teille hyvät lukijat oppini blogihitistäni ja pyydän teitä kertomaan omat oppinne omista hiteistänne.

Aloitetaan siis kohta kerrallaan:

1. Hyvän ja kiinnostavan aiheen löytäminen

Olen journalistina ja median kehittäjänä sukeltanut sisältömarkkinoinnin maailmaan ja tutkin sitä itseni kehittämiseksi. Omissa sisältömarkkinoinnin opiskeluissani, tutkimuksissani ja seminaareissa Red Bull on tullut vastaan sisältömarkkinointia massiivisesti käyttävänä yrityksenä usein ja yllättävillä tavoilla, joista Suomessa ei tunnuttu tietävän. Olin siis löytänyt kiinnostavan aiheen, jota ei oltu kerrottu Suomessa, ainakaan laajasti. Niinpä päätin kuluttaa pari tuntia viikonlopustani kirjoittamalla postauksen Red Bullista mediayhtiönä.

Vinkki: Kun omassa työssäsi, opiskeluissa tai vapaa-ajalla törmäät aiheeseen joka sinua kiinnostaa ja josta ei mielestäsi ole kerrottu tarpeeksi, olet löytänyt hyvän ja kiinnostavan aiheen. Kiinnostavien aiheiden skannausta kannattaa tehdä koko ajan.

2. Koukuttavan näkökulman ja otsikon keksiminen

Hyvä ja kiinnostava sisältö ei riitä blogihitin aikaansaamiseksi. Siihen tarvitaan myös koukuttava näkökulma ja otsikko, minkä keksiminen vaatii yleensä journalistista kokemusta. Oman näkemykseni mukaan Red Bull mediayhtiönä on niin tuntematon asia Suomessa, että uskalsin valita näkökulmaksi ja samalla otsikoksi: ”xx asiaa joita et tiedä Red Bullista”, ja lähdin tästä näkökulmasta kirjoittamaan mitä kaikkea mediayhtiö Red Bull on.

Varoitus: ”xx asiaa joita et tiedä” on vaarallinen otsikko. Tätä otsikkoa käyttämällä postauksen sisällön pitää antaa lukijalle asioita, joita lukija ei vielä tiedä. Jos tällä otsikkotyypillä kirjoittaa jutun, joka ei pidä lupaustaan tarjota täysin uutta tietoa, tuloksena ei ole hitti vaan nolo floppi.

3. Tee juttu kunnolla ja kuvita se

Kun kirjoitin Red Bull -juttua, tutkin ja kirjoitin ja tarkistin kohta kohdalta mitä kaikkea mediayhtiö Redb Bull oikeastaan on. Tein jutun mahdollisimman laajasti. Olisin voinut tehdä myös perusteellisimmin ja olisin voinut kertoa jokaisesta kohdasta vähän enemmän, mutta valitsin lyhyen ja ytimekkään tyylin. Jos olisin etukäteen tiennyt, että postauksesta tulee hitti, olisin kirjoittanut joka kohdasta vähän enemmän ja syvemmin.

Jotta jutusta ei olisi tullut tylsä luettelo, päätin kuvittaa jokaisen kohdan kuvaruutukaappauksella siitä Red Bullin mediasta, josta kukin kohta käsittelee. Tämä vei totta kai aikaa, mutta visualisoi jutun paljon luettavammaksi.

Vinkki: Käytä aikaasi juttusi kuvittamiseen. Muista kuvien tekijänoikeudet!

4. Jos teet virheen, korjaa se ja ole läpinäkyvä

Tein virheen. Olin ymmärtänyt Red Bull Content Poolin roolin väärin ja kirjoitin sen väärin. Red Bullin viestintä huomasi tämän jutun julkaisun jälkeen ja lähestyi minua sähköpostilla kertoen virheestä. Korjasin virheen heti kun pystyin ja myös kerroin lukijoille korjauksesta ja virheestä näin:

Edit 11.2.2013 kohta 16: Kaikesta Red Bullin sisältöjen lisenssoinnista ja myynnistä vastaa Red Bull Media House. Alunperin olin kirjoittanut virheellisesti että myös Red Bull Content Pool myy sisältöjä, kun oikeasti Content Poolista perinteinen media voi saada toimitukselliseen käyttöön kuvia, videoita ja juttuja ilmaiseksi. Kiitokset Red Bullin viestinnälle sosiaalisen median aktiivisesta seuraamisesta (ks. kohta 18) ja virheen korjaamisesta.

Vinkki: Jos teet virheen, korjaa se, ja tee se avoimesti ja läpinäkyvästi. Jokainen tekee mokia. Niitä ei kannata peitellä.

5. Omat hyvät verkostot ovat olennaisia jakelukanavia

Hyvästäkään jutusta ei tule hittiä, jos lukijat eivät sitä löydä. Blogikirjoitus pitää siis levittää oman verkoston avulla. Mitä paremman ja monipuolisemman verkoston olet ehtinyt rakentaa, sitä helpompi on saada blogikirjoituksesi lentämään ja kasvamaan hitiksi. Jos et vielä ole aktiivinen verkostoituja Twitterissä, Facebookissa, LinkedInissä, Google+:ssa, YouTubessa, Pinterestissä ja muissa blogisi kannalta olennaisissa verkkoyhteisöissä, blogihitin saamisen todennäköisyys on tosi alhainen.

Vinkki: Mitä paremmin olet verkostoitunut sosiaalisessa mediassa ja mitä paremmin osaat käyttää sosiaalista mediaa, sitä helpommin parhaat blogikirjoituksesi lähtevät levimään ja tulevat hiteiksi.

6. Alku Twitterissä, hitiksi Facebookin avulla – salaisuus oman alan vaikuttajissa

Minulle on vähitellen rakentunut laaja median ja markkinoinnin ammattilaisten seuraajajoukko Twitteriin, jossa twiittaan ja retwiittaan päivittäin alan linkkejä ja vinkkejä. Tiesin että blogikirjoitukseni julkaisuhetken noin 1750 seuraajassani on paljon sellaisia, jotka ovat kiinnostuneita Red Bullista mediayhtiönä. Halusin saada heistä osa huomaamaan kirjoitukseni, sillä jos he innostuvat siitä, jutulla on mahdollisuus levitä vähän laajemmalle joukolle.

Näin kirjoitukseni lähti leviämään:

Twiittasin blogikirjoituksestani maanantaiaamuna 11.2.2013:

Twitterissä sen huomasi ensimmäisten joukossa Ville Tolvanen, joka twiittasi jutustani klo 9:05.

Twitterinkin avulla jutustani olisi tullut tämän vuoden luetuin, mutta sitten Ville Tolvanen laittoi julkiselle Facebook-seinälleen seuraavanlaisen päivityksen 9:18. (Itse linkitin Facebookissa juttuuni vasta illalla.)

Ville päivitys alkoi levitä Facebookissa todella nopeasti. Yli 6000 lukukertaa jutulle julkaisupäivän aikana yllätti minut moninkertaisesti. Kiitos Ville!

Vinkki: Etsi blogisi alan vaikuttajat, verkostoidu heidän kanssaan oikeissa sosiaalisen median palveluissa ja yritä saada heidät lukemaan kirjoituksesi ja levittämään sitä omalle laajalle joukolleen. Muista kiittää heitä siitä. Tämä auttaa merkittävästi blogisi kirjoitusten leviämisessä; olettaen tietenkin että kirjoitustesi sisältö on hyvää ja kiinnostavaa. Loistavasta sisällöstä kaikki kuitenkin on kiinni.

7. Seuraa ja analysoi mittareiden avulla

Omassa blogissani on analyysityökaluina Google Analytics ja WordPress.comin mittaustyökalu. Niiden tutkiminen näin jälkikäteen paljastaa seuraavaa: Blogihittini syntyi nopeasti aamupäivän aikana. Sivunlatauksia tuli eniten (per tunti) puolenpäivän aikaa, jonka jälkeen sivunlataustenmäärä tunnissa alkoi laskemaan, mutta kohtuullisen hitaasti. Illalla päivitin Facebookin ensimmäisen kerran ja Twitteriin uudestaan vinkin postauksestani, mikä sai pienen lisäkasvun aikaan. Seuraava päivä mentiin maanantain pöhinän voimilla.

Julkaisupäivän aikana maanantaina Red Bull -juttua luettiin 6041 kertaa. Blogiini eli käytännössä tuohon yhteen juttuun  tultiin päivän aikana 4163 kertaa Facebookista, 403 kertaa Twitteristä, 79 kertaa LinkedInistä ja muista lähteistä vähemmän. Jutun leviäminen Facebookissa teki kirjoituksesta hitin.

Vinkki: Varmista että blogissasi on mittaustyökalut seuraamassa ja tilastoimassa. Dataa analysoimalla oppii tekemään asioita toisin ja paremmin.

Kerro omat oppisi

Tässä olivat omat käytännön oppini blogihitin syntymisestä. Kerro, mitä sinä ole oppinut omista hiteistäsi?

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

19 asiaa joita et tiedä mediayhtiöstä nimeltään Red Bull

1. Red Bull on ensisijaisesti mediayhtiö

Red Bull on mediayhtiö, joka myy mainosten sijaan energiajuomia. Tämä näkyy hyvin Red Bullin yrityssivustosta Redbull.com.

2. Red Bull loi extreme-urheilun buumin

Red Bullin toimitusjohtaja Dietrich Mateschitz on nimetty maailman vaikutusvaltaisimmaksi ulkoilmalajien vaikuttajaksi. Valinnan tehnyt Outside-lehti perusteli, että ilman Red Bullia extreme-urheilun buumia ei ole tapahtunut.

3. Kasvava Red Bull Media House tähtää voittoon

Red Bullin kansainvälisen mediayhtiön nimi on Red Bull Media House, jonka valikoimiin kuuluu muun muassa viisi aikakauslehteä, kolme tv-kanavaa, online-palveluita, mobiilioperaattori, elokuva- tv-studio, musiikkistudioita, levy-yhtiö ja radiokanava sekä 25 erilaista mobiili- ja tablettisovellusta. Red Bullin sisällöntuotanto ei ole vain energiajuomien markkinointia ja kuluerä vaan Red Bullin vuonna 2007 perustetusta mediayhtiöstä rakennetaan kansainvälistä voitollisesti toimivaa mediayhtiöiden verkostoa, jonka perusperiaatteena on tuottaa erinomaisia sisältöjä yleisölle ja antaa heidän kuluttaa niitä haluamillaan tavoilla ja välineillä.

4. Oma elokuvastudio tuottaa dokumentteja ja tv-ohjelmia

Red Bullilla on oma Terra Mater -studio, joka tuottaa elokuvia ja tv-ohjelmia muun muassa  National Geographic -kanavalle, France Television-kanavalle, ja Saksassa NDR:lle sekä DVD-myyntiin että VOD-palveluihin.

5. Red Bullilla on oma levy-yhtiö ja kuusi musiikkistudiota

Red Bullilla on oma levy-yhtiö Red Bull Records ja eri puolilla maailmaa kuusi  Red Bull -studiota, joista lähin, Suomeakin palveleva, löytyy Kööpenhaminasta.

6. Red Bullin radio-ohjelmia on lisenssoitu yli 50 maahan

Red Bullin radiokanava Red Bull Music Academy Radion kuukausittainen kuuntelijamäärä on 600 000 ja ”ondemand”-radio on saatavilla internetin lisäksi mobiili-sovelluksina. Radion ohjelmia on lisenssoitu perinteisille radiokanaville yli 50 maassa.

7. Red Bull on myös konsoli- ja mobiilipeliyhtiö

Red Bull on myös peliyhtiö, joka tuottaa konsolipelejä, mobiilipelejä ja nettipelejä.

8. Red Bull toimii kuudessa maassa mobiilioperaattorina

Red Bull on matkapuhelinoperaattori kuudessa eri maassa: Red Bull Mobile.

9. Red Bull julkaisee julkkislehteä

Red Bull julkaisee Itävallassa julkkiksista kertovaa viikkolehteä: Seitenblicke, jonka levikki on 67 500 kappaletta.

10. Red Bull julkaisee tiede- ja luontolehteä

Terra Mater -aikakauslehti on Red Bullin Itävallassa julkaisema tiede- ja luontolehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehden levikki on 60 000 kappaletta.

11. The Red Bulletin levikki on 3,1 miljoonaa kappaletta

The Red Bulletin on Red Bullin kuuluisin lehti. Se ilmestyy kuukausittain neljällä eri kielellä ja sen maailmanlaajuinen levikki on 3,1 miljoonaa kappaletta. Se on siten yksi maailman suurimmista aikakauslehdistä. Luonnollisesti lehden saa myös tabletti-versioina. Lehden tilaushinta on 34,90€ vuodeksi, 12 numeroa.

12. Red Bull julkaisee moottoriurheilun viikkolehteä

SpeedWeek on Red Bullin saksankielinen (Itävalta. Saksa ja Sveitsi) moottoriurheiluun keskittynyt viikkolehti ja online-palvelu. Viikkolehden kokonaislevikki on 63 000 kappaletta.

13. Red Bull julkaisee isoa kotoilulehteä

Servus in Stadt & Land on Red Bullin kotoilulehti, jota julkaistaan Itävallassa ja Saksassa. Kuukausilehden levikki on 252 000 kappaletta.

14. Red Bull on monikanavainen tv-kanava

Red Bull TV tuottaa päivittäin uutta video-sisältöä nettiin, ja kaikki tuotettu sisältö on ”on-demand” palveluna saatavissa kuten Red Bull TV mainostaa itseään ”The choice is yours, when you want it, wherever you want.” Red Bull TV lisenssoi ohjelmiaan kaikille tv-kanaville.

15 ServusTV:n ohjelmistosta 60% on omaa tuotantoa

Saksankielinen tv-kanava (kaapeli & satelliitti) ServusTV kuuluu myös Red Bullin mediayhtiön valikoimaan. Suurin osa sen ohjelmista myydään lisensoitavaksi muille kanaville. TV-kanavan ohjelmista on yli 60% Red Bull Media Housen omaa tuotantoa.

16. Red Bull myy paljon omia sisältöjään, ja antaa niitä perinteiselle medialle ilmaiseksi

Red Bull Media House myy ja lisenssioi lähes kaikkea tuottamaansa sisältöä. Sen lisäksi  Red Bull Content Pool tarjoaa perinteiselle medialle yli 5000 videota ja 50000 valokuvaa sekä juttuja ilmaiseksi. Vinkki ilmaista sisältöä kaipaaville toimituksille: Content Poolista lisää tässä videossa.

17. Red Bull luo uusia urheilulajeja

Red Bull on luonut aivan uuden extreme-urheilulajin, jonka lehtitietojen mukaan kaikkien aikojen ensimmäinen pysyvä rata rakennettiin Suomeen Espoon Serenaan. Tämä laji on vauhdikas alamäkiluistelu, Red Bull Crashed Ice, ja se on ansainnut paljon mediatilaa Suomessa.

18. Facebookissa maailman kolmanneksi seuratuin mediabrändi

Red Bull integroi sosiaalisen median jokaiseen tuottamaansa projektiin. Red Bullilla on Facebookissa yli 35 miljoonaa fania, Twitterissä lähes 900 000 seuraajaa, Google+:ssa yli 1,5 miljoonaa seuraajaa ja Instagramissa 560 000 seuraajaa. Facebookissa Red Bull on maailman seitsemänneksi seuratuin brändi ja kolmanneksi seuratuin mediabrändi

19. Red Bull kasvaa ja tekee hyvää tulosta

Vuonna 2012 Red Bullin liikevaihto kasvoi 15,9% 4,9 miljardiin euroon. Red Bull on kertonut vuoden 2012 olleen kaikkien aikojen paras myynnillisesti, liikevaihdollisesti, tuottavuudeltaa ja liikevoitoltaan. Liikevoittoa yksityisesti omistettu 25-vuotias yritys ei kerro. Red Bull ilmoittaa tekevänsä kaikki investointinsa tulorahoituksen turvin.

Edit 11.2.2013 kohta 16: Kaikesta Red Bullin sisältöjen lisenssoinnista ja myynnistä vastaa Red Bull Media House. Alunperin olin kirjoittanut virheellisesti että myös Red Bull Content Pool myy sisältöjä, kun oikeasti Content Poolista perinteinen media voi saada toimitukselliseen käyttöön kuvia, videoita ja juttuja ilmaiseksi. Kiitokset Red Bullin viestinnälle sosiaalisen median aktiivisesta seuraamisesta (ks. kohta 18) ja virheen korjaamisesta.

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Coca-Cola tavoittelee liikevaihdon tuplaamista sisältömarkkinoinnin keinoin: ”Content 2020” missio

Coca-Colan nykyinen markkinointimissio pohjautuu sisältömarkkinointiin, ja jos olet ollut sisältömarkkinoinnista kiinnostunut, olet jo nähnytkin Coca-Colan ”Content 2020” videot.

Niitä kannattaa katsoa useamminkin, sillä ”Content 2020” on vasta lähtölaukaus tämän vuosikymmenen isolle markkinoinnin mullistukselle.

Nykyhetken tiivistää hyvin Coca-Colan Jonathan Mildenhall (Vice President of Global Advertising Strategy and Creative Excellence):

All advertisers need a lot more content so that they can keep the engagement with consumers fresh and relevant, because of the 24/7 connectivity. If you’re going to be successful around the world, you have to have fat and fertile ideas at the core.

”Content 2020” -mission 9 tärkeää kohtaa

Tässä omat poimintani ja oppini ”Content 2020” -videoista, miksi ”Content 2020” on niin merkityksellinen ja tärkeä:

1. Coca-Cola siirtyy luovasta erinomaisuudesta sisältöjen erinomaisuuteen.

2. Kertomiensa tarinoiden avulla Coca-Cola herättää keskustelua ja ansaitsee suhteettoman suuren osuuden populaarikulttuurista.

3. Coca-Colan täytyy reagoida yhä uudestaan herättämäänsä keskusteluun  365 päivää vuodessa.

4. Coca-Cola siirtyy yksisuuntaisesta tarinankerronnasta dynaamiseen tarinankerrontaan (kannattaa katsoa videolta miten Coca-Cola tämän tekee).

5. Datan merkitys on suuri ideoiden ja näkemyksen luomisen perustana.

6. Jokaisen tarinan pitää luoda arvoa ja merkityksiä kuluttajien elämässä.

7. Coca-Colan täytyy luoda sisältöjä jotka auttavat rakentamaan  maailmasta paremman paikan elää.

8. Kaikkea sisältöä mitataan ja tutkitaan Coca-Colan bisnestavoitteista, joista yksi on liikevaihdon tuplaaminen

9.” 70-20-10″ malli sisällön luomiseen. Mallissa 70% on vähäriskistä sisältöä, jonka avulla peruselanto ansaitaan ja jonka tekemiseen kulutetaan 50% ajallisista resursseista. 20% on innovatiivista tutkivaa ”mikä toimii” sisältöä, jonka luomiseen käytettään 25% resursseista. 10% on riskipitoisten täysin uudenlaisten ideoiden luomista  ja tähän panostetaan  25% resursseista. (Tämä malli kannattaa katsoa videolta (0sa 2) muutamaan otteeseen ja tämän jutun kuvakaappaus on videolta ”70-20-10” -mallin kohdalta).

Mitä ”Content 2020” tarkoittaa käytännössä?

Mitä sitten ”Content 2020” -missio tarkoittaa käytännössä, sillä mistään täysin uudesta asiasta ei ole kyse. ”Content 2020” -julistus on syntynyt vuonna 2011, joten tuloksiakin jo täytyy näkyä.

Suomessa ainakin jostain tuloksista kuullaan tämän viikon torstaina 7.2.Vapa Median ja Helsingin yliopiston järjestämässä Sisältöstrategiaseminaarissa, jonka pääpuhujana on Coca-Colan kansainvälisen tutkimusosaston johtaja Johan Houben.

Yksi näkyvä tulos on Coca-Colan yrityssivuston uusiutuminen sisältöpainotteiseksi. Jokainen voi käydä katsomassa miten sisältömarkkinointi muuttaa kansainvälisen suuren pörssiyrityksen yrityssivustoa, joka muistuttaa nyt enemmän aikakauslehden verkkosivustoa kuin pörssiyrityksen saitin etusivua. Coca-Colasta on kasvanut mediayhtiö.

Ensi viikolla opin ja bloggaan toisesta virvoitusjuoma-alan mediayhtiöistä Red-Bullista, joka on vienyt ”Content 2020” -ajattelun vielä pitemmälle. Sitä ennen kannattaa katsoa Coca-Colan ”Content 2020” -videot.

Coca-Cola ”Content 2020” -videot:

Katso videot ja kommentoi mitä havaitsit, mitä opit ja mitä mielestäsi videoista puuttuu?

 

 

 

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Maailman paras kahvi – tarinalla kasvatettu ja paahdettu

Törmäsin maailman parhaaseen kahviin sattumalta Lontoossa, kun osallistuin viime marraskuussa Euroopan suurimpaan sisältömarkkinoinnin tapahtumaan: CMA International Content Marketing Summitiin. Koska hotellini oli lähellä Boroughin markkinoita, suuntasin aamulla markkinoille ja siellä mukavan tuntuiseen Monmouthin kahvilaan. Sen kummemmin miettimättä tilasin päivän suodatinkahvin Café de Consacán ja maistoin. ”Onpa loistavaa erinomaista kahvia”, ajattelin ja huomasin seinällä kahvilan printatun uutiskirjeen, joka kertoi Monmouth-kahvilan ja sen kahvien tarinan. Monmouthin tarina teki erinomaisesta kahvista maailman parasta kahvia.

Monmouth paahtaa itse kahvipapunsa, joita se etsii kiertämällä maailman yksityisiä kahvinviljelijöitä ja kahviosuuskuntia. He maistelevat eri kahveja ja kahvilajikkeita, ja kun he löytävät juuri heidän makuhermojansa kutkuttavan kahvin, he tuovat sen Lontooseen asiakkailleen. He eivät sekoita kahvilajeja keskenään vaan tuovat parhaiden single-malt viskien tapaan single-estate kahvit markkinoille.

Monmouth tietää kahvinsa alkuperän tarkkaan. Mistä kahvi tulee, kuka sen viljelee, kuka poimii ja kuka kahvipavut pesee ja kuivattaa. Monmouth tietää myymistään kahveista kaiken ja myös kertoo sen kahviloissa jaettavana olevissa uutiskirjeissään.

Esimerkiksi El Salvadorista Monmouth on löytänyt perheviljelmältä loistavan kahvilajikkeen, jota viljelevät jo kolmannessa sukupolvessa José Guillermo Alvazer Prunera ja Maria Alvarez De Murray. Monmouth kehuu viljelmän kahvinpoimijoita poikkeuksellisen taitaviksi valitsemaan vain parhaat kahvimarjat, joista syntyvää Finca Malacara A -kahvia kehutaan näin:

The coffee is full of spicy fruit and sweetness and just as great as we remember that first sample we receive five years ago.

Tuota kahvia en valitettavasta juonut, mutta kun seuraavan kerran Lontooseen matkustan, käyn tuon kahvin maistamassa, jos sitä vielä löytyy.

Minun paras kahvini Café de Consacá oli peräisin Kolumbiasta Nariñon alueelta.

The farms in Nariño are small, under two hectares, and often on exceptionally steep slopes. Land reform in the 1950s gave tenant farmers the opportunity to own parts of larger farms – the original vast haciendas of the 19th century. The farmers each have their own micro beneficio where they process their coffee cherry using the washed method. The resulting parchment-covered coffee is dried on small patios next to each farmhouse, before being delivered to the cooperative for sampling, grading and dry-milling which removes the parchment leaving the green beans ready for bagging and shipment.

Vaikka Monmouth kertoo kahviensa tarinan hyvin yksinkertaisesti ja kuvattomasti, silti tieto kahvin alkuperästä ja valmistusmenetelmistä teki juomastavi erinomaisesta kahvista vielä parempaa, maailman parasta. Keskinkertaisestikin kerrottu hyvä tarina toi kahviin syvyyttä, millä Monmouth erottautuu erittäin kilpailuilla markkinoilla.

Kolme vinkkiä parempaan sisältömarkkinointiin

Monmouth voisi helposti kertoa kahviensa tarinan paremmin ja houkuttelevimmin. Tässä kolme vinkkiä Monmouthille parempaan sisältömarkkinointiin.

  1. Kahvinviljelijöiden haastattelut eri kahvilajikkeiden luonteista, erilaisista kahvinvalmistuksen paikallisista prosesseista ja kahvinviljelyn paikallisista haasteista toisivat lisää kiinnostusta Monmouthin paahtamille kahveille.
  2. Valokuvat, valokuvat, valokuvat! Kamera käteen matkoille ja kuvia lisää. Parhaat kuvat kahviloiden seinille ja useisiin digitaalisiin kanaviin herättämään kiinnostusta potentiaalisissa asiakkaissa. Nyt muutamia loistavia kuvia löytyy vain Monmouthin saitilta ja uutiskirje on täysin kuvaton.
  3. Videoiden merkitys kasvaa koko ajan, joten erinomaisten kahvien etsintämatkojen kertominen videon avulla olisi mainio luonteva kolmas askel parempaan sisältömarkkinointiin.

Kahvien single estete tarinoiden avulla harvinaisemmista, poikkeuksellisen hyvin viljellyistä ja erityisistä kahvilajikkeista voisi tällä tavalla rakentaa arvokkaita kahvibrändejä samalla tavalla miten Skotlannin mallasviskien tislaamot ovat pystyneet rakentamaan arvostamattomasta tislatusta viinasta kalliita saarikohtaisia ”single malt” tislaamojen arvostettuja herkkuja.

Kuvat: Matti Lintulahti

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Sisältömarkkinointi nousi markkinointiviestinnän prioriteettilistan kärkeen – Sisällön vuosi 2013

Digital Trend 2013 -tutkimus kertoo selkeästi mistä juuri nyt on kyse digitaalisessa markkinoinnissa. Sisältömarkkinointi on noussut yritysten ja digitoimistojen tärkeyslistoilla ensimmäiselle sijalle. Econsultancyn tekemä tutkimus perustuu yli 700 digitaalisen markkinoinnin ammattilaisten vastauksiin pääasiassa Iso-Britanniassa, muulla Euroopassa ja USA:ssa.

Vielä vuosi sitten vastaavassa tutkimuksessa sisältömarkkinointi oli yritysten digitaalisen markkinointiviestinnän priorisointilistalla vasta sijaluvulla viisi ja digitoimistojen tärkeyslistalla vasta sijaluvulla kahdeksan. Digitoimistot ovat näiden tutkimusten perusteella heränneet yritysten jälkeen sisältömarkkinointiin.

Vuosi sitten tärkeyslistan ykkösenä oli sosiaalinen media, joka nyt on taipunut kolmannelle sijalle sisältömarkkinoinnin  ja konversio-optimoinnin jälkeen.

Tässä tutkimuksesta ote, mitä markkinoijat näkevät tämän vuoden tärkeimmäksi mahdollisuudeksi:

Kun trenditutkimusta lukee tarkemmin, sieltä löytyy muutamia mielenkiintoisia kohtia. Analysin mukaan sisällöstä kaikissa sen muodoissa on tullut markkinoinnin ydin.  Sisällön vuosi tarkoittaa sisällön luomisen lisäksi sisällön optimointia, mittausta ja markkinointia.  Sisällön optimointi eri kohderyhmille, eri laitteisiin ja eri kanaviin mitattavasti nousee esiin tärkeänä.

Sisällön korkean laadun ja kontekstin merkitys tärkeä

Markkinoijat kohtaavat siis sisältömarkkinoinnissa melkoisen haasteen. Yhdeksi pääongelmaksi nousee se, miten hyvin markkinoijat pystyvät tuottamaan erinomaista sisältöä, sillä mikään sisältömarkkinointi ei onnistu ellei luotu sisältö ole erinomaista, relevanttia, hyödyllistä ja viihdyttävää asiakkaan näkökulmasta. Markkinoija voi luoda omasta mielestään loistavaa sisältöä, jolle käy kuin suurimmalle osalle mainontaa: menee hukkaan.

Trendiraportti nostaa esiin – enkä voisi olla enempää samaa mieltä – menestyksekkään sisällön piirteiksi seuraavia määritelmiä: ”Relevant, shareable and reusable… Adaptive.” Ja mikä tärkeintä, sisällön kontekstin ymmärtäminen on menestymisen olennainen ehto. Suora lainaus raportista:

Context is one of the most important dimensions of content marketing and determines its impact. If brands are able to understand the context of an interaction, they can identify the right content that matches the user’s interests, resonates with them and elicits an emotional response.

Eipä mennyt oma viikonloppu hukkaan tämä raportin läpikäynnissä ja siitä oppimisesta. Kiinnostuneet voivat klikata: ”Quarterly Digital Intelligence Briefing: Digital Trends for 2013” (maksullinen raportti, 250€).

Pinnallisemmin raporttiin pääsee tutustumaan Econsultancyn tuottamassa mainiossa infografiikassa, josta kirjoitukseni kuva on ruutukaappaus.

Suomi seuraa perässä

Suomessa sisältömarkkinointia on tehty pitkään ja hyviä esimerkkejä löytyy kuten kirjoitin pari viikkoa aikaisemmin Novitasta. Vielä Suomessa ei kuitenkaan olla siinä tilanteessa, että yritykset ilmoittaisivat sisältömarkkinoinnin olevan tärkeimmässä asemassa digitaalisessa markkinoinnissa.

Suomessa ei vielä tunneta sisältömarkkinointia kunnolla, ja osin myös virheellisesti ajatellaan, että parasta sisältömarkkinointia on omista tuotteista kertominen journalistisin keinoin.

Tänä vuonna sisältömarkkinoinnin seminaareja ja konferensseja on tulossa Suomeen saamieni tietojen mukaan useita ja uskallankin ennustaa että vuodesta 2013 tulee Suomessa sisältömarkkinoinnin voimakkaan heräämisen vuosi.

Mielenkiintoista nähdä mitkä brändit heräävät Suomessa ensimmäisten joukossa. Kerro kommentointi-kentässä omat veikkauksesi ja perustelut.

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

113 vuotta sisältömarkkinointia toi yli miljoonan levikin 14 kielellä yli 40 maassa

The Furrow -aikakauslehti on maailman vanhin yrityksen asiakasjulkaisu ja vanhin esimerkki sisältömarkkinoinnista, mitä olen löytänyt. Niinpä päätin uhrata viikonlopusta aikaa The Furrow´n tutkimiselle, varsinkin kun The Furrow -lehden julkaisija, kaikenlaisia työkoneita valmistava John Deere on menestynyt 2000-luvulla erinomaisesti millä tahansa talouden mittarilla mitattuna.

Missio: Auttaa maanviljelijöitä paremmiksi viljelijöiksi

1800-luvulla maatalouskoneita valmistava John Deere alkoi julkaista The Furrow -lehteä vuonna 1895 ja alusta lähtien lehdellä oli selvä missio: julkaista sisältöä, jonka avulla maanviljelijöistä tulee parempia maanviljelijöitä. Lehden tehtävä ei ollut rummuttaa John Deeren brändiä eikä mainostaa maatalouskoneita.

Tänäänkin lehdellä on sama missio, mikä näkyy lehdessä. Kaikki lehden artikkelit ovat journalistisesti korkeatasoisia. Kaikki mainokset erottuvat selvästi sisällöstä ja ovat John Deeren omia mainoksia, lukijatutkimuksen mukaan erittäin luettuja nekin. Muiden yritysten mainoksia lehdessä ei näy.

Minkäänlaisia advertoriaaleja tai tuotesijoittelua jutuissa ei vieläkään ole, vaikka niistä puhutaan paljon sisältömarkkinoinnissa. John Deeren brändi ei esiinny The Furrow-lehden kannessa.

The Furrow lehden voi tilata itselleen ilmaiseksi. Lehti ilmestyy kuukausittain yli miljoonan levikkisenä eri tietojen mukaan 12-14 eri kielellä ja yli 40 maassa. The Furrow -lehden voi käydä lukemassa tästä linkistä.

Oppi: Tule asiakkaasi tärkeäksi tiedon tarjoajaksi

The Furrow on hyvä esimerkki sisältömarkkinoinnista, jossa yritys tulee oman erikoisalansa merkittäväksi, jopa tärkeimmäksi, tiedon tarjoaksi.  John Deeren mukaan The Furrow on laajalevikkisin maatalouslehti maailmassa. Sen sisältö tuotetaan lukijan näkökulmasta ja lukijaa palvellen ilman että sisältöön ”piilotetaan” perinteistä markkinointia tai myyntiä.

The Furrow´n esimerkissä John Deere tuottaa arvokasta ja korkealuokkaista sisältöä, jonka avulla maanviljelijät voivat oppia ja tulla paremmiksi maanviljelijöiksi. The Furrow rakentaa luottamusta, jonka varaan muu markkinointi, mainonta ja myynti voivat nojata ja toimia paremmin.

Pitkäjänteistä ja tuloksellista sisältömarkkinointia

The Furrow ei ole ainoa John Deeren julkaisema sisältömarkkoinnillinen julkaisu. Muita ovat muun muassa Homestead Magazine, The Worksite Journal, Forestry Review, Industrial PowerSource, Construction Equipment Review, Marine Commercial PowerSource ja Marine Recreational PowerSource.

Historiastaan ylpeä John Deere luo sisältöä myös menneisyydestä. The Plowshare tarjoaa neljästi vuodessa juttuja ja kuvia vanhoista traktoreista, vanhoista laitteista ja John Deeren historiasta.

John Deeren sisältömarkkinointiin voimakkaasti pohjautuva markkinointistrategia tuntuu toimivan ainakin lukujen valossa. Kymmenen vuoden aikana yrityksen liikevaihto on kasvanut pyöresti laskettuna noin 250%, liikevoitto noin 400% ja osakekohtainen tuotto reilusta 1 dollarista lähes 8 dollariin. Kuinka moni 1800-luvun alkupuolella (1837) perustettu ja edelleen samalla toimialalla toimiva yritys voi sanoa tehneensä vuonna 2012 kaikkien aikojen suurimman liikevaihdon ja olevansa elämänsä kasvukunnossa?

Pitkäjänteinen sisältömarkkinointi on ollut yksi osa tätä pitkää menestymisen ja selviytymisen matkaa. Kannattaisiko ottaa mallia?

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Suomen paras sisältömarkkinoija on Novita

Otsikossa on rohkea väite. Oletko samaa mieltä kanssani, kerro ja kommentoi, kun olet lukenut juttuni ja perusteluni loppuun. Novita on monellakin tapaa menestynyt yritys ja parhaista kannattaa aina ottaa oppia. Tämä on ollut aina mottoni; niin nytkin kun olen sukeltanut journalistina ja digitaalisen median kehittäjänä opiskelemaan sisältömarkkinoinnin taitoja tullakseni lajin mestariksi. Mitä siis voimme oppia Novitasta?

1. Sisältömarkkinointi voi tarjota parasta sisältöä

Muutama päivä sitten Markkinointi&Mainonta-lehti julkaisi uutisen laajasta ”Brändien arvostus 2012” -tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan Suomen arvostetuin harrastelehti on Novitan julkaisema neulelehti Novita. M&M otsikoikin uutisen luovasti ”Novita niistää Tekniikan Maailman”. Hmm, käsityölankojen myyntiä lisäämään tehty sisältömarkkinoinnillinen lehti on suomalaisten mielestä arvostetumpi harrastelehti kuin mikään mediatalon julkaisema harrastelehti.

Mitä me tästä voimme oppia? Ainakin sen, että määrätietoinen panostus laadukkaaseen sisältöön voi rakentaa yrityksestä oman alansa arvostetuimman tiedon tarjoajan. Jos olet innokas neulomisen harrastaja, Suomen parhaat neulomissisällöt tarjoaa tällä hetkellä käsityölankojen valmistaja ja myyjä, ainakin lukijoiden mielestä.

Sisältömarkkinoinnin teorioissa jokaisen yrityksen tulisikin miettiä, missä ”niche”-alueella yritys voisi tulla alan parhaaksi tiedon tarjoajaksi. Ole paras! Siinäpä loistava tavoite jokaiselle yritykselle (ja yksilölle).

2. Pienikin yritys voi menestyä

Sisältömarkkinointi oli vuonna 2012 iso markkinoinnin hitti maailmalla, erityisesti Yhdysvalloissa. Kahden viime vuoden aikana yritykset ovat Yhdysvalloissa lisänneet, talouden vaikeuksista huolimatta, sisältömarkkinoinnin investointeja 13 prosenttia. Peräti 79 prosenttia markkinoijista ilmoittaa lisäävänsä sisältömarkkinoinnin panostuksia kohtuullisesti tai aggressiivisesti, raportoi Julia Hutchison artikkelissaan ”Why quality content marketing will be king in 2013”.

Sisältömarkkinoinnin nousun takana ovat isojen yritysten esimerkit: Coca-Cola ja Red Bull ovat molemmat sulauttaneet sisältömarkkinoinnin keskeiseksi integroiduksi osaksi markkinointistrategiaansa.

Novitan esimerkki kertoo, että myös pieni noin 100 henkilöä työllistävä ja alle 30 miljoonan euron liikevaihtoa tekevä yritys voi sulauttaa sisältömarkkinoinnin keskeiseksi osaksi strategiaansa ja tehdä sen loistavasti. Pieni koko ei siis ole este sisältömarkkinoinnille, vaikka jättimäiset miljoonia kiinnostavat sisällöt kuten Red Bullin maailmanennätyshyppy stratosfääristä nousevat helposti näkyviksi sisältömarkkinoinnin esimerkeiksi.

3. Laadukas sisältömarkkinointi tuo tuloja

Yksi Novitan sisältömarkkinoinnin piirteistä on se, että Novitan asiakkaat maksavat siitä. Neljä Novita- lehteä ja jäsenyys digitaalista sisältöä ja yhteisön tarjoavassa Novita-klubissa maksaa 29 euroa vuodessa.

Paitsi että maksullisuus tuo osan markkinointikustannuksista takaisin ja lisää yrityksen kannattavuutta, maksullisuudella on muitakin etuja. Lehden maksullisuus takaa, että sen tilaajat ovat oikeasti parhaita neulomisesta kiinnostuneita asiakkaita, joista kannattaa pitää hyvää huolta.

4. Sisältömarkkinointi on maraton

Novitan esimerkki osoittaa hyvin, että sisältömarkkinointi on maraton eikä sprintti, jossa markkinointikampanjat alkavat ja päättyvät. Hyviä sisältöjä ja julkaisuja pitää jatkuvasti kehittää, lukijoita pitää kuunnella ja heidän muuttuviin tarpeisiinsa reagoida. Sisältömarkkinoinnissa yrityksestä tulee julkaisija, ja yrityksen kannattaa alkaa toimia sisältöjen luomisessa mediayrityksen tapaan ollakseen mahdollisimman menestyvä.

5. Monikanavaisuus kannattaa

Suurella osalla markkinoijia sisältö luodaan edelleen printtiä varten ja käytetään uudelleen sosiaalisessa mediassa ja digitaalisissa kanavissa. Julia Hutchison on tästä huolissaan, koska

This underscores the integrated nature of content marketing today, where content ideation requires a multi-channel approach, but it also highlights the fact the brand marketers are missing the opportunity to create more personalised and extended content experiences online that can enhance engagement even further.

Novitalla tämäkin asia on kunnossa. Käsityölankojen valmistajan sisältöstrategiaan kuuluu aikakauslehden lisäksi Novitan internet-sivuilla toimiva Novita-klubi ja Neulomo-blogiyhteisö, jotka tarjoavat hyvän sisällön lisäksi neulojille paikan olla yhteydessä toisiinsa, luoda omia sisältöjä, jakaa ideoita keskenään sekä ostaa ja myydä. Novita myös aktiivisesti kokeilee uusia kanavia kuten Pinterestiä.

6. Sisältömarkkinointi palvelee, ei markkinoi eikä myy

Novitan esimerkki kertoo hyvin sen mikä sisältömarkkinoinnissa on olennaista. Onnistuneessa sisältömarkkinoinnissa yritys ei puhu itsestään, ei kerro tuotteistaan eikä palveluistaan, ei markkinoi eikä myy. Kuulostaa oudolta ollakseen markkinointia, mutta sisältömarkkinoinnissa keskeistä on tarjota asiakkaille sellaista hyödyllistä sisältöä joka auttaa yrityksen asiakkaita toimimaan paremmin. Sisältömarkkinoinnissa asiakas ja asiakkaan tarpeet ovat ytimessä.

Novitassa markkinointi onkin neulojayhteisön palvelemista. Siinä kunnioitetaan käsityön harrastajaa ja ollaan läpinäkyviä. Opastetaan, neuvotaan ja autetaan miten tulla entistä paremmaksi neulojaksi.

7. Mittarit kuntoon ja tulos paremmaksi

Vaikka Novitassa sisällöt eivät ole markkinoinnillisia, myös sisältömarkkinoinnin lopullisena tavoitteena on parantaa yrityksen myyntiä ja kannattavuutta. Mittareita voi olla erilaisia ja useita, mutta se viimeinen mittari on aina yrityksen myynti ja kannattavuus.

Miten Novitassa pitkäjänteinen panostus sisältömarkkinointiin sitten näkyy luvuissa?

Käsittääkseni Novita ei tee muuta markkinointia eikä mainosta tuotteitaan medioissa (ainakaan tämän vuoden 2009 lähteen mukaan). Jos näin todella edelleen on, sisältömarkkinoinnin yhteys myynnin ja kannattavuuden kasvuun on kiistaton.

Ja luvut näyttävät hyvältä. Tilinpäätöstietojen mukaan Novitan liikevaihto on viidessä vuodessa kasvanut 19 miljoonasta eurosta 27 miljoonaan euroon ja tulos 0,5 miljoonasta eurosta 2,6 miljoonaan euroon.

No, mitä mieltä olet? Onko Novita Suomen paras sisältömarkkinoija vai löytyykö jostain vielä parempi?

Kuva Novitan Pinterest-sivusta