Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Kapinallinen blogivinkki: Epäilyttävän humoristisen yritysblogin julkaiseminen salaa johdolta

Pulse of Vegas

Tehkää se salaa, jos sinä ja tiimisi uskotte omaan äänensävyltään hieman epäilyttävän blogin ideaan. Joskus todella kannattaa olla kapinallisia ja tehdä ensin, pyytää jälkikäteen johdolta anteeksi eikä kysyä lupaa joka asiaan. Omalla vastuulla tietenkin. Ei kannata lähettää minulle vahingonkorvausvaatimuksia.

Tässä resepti salaiselle viestintämarkkinoinnin iskutiimille epäilyttävän yritysblogin julkaisemiseksi salaa yrityksen johdolta eli miten saada edes vähän Varustelekan meininkiä oman yrityksen blogiin.

1. Harjoitelkaa haluttua epäilyttävän humoristista äänensävyä ennen blogin julkaisemista. Useiden kymmenien postausten kirjoittaminen, editointi yhdessä ja äänensävyn säätö kohdalleen kertoo konkreettisesti mistä blogissa on kysymys ja tekee hommasta hauskaa. Jo ennen ensimmäistäkään ulkopuolista lukijaa.

2. Julkaiskaa blogi irrallaan yrityssaitista puolisalaisena ja levittäkää tietoa uudesta blogista somessa. Ei se yrityksen ylin johto siellä kuitenkaan ole. Jatkakaa kuunnellen lukijoita ja valittuja mittareita. Lisää ketterää säätöä tarvitaan aina.

3. Siinä vaiheessa kun yritysjohto bloginne viimein havaitsee, sillä on toivottavasti tarpeeksi lukijoita ja se tuo tarpeeksi hyviä liidejä liiketoimintaan, jolloin johto pitkin hampain hyväksyy bloginne sen epäilyttävästä huumorista huolimatta.

News. Deals. Nonsense.

Tällä reseptillä perustettu Las Vegasissa toimivan kasinohotelliketjun Ceasars Entertainmentin Pulse of Vegas – blogi sai parhaan blogin palkinnon jenkeissä (PR Daily’s Digital PR & Social Media Award).

Blogin koko nimi: News. Deals. Nonsense. Pulse of Vegas Blog kertoo kaiken blogista. Blogi sekoittaa Las Vegasiin tulevalle turistille tarjottavat hyvät vinkit ja tarjoukset viihdyttävällä ja sarkastisella tavalla kirjoitettuihin nonsense-postauksiin. Tuloksena on blogi, joka viihdyttää ja jota luetaan kuin mediaa.

Kuinka moni hotelliketju voisi kirjoittaa omassa blogissaan kieli keskellä suuta lukuisista muista tavoista, mitä kaikkea hotellin kylpyhuoneen suihkumyssyllä voi tehdä? 11 Alternate Uses for Your Hotel Shower Cap

Näin palkinnon jakajat perustelivat parhaan blogin palkinnon antamista Pulse of Vegas -blogille:

By the time executives did catch a whiff of the blog’s existence, they couldn’t say no to it, even if they weren’t particularly happy with a post poking a little fun at a parade of horses coming down The Strip for singer Shania Twain or, worse yet, a post mentioning a competitor! The numbers were just too persuasive.

The blog attracts 80,000 unique visitors per month and boasts a bounce rate of only 4 percent, which means posts are extra “sticky.” Once visitors read one post on the site, they read another post. And then another.

Celebrities such as chef Gordon Ramsay, magician Penn Jillette, and Charlie Sheen have shared Pulse of Vegas’ posts, attracting tens of thousands of their Twitter followers to the site.

Toivottavasti jo mietit omaa salaista suunnitelmaa erilaiselle yritysblogille.

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

6 syytä miksi emme tarvitse natiivimainontaa

Sponsoroitu mainos
Koen useimmat Facebookin sponsoroidut päivitykset häiritsevinä mainoksina. Miksi niitä pitäisi kutsua natiivimainonnaksi, jonka pitäisi olla häiritsemättä median kuluttajan käyttökokemusta?

Natiivimainonta, native advertising, on terminä ärsyttänyt minua alusta lähtien. Nyt kerron miksi.

1. Koska kukaan ei ymmärrä termiä samalla tavalla

Kysy mitä natiivimainonta tarkoittaa ja saat yhtä monta erilaista vastausta kuin on vastaajaa. Jokaiselle natiivimainonta tarkoittaa eri asioita: Yhdelle se on hakutulosten perusteella kohdennettua mainontaa (Google Adwords), toiselle sponsoroituja päivityksiä (Facebook, Twitter), kolmannelle uutissivustojen yritysten tuottamaa sponsoroitua sisältöä (Buzzfeed Parner, Forbes BrandVoice), neljännelle yhtä kuin kaikki sisältömarkkinointi (Huom! Ei muuten ole!), viidennelle kaikkea mainontaa joka näytetään kuluttajalle sopivana hetkenä jolloin kuluttaja osoittaa kiinnostuneensa mainonnan kohteesta, ja niin edelleen.

2. Koska natiivimainonta ei ole mitään uutta

Natiivimainonnalla yritetään tarkoittaa, näin olen itse ymmärtänyt, sitä, että tavalla tai toisella kuluttajalle näytetään vain sellaista mainontaa, josta kuluttaja on sinä hetkenä kiinnostunut. Mutta eihän tässä ole mitään uutta. Aikakauslehdissä tällaista mainontaa on ollut pitkään. Kun Tuulilasissa on automainoksia, niin miksi niitä pitäisi alkaa kutsua natiivimainoksiksi? Hakusanamainonta on ollut tällaista mainontaa alusta lähtien. Miksi se pitäisi nimetä natiivimainonnaksi? Ja sponsoroidut twiitit olkoon sponsoroituja twiittejä.

3. Koska Facebookin sponsoroidut päivitykset ovat natiivimainontaa

Facebookin sponsoroitujen päivitysten sanotaan olevan natiivimainontaa. Jopa haukuttu bannermainonta häiritsee vähemmän kuin Facebookin päivitysvirtaan tulevat sponsoroidut päivitykset. Pelkästään tällä perusteella natiivimainonta kannattaisi nimetä uudelleen häiritseväksi mainonnaksi, jos facebookin sponsoroidut twiitit ovat natiivimainontaa.

4. Koska yritysten tuottama sisältö kannattaa julkaista yrityksen omassa mediassa

Yhtenä yleistyvänä natiivimainonnan muotona pidetään uutissivustojen yritysten tuottamaa sponsoroitua sisältöä (esimerkiksi Buzzfeed, Forbes, Huffington Post jne). Onko näiden sivustojen journalistisen sisällön virrassa julkaistu yritysten tuottama sisältö häiritsevää vai sopivaa, hyvää vai huonoa, riippuu sisällöstä itsestään. Toiseksi: Miksi emme siis kutsuisi tällaista markkinoinnin muotoa sisältömarkkinoinniksi? Ei siihen tarvita uutta termiä. Kaiken lisäksi tämä sisältömarkkinoinnin muoto ei ole paras tapa tehdä sisältömarkkinointia ja rapauttaa piilomainontamaisesti tehtynä median luottamusta (ks kohta 6).

Yritysten kannattaa aina rakentaa ensin omaa mediaa ja vasta toissijaisesti tuottaa sponsoroituja sisältöjä median uutissivustoille jo pelkästään sen vuoksi, että kuluttajat lukevat mieluiten yritysten tarinat yritysten sivustoilta.

5. Koska vain konsultit ja mediamyyjät tarvitsevat uuden sekoittavan termin

Miksi sitten natiivimainonta on terminä syntynyt? En tiedä. Mutta vaikuttaa siltä, että parhaiten siitä hyötyvät verkkomainontakonsultit, jotka saavat taas yhden syyn laskuttaa lisää asiakkailta tekemällä digitaalisesta markkinoinnista monimutkaisempaa kuin se on. Natiivimainonnasta sekoittavan terminä hyötyvät myös mediayhtiöt, jotka epätoivoisesti yrittävät kehittää uusia mediamainonnan muotoja kilpailemaan yritysten oman median ja sosiaalisen median kasvavan käyton kanssa. Näyttää siltä että mediayritykset ovat toteuttaneet tämänkin asian hivenen väärin:
Native Ads Aren’t Evil, You’re Just Doing Them Wrong.

6. Natiivimainonta piilomainontamaisesti tehtynä on tuhoisaa journalismille

Piilomainostajat ja tuotesijoittelijat käyttävät uutta termiä puolustaakseen omaa toimintatapaansa. Mehän vain tarjoamme mainostajan hyviä sisältöjä sellaisissa paikoissa etteivät ne häiritse kuluttajaa vaan ovat osa käyttökokemusta, he perustelevat. Mutta, kaikenlainen piilomainonta ja tuotesijoittelu vähentää lukijan ja katsojan luottamusta mediaan ja sen julkaisemaan journalismiin. Hyvä mainonta ei yritä piilottaa sitä, kuka viestin kertoo, koska hyvä mainonta rakentaa viestin kertojan, siis mainostajan, brändiä. Mitä vähemmän ihmiset luottavat journalismiin, sitä jyrkemmin media sukeltaa ja sitä vähemmän yrityksillä on paikkoja mainostaa ja pakko rakentaa omaa mediaa. Tämänkään takia emme tarvitse natiivimainontaa.

 

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Sisältömarkkinoinnissa tuloksellisimmat yritykset käyttävät 39% markkinointibudjetista sisältömarkkinointiin

Content marketing budgetKuinka suuren osan markkinointibudjetista yrityksen kannattaa käyttää oman median ja sisältömarkkinoinnin tekemiseen? Tämä on tietenkin kysymys, johon ei voi olla yksiselitteistä oikeaa vastausta, mutta uunituore B2B-yritysten sisältömarkkinointitutkimus B2B Content Marketing 2014 antaa jotain ajatusta oman yrityksen markkinointiviestinnän kehittämiseksi.

Keskimäärin tutkimukseen vastanneet yritykset käyttävät 30 prosenttia markkinointibudjetistaan sisältömarkkinoinnin tekemiseen. Vaihtelu on suurta: 2 prosenttia laittaa kaiken likoon sisältömarkkinoinnin puolesta ja 2 prosenttia ei panosta siihen lainkaan. Loput ovat siinä välissä.

Mielenkiintoisin vertailu käydään niiden yritysten välillä, jotka kokevat olevansa sisältömarkkinoinnissa tehokkaimpia ja jotka taas kokevat olevansa siinä tehottomia. Kaikista tuloksellisimmat sisältömarkkinoijat käyttävät sisältömarkkinointiin 39 prosenttia markkinointibudjetistaan kun vastaavista kaikista tehottomimmat sisältömarkkinoijat käyttävät siihen selvästi vähemmän, keskimäärin 16 prosenttia.

Tähän eroon voi olla monia syitä eikä tämä tutkimus anna eroon vastausta, mutta ainakin minut se laittaa pohtimaan voiko tuloksellinen tehokas sisältömarkkinointi vaatia tietyn tarpeeksi suuren panostuksen toimiakseen?

Mitä keinoja B2B-yritykset käyttävät?

Content marketing usageMitä sisältömarkkinoinnin keinoja sitten yritykset käyttävät eniten? Oheinen kuva kertoo, että eniten käytetyt sisältömarkkinoinnin keinot ovat sosiaalinen media, artikkelit omalla saitilla, digitaaliset uutiskirjeet, blogit ja erilaiset tapahtumissa esiintymiset. Omat asiakasreferenssit, videot ja artikkelit ulkopuolisilla saiteilla tulevat seuraavina.

Eniten käyttöä viime vuoteen on lisännyt infograafien käyttö. Kun viime vuonna 38 prosenttia b2b-markkinoijista käytti infograafeja, tänä vuonna niiden käyttäjiksi ilmoittautui 51 prosenttia.

Sisältömarkkinoinnin keinovalikoima on laaja, ja jokaisen yrityksen kannattaa omista tavoitteistaan valita itselleen sopivimmat ja tehokkaimmat.

Miten sisältömarkkinointia tehdään tuloksellisesti?

Content marketing

Miten sitten sisältömarkkinointia tehdään tuloksellisesti ja tehokkaasti? Tämän tutkimuksen perusteella siihen vaikuttaa keskeisesti suunnitelmallisuus (tästä kirjoitin tarkemmin viime viikolla Digitalist Networkin artikkelissani: B2B sisältömarkkinoinnin tehotrendit 2014).

Kun yrityksellä on dokumentoitu pitkäjänteistä sisältömarkkinoinnin tekemistä edistävä suunnitelma, sisältömarkkinointi on selvästi tuloksellisempaa kuin niillä yrityksillä joilla dokumentoitua suunnitelmaa ei ole.

Itse haluan mielummin puhua sisältömarkkinoinnin suunnitelmasta kuin sisältöstrategiasta, joilla tarkoitetaan samaa asiaa.

Mitkä ovat sisältyömarkkinoinnin suurimmat ongelmat?

Content marketing challengesMitkä asiat B2B-yritykset kokevat sisältömarkkinoinnin tekemisen esteiksi? Tämän tutkimuksen mukaan suurimmat esteet ovat: 1.Ajan puute, 2. Kyvyttömyys tuottaa tarpeeksi sisältöä, 3. Kyvyttömyys tuottaa kiinnostavaa sisältöä, 4. Budjetin puute ja 5. Kyvyttömyys tuottaa erimuot0isia sisältöjä.

Isot (yli 1000 työntekijää) ja pienet yritykset (alle 100 työntekijää) kokevat esteet eri tavoin. Isoille yrityksille kaksi suurinta estettä ovat kyvyttömyys tuottaa kiinnostavaa sisältöä ja sen puute, ettei toimintaa ole integroitu markkinointiin kokonaisuutena. Pienet yritykset taas kokevat suurimmiksi ongelmiksi ajan puutteen ja kyvyttömyyden tuottaa tarpeeksi sisältöjä.

Tämän perusteella isot yritykset tarvitsevat hyviä tarinankertojia ja kokonaisnäkemystä, ja pienet yritykset auttavia käsiä sisällöntuotantoon.

B2B Content Marketing: 2014 Benchmarks, Budgets, and Trends—North America” tutkimuksen ovat tehneet Content Marketing Institute ja Marketing Profs’. Tutkimus tehdään vuosittain ja siihen osallistui tänä vuonna yli 4300 vastaajaa b2b-yrityksistä.

 

Kategoriat
Sisältömarkkinointi Tulevaisuus

Digitalist Network käynnistyy – Kubo mukana verkostossa ja kuraattorina

Digitalist Network

Haluaisin kuulla enemmän tällaisia uutisia:

Hifi Studio avaa verkkokaupan Venäjällä

Älyn lisääminen konetuotteisiin johtaa teolliseen vallankumoukseen

”Suomalaiset yritykset voisivat jo nyt tavoittaa 500 kertaa suomalaisia markkinoita suuremman yleisön, jos ne kurkottaisivat ulkomaille. Kaksi ja puoli miljardia kuluttajaa on verkossa. Vuoteen 2020 mennessä luku on viisi miljardia, mikä tarkoittaa 1 000 kertaa nykyisenkokoisia markkinoita”, sanoi Googlen Pohjois- ja Keski-Euroopan-johtaja Matt Brittin HS:ssä.

Suomella on mahdollisuus menestyä digitalisoitumista hyödyntämällä ja samalla säilyttää hyvinvointivaltiomme hyvät puolet. Siksi näen tänään julkaistavan Digitalist Networkin isona asiana. Kukaan meistä mukana olevista ei voi tietää mitä Digitalistista tulee, mutta uskomme ja haluamme että digitaalisesta verkostosta kasvaa jotain sellaista, joka auttaa Suomea ja suomalaisia yrityksiä menestymään paremmin  ja rakentaa parempaa hyvinvoivaa Suomea.

#sharingiscaring – Mikä ihmeen Digitalist Netrwork?

Näin Digitalist Networkin kätilö Ville Tolvanen kuvaa Digitalistia:

”Digitalistin tavoitteena on digitalisoida suomalaista liike-elämää. Se on arvoverkosto, joka koostuu Suomen parhaista asiantuntijoista, yrittäjistä ja yrityksistä. Digitalist Network uudistaa ajatteluamme verkostojen toiminnasta. Digitalist Network on mediapalvelu, joka kuratoi digitalisoitumisen tärkeimpiä uutisia meltä ja maailmalta, huippuammattilaisten vaikuttamisverkosto, kohtaamispiste, asiantuntijapalveluiden välitysverkosto ja uudenlainen yrityshautomo Digitalist Ventures.”

”Verkoston toiminta rakentuu internetin, sosiaalisen median ja verkostojen aktiiviselle hyödyntämiselle. Se uudistaa ajatteluamme medioiden toiminnasta, verkottuu tehokkaasti internetissä ja vastaa verkossa nouseviin tarpeisiin syventämällä ajatuksia kohtaamisilla ja tapahtumilla. Digitalist Network verkottaa suomalaista osaamista uuden talouden rakentamiseen.”

Tarinoiden avulla parempaan asiakaskokemukseen

Päätin lähteä kuraattoriksi mukaan Digitalistiin, koska näen verkoston innostavana mahdollisuutena paremman Suomen rakentamiseen. Samalla uskon oppivani itseäni viisaammilta paljon uutta ja yrityksemme Kubon voivan auttaa joitain yrityksiä matkalla menestykseen tarinankerronnan taidollamme.

Tarinankerronnasta kirjoitin ensimmäiseen Digitalist Networkin artikkeliini Tarinoiden avulla parempaan asiakaskokemukseen näin:

”Miksi yritykset tarvitsevat tarinankertojia? Koska ihmiset ostavat mielummin niiltä yrityksiltä, jotka pystyvät vastamaan kysymykseen miksi ostaisin sinulta, kuin niiltä yrityksiltä, jotka vastaavat kysymykseen mitä voisin ostaa sinulta.

Tämän vuoksi Apple on menestynyt paremmin kuin Nokia tai Sony, Red Bull pystyy myymään energiajuomia vuosi vuodelta enemmän ja IBM on aina vaihtoehtona kun rakennetaan parempaa älykkäämpää tulevaisuutta. Tämän vuoksi Varustelekasta on kasvanut Euroopan suurin armeijan ylijäämäkaman verkkokauppa, Stockmannin verkkokauppa ei menesty, Tiimari meni konkurssiin, ja Novita kasvaa taantumassakin.

Kyse ei ole sattumasta. Kyse on päämäärätietoisesta strategisesta kehittämisestä ja yrityksen johtamisesta vastaamaan kysymykseen miksi kysymyksen mitä sijaan. Ilman tarinankerronnan tajua miksi-kysymykseen ei voi vastata.

Yrityksen rakentaminen tarinaksi ei kuitenkaan ole helppoa. Se vaatii taitoa, pitkäjänteistä tekemistä, luopumista vanhasta ja riskin ottamista. Yrittäjähenkeä. Asiakkaan asettamista sankariksi kaiken keskelle. Oletko valmis? Uskallatko menestyä?”

Digitalist Networkissä on hienoa sekin, että jos kiinnostusta riittää, verkosto on avoin. Pallo on heitetty. Tule mukaan rakentamaan uutta Suomea, uutta liiketoimintaa, uutta yrittäjyyttä. Tule mukaan osaksi tarinaa.

 

 

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

”Digitaalinen markkinointi on kuollut”, P&G:n brändipomo sanoo

PG

Kun luin twiitin otsikon ”Digital marketing is dead, P&G branding boss declares”, oli pakko ottaa selvää. Mitä iso lukemattomien kuluttajabrändien jättiläinen on oppinut? Mutta mitä otsikon takaa paljastuikaan?

Marc Pritchard, P&G:n Global Brand Building Officer, sanoi digitaalisen markkinoinnin konferenssin (Dmexco)  pääpuhujana, että:

“The era of digital marketing is over,” Pritchard said. “It’s almost dead. Now, it’s just brand building.”

Pritchard tarkoittaa tällä (näin siis jutun kirjoittanut toimittaja on ymmärtänyt), että kun aikaisemmin digitaalinen markkinointi on ollut laajemman eri kanavia käyttävän mainoskampanjan digitaalinen komponentti, niin nyt P&G rakentaa yritykseen ajattelutapaa, että kannattaa luoda kokonaan digitaalisia markkinointikampanjoita. Koska kokonaan digitaalinen markkinointikampanja on brändin rakentamista, digitaalisen markkinoinnin voisi terminä korvata kokonaan.

Näin ajattelee siis maailmanlaajuisen brändijätti P&G:n, joka USA:ssa käyttää yli kolmanneksen markkinointibudjetistaan digitaaliseen mediaan, globaali brändipomo. Ehkä me Suomessa emme olekaan niin jäljessä ja ehkä isot laivat kaikkialla maailmassa kääntyvät todella hitaasti.

Sisältö on uusi idea

Marc Pritchardin mukaan kuluttajien huomion saaminen digitaalisessa mediassa on vaikeaa ja mahdollista vain oikealla viestillä:

“We can only do that if we have this one component that has been a constant since the beginning of brand building – an idea,” Pritchard said. “Fresh, creative ideas that are powered by insights – that are powered by the way people think and feel, and are inspired by creativity – always have and always will create great campaigns.

Kun perinteisen brändipomon lauseessa sana idea korvataan sanalla content, ollaankin uudenlaisen vaikuttavan brändinrakentamisen ytimessä, josta Red Bull on yksi parhaita esimerkkejä.

Fresh, creative content that are powered by insights – that are powered by the way people think and feel, and are inspired by creativity – always have and always will create great brands.

Kuten Fonectan brändipomo Jukka-Pekka Vuori on tiivistänyt:

Red Bull on malliesimerkki nykyaikaisesta yrityksestä, joka ymmärtää brändin rakentamisen ja johdonmukaisen sisältöstrategian arvon. Valtava näkyvyys urheiluympyröissä ja jatkuvasti kasvava panostus musiikkiin vaikuttavat ehkä sinne tänne sohimiselta, mutta tarkempi katse paljastaa, että Red Bull -brändiä johdetaan yhtä sotilaallisen tiukasti ja tehokkaasti kuin Christian Horner johtaa Red Bullin F1-tallia. Pelkästään Felix Baumgartnerin hyppy (eli ”Red Bull Stratos”) tuotti näkyvyyttä useiden kymmenien miljoonien arvosta, mutta maksoi vain murto-osan siitä.

Kustannusten lisäksi myös sisällöt ovat kohdallaan. Mitä yhteistä on avaruushypyllä, Formula 1:llä, huippujalkapallolla ja rockilla? Ne kaikki viestivät vauhtia, energiaa ja menestystä valtavien paineiden alla. Juuri niitä asioita, jotka yritys haluaa liitettävän tuotteeseensa.

Johdonmukainen brädnin rakentaminen onkin kasvattanut Red Bullista melkoisen mediayhtiön, josta olen aikaisemminkin kirjoittanut: 19 asiaa joita et tiedä mediayhtiöstä nimeltään Red Bull.

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

9 vinkkiä parempaan tarinankerrontaan sisältömarkkinoinnissa

Viime viikon lopussa pidin tämän esityksen tarinankerronnasta sisältömarkkinoinnissa Suomen ensimmäisessä sisältöstrategia-konferenssissa Content Strategy Forum 2013. Konferenssin kieli oli englanti, joten siksi esitys ei ole tällä kertaa suomea. Olkaa hyvät, hieman laajennettu esitys tässä:

Esityksen yhdeksän vinkkiä pikaiselle silmäilijälle:

Human-centric storytelling1. Ymmärrä ja opiskele tarinankerronnan keinot ja lait. Mikä on sankarin matka?
2. Sukella asiakkaasi pään ja sydämen sisään. Asiakas on sankarisi.
3. Havannoi miten asiakkaasi oikeasti käyttäytyvät. Ala antropologiksi.
4. Aloita tarinasi tunteella; koukuta lukijasi. Siihen on vain hetki aikaa.
5. Ota riskiä, luo draamaa ja ristiriitoja, hyödynnä painajaisia, reagoi nopeasti.
6. Hanki, palkkaa tai vuokraa lahjakkaita tarinankertojia, käsikirjoittajia, visualisteja.
7. Loistava sisältö ilman sisältömissiota ja liiketoiminnallisia tavoitteita on merkityksetöntä.
8. Vastaa nopeasti ja ytimekkäästi: Mikä on yrityksesi tarina? Mikä on yrityksesi merkitys?
9. Ole utelias. Kysy miksi, yhä uudestaan. Älä aliarvioi unelmien voimaa.

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Testissä: Miten Scoopshot valokuvapalvelu vääntyy sisältömarkkinoinnilliseen käyttöön?

Kubo Mitä tapahtuu kun antaa ihmisille tehtävän kuvata jokin asia omin silmin? Pakkohan sellainen on testata, ja niinpä laitoin testipenkkiin Scoopshot-kuvapalvelun, jossa kesästä lähtien myös brändit voivat joukoistamisen keinoin saada ainutlaatuisia valokuvia omaan sisältömarkkinointiin, markkinatutkimuksiin, omien asiakkaiden sitouttamiseen ja aktivoimiseen.

Annoin maailmanlaajuiseksi tehtäväksi kuvata itseään inspiroivimman kuution, koska yrityksemme nimi Kubo tarkoittaa kuutiota.

Mikä sitten oli tulos? Mitä opin? Tässä tiiviinä yhteenvetona omat kokemukseni:

+ Aktiivinen kuvayhteisö. Kubon tehtävä keräsi viikon aikana 1247 valokuvaa. Hurja määrä. Scoopshotissa on selvästi potentiaalia aktivoivaksi ja koukuttavaksi palveluksi myös brändeille.

+ Sitouttava ja koukuttava. Ihmiset ovat valmiit käyttämään paljon aikaa ja energiaa tehtävän kuvien ottamiseen kuten oheinen Scoopshotista ostamani kuva kertoo. Selvästi sitouttava ja koukuttava palvelu.

– Liian abstrakti aihe. Suurin osa saamistamme valokuvista ei kuitenkaan ole mitenkään kiinnostavia. Tehtävä ei ilmeisesti ollut tarpeeksi konkreettinen. Abstrakti aihe tuo abstrakteja valokuvia.

+ Silti parhaat kymmenen valokuvaa aina kliiniset kuvapankkikuvat voittavat. Kuvapankkeja käyttävien kannattaakin miettiä Scoopshot-palvelua yhtenä vaihtoehtona, miten omaa kuvamaailmaa voi elävöittää.

Yhteenveto: Scoopshot toimii tämän yhden testin perusteella myös brändien sisältömarkkinoinnissa, mutta ei kaikenlaisessa kuvallisessa käytössä. Tehtävien sisältö ja niiden markkinointi ratkaisee paljon millaisia kuvia voi saada käyttöönsä, ja tässä Scoopshotin käyttäjäillä ja Scoopshotilla itsellään on vielä paljon oppimista. Hyviä valokuvaajia sillä ei korvata, mutta kuvapankkikuvia kylläkin. Suosittelen kokeilemaan harkiten erilaisissa tilanteissa ja oppia ottaen.

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

20 erinomaista esimerkkiä sisältömarkkinoinnista

Joe Pulizzi näyttää uusimman kirjansa ”Epic Content Marketing – How to tell a different story, break through the clutter, and win more customers by marketing lessSlideShare-esityksessä 20 erinomaista esimerkkiä sisältömarkkinoinnista.

Yhteistä näille esimerkeille ja hyvälle sisältömarkkinoinnille on

  1. Kiinnostavaa alkuperäistä tai kuratoitua sisältöä
  2. Kohdistettu tiettyyn tarkasti määriteltyyn joukkoon ihmisiä
  3. Säännöllisesti ja jatkuvasti julkaistua
  4. Vaikuttava tapa houkutella uusia asiakkaita ja säilyttää asiakkaat

Kannattaa katsoa näitä erilaisia esimerkkejä, kun sisältömarkkinointi kiinnostaa:

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Neljä tärkeää asiaa jotka Game Informer opettaa mediabisneksestä ja sisältömarkkinoinnista

Games Informer

Game Informer -aikakauslehden luvut ällistyttävät:

  • digitaalinen levikki 3 miljoonaa – samaan digilevikkiin pääsevät 24 seuraavaksi suurinta aikakauslehteä (mm. Cosmo) kaikki yhteensä
  • vuonna 2010 digilevikki oli alle 5000
  • printtilevikki on 4,9 miljoonaa
  • USA:n kolmanneksi suurin aikakauslehti

Miten Game Informer kasvatti noin voimakkaasti digitaalisen levikkinsä kolmessa vuodessa?
Miten Game Informer säilyttää luotettavuutensa, vaikka se on maailman laajimman pelikauppaketjun GameStopin omistama asiakaslehti?
Mitä Game Informer voi opettaa meille mediabisneksestä?
Mitä Game Informer voi opettaa meille sisältömarkkinoinnista?
Näitä kysymyksiä mietin, kun luin Ad Agen artikkelia Game Informerista ja aikakauslehtien digilevikeistä: Why Magazine iPad Subscription Numbers Are Worse Than You Thought.

1. Tilauksen paketointi toimii

GameStop pelikauppaketju on paketoinut Game Informer -lehden tilauksen kanta-asiakasohjelmaansa. Pelikauppaketjun asiakas voi valita ilmaisen kanta-asiakasohjelman, johon lehteä ei kuulu, tai vuodessa 14,99 dollaria maksavan jäsenyyden, johon kerran kuussa ilmestyvä Game Informer -kuuluu. Lähes kaikki lehden tilaukset perustuvat kanta-asiakasohjelmaan. Kun GameStop uudisti kanta-asiakasohjelmansa 2010, Game Informerilla oli alle 5000 digitilaajaa. Nyt digilevikki on kasvanut noin 3 miljoonaan.

Asiakaslehden paketointi osaksi kanta-asiakasohjelmaa tavalla, jossa asiakkaalla on vapaus valita ilmaisen kanta-asiakkuuden ja maksullisen lehden tilauksen sisältävän vuosijäsenyyden välillä toimii. Entäpä jos Suomessa esimerkiksi Kesko ja S-ryhmä paketoisivat Pirkka-lehden ja Yhteishyvän samalla tavalla?

2. Lukijalle vapaus valita mieleinen kanava – samalla hinnalla

GameStop antaa tilaajalle vapauden valita digitaalisen Game Informer -lehden ja perinteisen printtilehden välillä. Sama hinta, sama jäsenyys.

Lukijaa ohjataan valitsemaan digiversio muun muassa seuraavilla perusteilla: interaktiivista sisältöä, videoita, ekologisempi ja digilehden saa nopeammin.

Lukijaa ei kuitenkaan ohjata Suomessa yleisellä tavalla, hinnalla. Olisi varmasti houkuttelevaa hinnoitella GameSpotille kalliimmaksi tuleva printtilehti lukijalle kalliimmaksi kuin digilehti. Sama hinta molemmilla versioilla tuntuu olevan toimivampi ratkaisu, ainakin lukijan näkökulmasta.

3. Itsenäinen toimitus tuo luottamuksen

Game Informer -lehti perustettiin jo vuonna 1991. GameStop osti lehden vuonna 2000 ja alkoi myydä irtonumeroita ja maksulliseen kanta-asiakasjäsenyyteen sidottuja tilauksia pelikaupoissaan. Game Informerin toimitus on oma erillinen ja itsenäinen yksikkönsä.

Itsenäisyys ja luottamus ovat GameStopin kannalta järkevää. Kun Game Informer mediana neuvoo ja opastaa parhaiden pelien ja kullekin sopivien pelien äärelle, lukijat, siis GameStopin asiakkaat, ovat tyytyväisempiä kuin jos Game Informer pyrkisi vain mainostamaan pelejä.

Tästä monen asiakaslehden kannattaisi ottaa mallia.

4. Yritysten oma media lisää kilpailua

Game Informerin 12 numeroa maksavat vuodessa 14.99 dollaria. Tilaushinta on enemmän kuin kilpailukykyinen. Game Informer ei varmasti ole paras pelilehti, mutta monelle pelaajalle Game Informerin kaltainen, riittävän laadukas ja riittävän itsenäinen asiakaslehti riittää. Kun mediabisnes rimpuilee perinteisen liiketoimintamallin murentuessa alta, Game Informerin kaltaiset, hyvät yritysten omat asiakaskeskeiset mediat kasvavat.

Mitä tapahtuisi, jos Verkkokauppa.com tai Expert ostaisi MB-lehden (Mikrobitti), ja säilyttäisi sen toimituksellisen itsenäisyyden? Kaupallehan on parempi, jos se pystyy luotettavan median avulla opastamaan asiakkaitaan valitsemaan ja löytämään tarpeilleen ja kukkarolleen sopivimmat tuotteet. Luottamus sitouttaa ja tuo asiakkaan takaisin yhä uudestaan. Palaava kanta-asiakas on aina parempi kuin kalliilla mainoskampanjalla hankittu kokonaan uusi asiakas.

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Hyvä sisältöstrategia näiden kuuden vinkin avulla

Sisältöstrategia

Sisältöstrategian tekeminen ei ole vaikeaa. Kyse on tavoitteellisesta suunnitelmasta, jonka toteuttamiselle hommataan resurssit ja jonka toteutumista mitataan ja parannetaan koko ajan. Kun yritys lähtee luomaan sisältöstrategiaa, nämä seuraavat asiat kannattaa miettiä tarkasti. Tässä kuusi vinkkiäni onnistuneen sisältöstrategian luomiseen:

1. Tunne asiakkaasi ja ostajasi

Kuinka hyvin yritykset todella tuntevat asiakkaansa, tai b2b-liiketoiminnassa ostajansa? Ihmiset noiden termien takana? En tarkoita nyt demografisia tekijöitä, jotka toki pitää tietää, vaan ihmistä niiden takana.

Mistä nuo ihmiset ovat kiinnostuneet? Mitä he ajattelevat? Miten he käyttäytyvät? Mitä he kertovat toisilleen yrityksestäsi ja tuotteistasi? Mitkä ovat heidän ongelmiaan? Mitä he tarvitsevat? Mitkä ovat heidät murheitaan? Mihin he suhtautuvat intohimoisesti? Näihin kysymyksiin vastaaminen, sekä ihmisten vapaa-ajalla että työelämässä, on välttämätön alku sisältöstrategialle.

2. Luo sisältömissio

Edellisiin kysymyksiin vastaaminen antaa pohjan sisältömissiolle. Sisältömissiossa yritys antaa oman lupauksen siitä, miten se auttaa ihmisiä tulemaan paremmiksi siinä mitä tekevät. Miten yritys voi auttaa ihmisiä saavuttamaan ovat tavoitteensa paremmin?

Otan muutaman esimerkin: Red Bull auttaa intohimoisia urheilijoita ylittämään rajojaan extreme-urheilulajeissa. Samalla se luo kiinnostavan median extreme-urheilusta kiinnostuneille. IBM auttaa eri alojen ammattilaisia rakentamaan älykkäämpää planeettaa. Novita auttaa intohimoisia käsillään neulovia harrastajia tulemaan paremmiksi omassa harrastuksessaan. John Deere auttaa maanviljelijöitä tulemaan paremmiksi maanviljelijöiksi.

Yhteistä näille kaikille on tiukka keskittyminen yhteen asiaan ja sen tekeminen kilpailijoita selvästi paremmin. Mitä tarkemmin määritelty sisältömissio on, sen parempi.

3. Määritä liiketoiminnalliset mitattavat tavoitteet

Sisältöstrategialla pitää aina olla selkeät liiketoiminnalliset mitattavat tavoitteet. Koska sisältöjen avulla yritys voi parantaa omaa liiketoimintaansa hyvin eri tavoin, tässä kohti yrityksen kannattaa miettiä laajasti ja ennakkoluulottomasti, mitä päämääriä sen kannattaa tavoitella.

Sisältöjen keinoin yritys voi parantaa markkinointia, myyntiä, asiakaspalvelua, tuotekehitystä, sisäistä viestintää, haluttavuuttaan työpaikkana, sitouttaa olemassa olevia asiakkaita, hankkia uusia asiakkaita, vaikuttaa sidosryhmiin jne.

Tärkeintä on päättää oman liiketoiminnan ja tilanteen perusteella omat tavoitteet ja myös mittarit niille.

4. Konsepti, prosessit ja aikataulutus kuntoon

Sisältöstrategian toteuttaminen on yksinkertaistetusti oman median rakentamista halutulle tarkkaan rajatulle kohderyhmälle. Omassa mediassa oleellista on konsepti, jotta kaikki tekijät tietävät mitä sisältöjä tehdään, kenelle, miksi ja miten. Kun konsepti on kirkas, toteutus on helpompaa ja tehokkaampaa ja tulokset parempia.

Sisällöntuotannon prosessit ja aikataulutus pitää myös saada kuntoon ellei yrityksen sisältötiimi halua saada aikaan isoa sekavaa kaaosta, jonka lopputulos on parhaimmilaankin hädin tuskin tyydyttävä.

5. Resurssoi realistisesti ja pitkäjänteisesti

Yrityksen kyky toteuttaa luomaansa tavoitteellista suunnitelmaa on kriittinen ja usein aliarvioitu kohta sisältöstrategiassa. Sisältöjen avulla vaikuttaminen omiin asiakkaisiin on suurelle osalle yrityksistä uudenlaista ja pitkäjänteistä tekemistä. Se myös vaatii erilaista osaamista: taitavia kirjoittajia, tarinankerronnan käsikirjoittajia, visualisteja, hyviä valokuvaajia, animaattoreita, liikkuvan kuvan ammattilaisia, dramaturgeja jne.

Yrityksen kannattaa rakentaa oma sisältötiimi, joka vastaa sisältöstrategian toteutuksesta ja sen jatkuvasta parantamisesta. Kaikkea tekemistä ei kannata ulkoistaa.

Yrityksen kannattaa etsiä sisältöstragiaan sopivimmat kumppanit, jotka auttavat yrityksen sisältötiimin kouluttamisessa, sisältöstrategian jatkuvassa sparraamisessa ja pystyvät myös joustavasti auttamaan tekemisessä. Osa tekemisestä kannattaa ulkoistaa.

Kaikelle tälle tekemiselle pitää luonnollisesti olla realistinen pitkäjänteisen tekemisen mahdollistava budjetti. Koska sisältöstrategian toteuttaminen ei voi olla lisänä kaikkeen muuhun yrityksen tekemiseen, varat tekemiseen pitää löytää säästöistä muualta. Yritykset, joille sisältöstrategian toteuttaminen on sisältömarkkinointia ja oman median rakentamista, ovat siirtäneet rahoituksen tähän tekemiseen vähentämällä aikaisempaa tehottomammaksi osoittautunutta perinteistä mediamainontaa.

6. Mittaa, analysoi ja paranna

Koska sisältöstrategian toteuttaminen ei ole yksittäisten pikamatkojen juoksemista vaan pitkäjänteinen maraton, jatkuva mittaaminen, analysointi ja tekemisen parantaminen ovat oleellinen osa sisältöstrategiaa.

Kun mittarit on valittu oikein ja niiden toteutumista seurataan, yrityksen sisältötiimi voi koko ajan analysoida tekemisensä tuloksia ja parantaa toimintaansa analyysin pohjalta. Parhaimmillaan sisältöstrategia onkin tavoitteellinen suunnitelma, jota kehitetään ja parannetaan ketterän kehityksen menetelmin jatkuvasti.