Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Kolme hyvää infografiikkaa sisältömarkkinoinnista

Poimin visuaalisen vappuviikon iloksi kolme mielestäni hyödyllistä infografiikka laajasta infograafien valikoimasta ennen kaikkea b2b-sisältömarkkinoinnista kiinnostuneille. Kutakin kuvaa klikkaamalla pääset infograafin lähteelle.

Näiden kolmen lisäksi olen kerännyt kolmekymmentä sisältömarkkinointiin liittyvää infografiikkaa Pinterest-sivuilleni.

Mitkä ovat sinun infografiikan suosikkejasi ja mihin niitä keräät? Kerro kommenteissa.

22 Ways to Create Compelling Content - Infographic
Like this infographic? Get more content marketing tips from Copyblogger.

Kerro ja jaa kommenteissa mitkä ovat sinun mielestäsi hyviä ja hyödyllisiä infograafeja?

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Kolme syytä miksi sisältömarkkinointi epäonnistuu

Piirros: Tom Fishburne

Sisältömarkkinointi voi olla voimakas väline, oikein tehtynä. Kun yritys tuottaa sellaista relevanttia ja kiinnostavaa sisältöä, joka auttaa asiakasta menestymään ja olemaan parempi siinä mitä tekee, ollaan oikeilla jäljillä.

Väärin tehtynä sisältömarkkinointi on pelkkää rahojen haaskausta. Tämän kirjoituksen kuvituksena oleva Tom Fishburnen piirros tiivistää pieleen menneen sisältömarkkinoinnin. Kun yritys puhuu vain itsestään ja tuotteistaan journalistisin keinoin, kuluttaja kokee sen piirroksen mukaisesti. Asiakas tympääntyy ja yrityksen rahat menevät hukkaan.

Miksi sitten niin moni yritys sortuu tähän? Yhtä vastausta tähän ei ole. Nostan esiin muutamia omia havaintojani.

  1. Sisältömarkkinointi vaatii sellaisia taitoja ja oivallusta, jota perinteisessä markkinointiorganisaatiossa ei ole. Koska markkinointi ja mainonta on tottunut viestimään yrityksestä ja sen tuotteista, niin tottakai sisältömarkkinointikin tekee sitä samaa. Ymmärrettävä virhepäätelmä.
  2. Sisältömarkkinointi on pitkäjänteistä jatkuvaa toimintaa. Maratoniksi usein kutsuttu markkinoinnin laji. Mutta koko markkinoinnin ja mainonnan ajatus pohjautuu lyhyisiin mitattaviin kampanjoihin. Tämän kampanjapohjaisen ajatustavan muuttaminen jatkuvaksi pitkäjänteiseksi asiakaslähtöiseksi vuoropuheluksi ei ole helppo tehtävä.
  3. Harvassa markkinointiviestinnän toimistossa on syvällistä sisältömarkkinoinnin osaamista. Jos yritys kysyy sieltä apua, lopputulos voi valitettavasti olla Fishburnen piirroksen mukainen.
Nyt heitän pallon teille lukijani. Kommentoikaa, miksi sisältömarkkinointi on yritysten markkinoinnissa vaikeasti omaksuttava väline?
Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Niche toimii hyvin sisältömarkkinoinnissa – Tarkasti osuva sisältö on parasta

Marketoon Studios tekee sisältömarkkinointia pilapiirroksen voimalla, usein niche-kohderyhmille.

Viikko sitten kuvitin kirjoitukseni Tom Fishburnen osuvalla piirroksella, joten nyt on hyvä hetki nostaa esiin Fishburnen yrityksen Marketoon Studios´n tapa tehdä osuvaa sisältömarkkinointia hyvin pienille niche-kohderyhmille.

Tom Fishburne perustelee kirjoituksessaan ”Why your content marketing riches can be found in the niches”  ytimekkäästi, miksi hyvin tarkalle ja pienelle kohderyhmälle tehty hyvä sisältö resonoi ja toimii.

Usein laajalle kohderyhmälle tehty sisältö on persoonatonta eikä viehätä lopulta ketään. Pienelle tarkalle kohderyhmälle tehty sisältö sen sijaan voidaan tehdä osuvaksi, persoonalliseksi, kirkkaaksi ja selväksi. Voidaan puhua kuin kaveri puhuisi kaverille alan omalla slangilla. Ja jos et ole tuota tarkkaa kohderyhmää, et välttämättä edes ymmärrä mistä puhutaan.

Fishburnen Marketoon Studios on luonut pilapiirroskampanjoita hyvin pienille kohderyhmille kuten tietokannan ylläpitäjät, tilintarkastajat ja ”in-app” median ostajat. Jokainen kampanja on ollut eksklusiivinen ja siksi osunut hyvin.

Fishburnen mukaan tämä pätee kaikkiin sisältömarkkinoinnin muotoihin, ja olen samaa mieltä. Tarkasti osuva sisältö on parasta.

Pienet tarkat kohderyhmät ovat yritysten sisältömarkkinoinnille iso mahdollisuus. Hyvä sisältö resonoi ja luo luottamuksen.

Lisäksi, tarkat kohderyhmät ovat niin pieniä, että mediayhtiöt eivät tuota heille tarkasti kohdennettua sisältöä, koska se ei ole mediayhtiöille taloudellisesti kannattavaa.

Pienet kohderyhmät ovat vapaana. Kuka ehtii ensin?

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

6 oleellista asiaa sisältömarkkinoinnista

Sisältömarkkinoinnin nousu alkoi kun yritykset huomasivat, että perinteinen yksisuuntainen mainonta ei enää toimi samalla tavalla kuin ennen. Piirros: Tom Fishburne.

”Sisältömarkkinointi on vahva väline”. Näin otsikoi uusin Mainostaja-lehti (1/2013) juttunsa, johon minuakin oli haastateltu. Nyt kun luin jutun uudestaan, huomasin että jutussa oli yksi puute. Nostan sen esiin nyt: Viisi haastattelussa kertomaani asiaa sisältömarkkinoinnista ja se kuudes kertomatta jäänyt, jota olisi pitänyt korostaa. Olkaa hyvät:

1. Sisältömarkkinointi on vanha laji

Sisältömarkkinointi ei ole uusi markkinoinnin laji. Sen historia ulottuu yli 100 vuoden päähän. John  Deeren The Furrow -aikakauslehti on maailman vanhin edelleen julkaistava asiakaslehti ja vanhin esimerkki sisältömarkkinoinnista, mitä olen löytänyt.

2. Sisältömarkkinoinnin uusi nousu alkoi 2009

Vuonna 2009 sisältömarkkinointi alkoi herättää uutta laajempaa kiinnostusta Yhdysvalloissa. Yritykset olivat huomanneet, että  perinteinen yksisuuntainen, ”huutava” markkinointiviestintä ja mainonta eivät enää toimi samalla tavalla kuin ennen.

Internet on tuonut mukanaan sisältöjen ja viestien ylitarjonnan, jossa vain parhaat, hyödyllisimmät, kiinnostavimmat ja viihdyttävimmät sisällöt nousevat esiin ja lähtevät leviämään sosiaalisessa mediassa. Jos yritys ei pysty tällaisia sisältöjä tuottamaan, mutta sen kilpailija pystyy, erinomaista sisältöä tuottava yritys voittaa muuten  tasaväkisessä kilpailussa.

Vuotta 2012 voi pitää sisältömarkkinoinnin läpimurtovuotena Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Vuodesta 2013 on tulossa Suomessa sisältömarkkinoinnin voimakkaan heräämisen vuosi.

3. Kolme nousun estettä jotka ovat poistuneet

Sisältömarkkinointi on lähtenyt nousuun senkin vuoksi, että kolme sisältömarkkinoinnin yleistymisen estettä on poistunut.

Ensimmäiseksi: Kuluttajat ovat yhä vastaanottavaisempia yritysten tuottamalle sisällölle, kunhan nämä sisällöt ovat olennaisia, hyödyttäviä tai viihdyttäviä. Internet on opettanut, ettei hyvän sisällön tuottajan tarvitse olla mediayhtiö.

Toiseksi: Hyviä journalisteja ja muita sisällöntuottajia toimii freelancereina ennätysmärä mediayhtiöiden irtisanomisten jälkeen. Aikaisemmin hyvistä sisällön taitajista oli pulaa ja he halusivat työskennellä mediayhtiöissä eivätkä yritysten markkinointiviestinnässä.

Kolmanneksi: Teknologia on mahdollistanut, että kuka tahansa voi alkaa julkaisijaksi ja mediaksi ilman suuria merkittäviä investointeja.

4. Sisältömarkkinoinnissa juttujen sankari on asiakas

Jokaisen sisältömarkkinointia vakavasti pohtivan yrityksen kannattaa suunnitella sisältöstrategiansa tarkasti. Sisältömarkkinoinnissa ei kerrota yrityksestä eikä yrityksen tuotteista vaan sisältömarkkinoinnissa juttujen sankari on yrityksen asiakas.

Yksi tärkeimmistä kysymyksistä sisältömarkkinoinnissa onkin, missä asiassa tai asioissa yritys voi kasvaa kuluttajan tärkeimmäksi ja hyödyllisimmäksi tiedon tuottajaksi. Sisältömarkkinoinnissa tärkeää on myös ymmärtää, että kyse on suunnitelmallisesta maratonista eikä yksittäisistä pikaisista kampanjoista.

5. Suurin haaste on hyvän sisällön tuottaminen

Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa tehtyjen tutkimusten mukaan suurimmat sisältömarkkinoinnin haasteet liittyvät sisältöön. Yritykset eivät kykene tuottamaan tarpeeksi paljon sisältöä eivätkä tarpeeksi hyviä ja laadukkaita kuluttajia kiinnostavia sisältöjä.

Ratkaistakseen tämän ongelman yritykset ovat alkaneet palkata journalisteja ja muita sisällöntuotannon ammattilaisia markkinointiinsa. Silti suurin osa yrityksistä edelleen yrittää itse tuottaa sisältöjä, jotka valitettavan usein ovat liian markkinoinnillisia eivätkä ole hyvää sisältömarkkinointia.

Tästä päästäänkin aasinsiltana siihen asiaan, mikä haastattelussa jäi selvästi sanomatta: Mitä sitten on hyvä sisältömarkkinointi?

6. Mitä hyvä sisältömarkkinointi on?

Hyvässä sisältömarkkinoinnissa yritys unohtaa hetkeksi myynnin ja markkinoinnin, ja luo omalle kohderyhmälleen sellaista sisältöä, jonka avulla nämä pystyvät tulemaan paremmiksi siinä mitä tekevät. Kun yritys auttaa sisältöjen avulla omia asiakkaitaan tulemaan paremmiksi ja menestymään, myy myös paremmin.

Hyvä sisältömarkkinointi on aina hyödyllistä tai viihdyttävää, ja tämän hyödyn tai viihdyttävyyden määrittää aina lukija – ei sisällön tuottanut yritys. Hyvässä sisältömarkkinoinnissa yritys itse haluaa ylpeänä ja avoimesti kertoa tuottaneensa mainion sisällön.

Huonossa sisältömarkkinoinnissa sisällöt eivät kuluttajan mielestä ole hyödyllisiä tai viihdyttäviä. Piilomainonta ja tuotesijoittelu eivät ole sisältömarkkinointia laisinkaan, vaan ne ovat edelleen piilomainontaa ja tuotesijoittelua.

Heitän nyt pallon teille lukijani. Opitaan yhdessä. Mitä oleellista jäi edelleen kertomatta sisältömarkkinoinnista?

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Sisältöstrategiasta pysyvä kilpailuetu – case John Deere

Kansainvälinen maa- ja metsätalouskoneita valmistava ja myyvä John Deere on esimerkki siitä, miten sisällöt ovat osa pysyvän kilpailuedun rakentamista.

Ennätyksellisen hyvää tulosta finanssikriisin keskellä

2000-luku on ollut vaikeaa aikaa finanssikriiseineen ja taantumineen mille tahansa yrityksille. Silti John Deere on porskuttanut niin hyvin, että yhtiön pääjohtaja kehui helmikuun tulosinfossa näin:

”John Deere on tehnyt ennätyksellisen hyvää tulosta jo 11 vuosineljännestä peräkkäin. Vuosi 2013 on alkanut myönteisesti ensimmäisen neljänneksen ennätystuloksella, mikä luo jälleen perustan menestyksekkäälle vuodelle”

Asiakkaita menestymään auttava sisältö ja myynti

John Deeren loistavan menestyksen takana on pitkäjänteisyys monessa asiassa: yrityskulttuurissa, tuotekehityksessä, jälleenmyyntiverkostossa ja asiakkaita auttavassa luottamuksellisessa asiakassuhteessa. Sisältömarkkinointi auttaa näistä erityisesti jälkimmäisessä. Katsotaan miten.

Kun sisältömarkkinointi (=auttaa sisältöjen avulla asiakkaita tulemaan paremmiksi siinä mitä tekevät) yhdistyy asiakkaita auttavaan, tukevaan ja konsultoivaan jälleenmyyntiverkostoon (=auttavat asiakkaita menestymään eivätkä vain myy), John Deere on pystynyt rakentamaan sellaisen kilpailuedun, jota on vaikea kopioida. Jälleenmyyjät käyttävät hyviä sisältöjä hyväkseen jakamalla John Deeren erilaisia asiakaslehtiä asiakkailleen.

Analyytikko Adam Fleck sanoo tästä kilpailuedusta Fortune-lehdessä näin:

While its competition has struggled to build a network of salesmen, Deere’s equipment dealers are an open secret of its success. Dealers work closely with farmers to customize a machine’s weight, traction, and accessories (Bluetooth speakers, mini-fridges) and consult with their clients as new products become available. A good dealer, says Adam Fleck, an analyst at Morningstar, is essentially serving as a trusted adviser, not just as a salesman. ”That’s what has allowed Deere to dominate the market,” he says.

Hyvin vaikuttavaa. Kun auttaa asiakkaita menestymään ja tulemaan paremmiksi eikä vain myy, myykin paremmin.

John Deere on sisältömarkkinoinnin pioneeri, mistä kannattaa lukea tammikuisesta kirjoituksestani ”113 vuotta sisältömarkkinointia toi yli miljoonan levikin 14 kielellä yli 40 maassa”. (Se on saanut vähän lukukertoja huonon otsikoinnin vuoksi –> oppitunti itselle otsikoinnin merkityksestä.)

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Yritykset tarvitsevat sisältökulttuurin – Mitä ei tapahtunut kun Burger Kingin Twitter-tili hakkeroitiin?

Viikko sitten maanantaina Burger Kingin Twitter-tili hakkeroitiin. Burger King nousi hetkessä mainekriisin keskelle, tuli yllätetyksi eikä reagoinut.  Mainio oppimisen paikka meille muille.

Opettavaisinta minulle Burger Kingin mainekriisissä oli se, miten Burger King ei reagoinut päästessään valokeilaan, kun sai sosiaalisen median huomion täydellisesti itseensä hetkeksi. Yritykset käyttävät miljoonia päästäkseen valokeilaan, ja kun sinne kerrankin pääsee ilmaiseksi, jähmehdytään paikalleen. Kallis oppitunti.

3 oppia miten ei kannata toimia

Joe Lazauskas analysoi tuoreeltaan Burger Kingin hakkerointitapauksen oivaltavassa kirjoituksessaan  After Hack, Burger King Needed a Brand Publishing Response, josta poimin seuraavat 3 oppia, miten ei kannata toimia:

1. Hakkerointi yli kaksinkertaisti Burger Kingin Twitter-tilin seuraajamäärän, mutta Burger King ei reagoinut tähän yllättävään suosioon millään kiinnostavalla tavalla. Kun viimein Burger King sai tilinsä takaisin, koko hakkerointi ja pöhinä kuitattiin mielenkiintoisena päivänä: “Interesting day here at Burger King, but we’re back! Welcome to our new followers. Hope you stick around!

2. Facebookissa Burger King oli hiljaa Twitter-tilinsä hakkeroinnista ja viimeisin Facebook-päivitys oli 25 sentin alennuskuponki kahvista. Ihan kuin Facebook-tilikin olisi hakkeroitu.

3. Kun sosiaalinen media pöhisi hakkeroinnista, Burger Kingin viestintä oli virallistakin virallisempaa: “We have worked directly with administrators to suspend the account until we are able to re-establish our legitimate site and authentic postings.” Oma pöhinä puuttui kokonaan.

Kun pääset valokeilaan, ole valmis hyödyntämään se

Mitä sitten Burger Kingin olisi kannattanut tehdä? Lyhyesti: Ottaa oppia Oreasta, joka käytti hyväkseen Suber Bowlin sähkökatkon oivallisella ja nopealla tavalla twiittaamalla: ”Power out? No problem. You can still dunk in the dark” ja loi myönteistä pöhinää sosiaaliseen mediaan.

Joe Lazauskasin mukaan, ja allekirjoitan tämän, Burger Kingin olisi kannattanut osallistua hakkerointia seuranneeseen pöhinään aktiivisesti.

Burger King oli huomion keskipisteenä, mutta ei osannut käyttää sitä hyväkseen, vaikka ei olisi tarvinnut muuta kuin kiittää hyvistä vitseistä, poimia muutama valittu meme ja julistaa pikakilpailu parhaan memen löytämiseksi, esimerkiksi Facebookissa. Vain Twitter oli hakkeroitu, ei koko Burger Kingin viestintää ja muuta sosiaalisen median vuorovaikutusta.

Vaihtoehtoinen lopputulos: Hakkerointi olisi kääntynyt myönteisemmäksi julkisuudeksi, eri sosiaalisen median seuraajamäärät olisivat kasvaneet enemmän ja Burger King olisi saanut paljon myös myönteistä medianäkyvyyttä.

Ennen kuin vastaan kysymykseen miksi Burger King ei pystynyt reagoimaan nopeasti ja Oreo pystyi, teen oppimisen vuoksi syrjähypyn Ville Tolvasen mainioon ja lukemisen arvoiseen postaukseen ”Viesti maaimalle” ja sen kommentointikeskusteluun, jossa Esa Luoto nostaa esiin resurssien niukkuuden suomalaisten yritysten markkinointiviestinnässä: ”Siellä täällä liikkuvana propagandakonsulttina pitää muistuttaa yhdestä realiteetista, joka kirjoituksesta uupui: resurssien niukkuus.”

Sisältökulttuurista avain nopeaan reagointiin

Mutta onko kyse todella liian vähistä tai niukoista resursseista? Jos yrityksessä ei ole sisältökulttuuria, ei edes Burger Kingin kaltainen jättiläinen pystynyt reagoimaan vaikka resurssit ovat suomalaisittain valtavat.

Väitänkin, että jos yrityksessä sisältökulttuuri on kunnossa, pienilläkin resursseilla pystyy reagoimaan nopeisiin ja yllättäviin tilanteisiin ja kääntämään ne viestinnällisesti voitoksi. Suomalaiset kansainvälisesti pienet haastajayritykset pystyvät rakentamaan markkinointiviestinnän nopeasta reagointikyvystä kilpailuedun, jos niin haluavat.

Tähän vain tarvitaan sitä, että yrityksessä on sisältöstrategia ja sisältömarkkinointi kunnossa ja jalkautettu. Kuinka monessa suomalaisessa yrityksessä on?

Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Coca-Cola tavoittelee liikevaihdon tuplaamista sisältömarkkinoinnin keinoin: ”Content 2020” missio

Coca-Colan nykyinen markkinointimissio pohjautuu sisältömarkkinointiin, ja jos olet ollut sisältömarkkinoinnista kiinnostunut, olet jo nähnytkin Coca-Colan ”Content 2020” videot.

Niitä kannattaa katsoa useamminkin, sillä ”Content 2020” on vasta lähtölaukaus tämän vuosikymmenen isolle markkinoinnin mullistukselle.

Nykyhetken tiivistää hyvin Coca-Colan Jonathan Mildenhall (Vice President of Global Advertising Strategy and Creative Excellence):

All advertisers need a lot more content so that they can keep the engagement with consumers fresh and relevant, because of the 24/7 connectivity. If you’re going to be successful around the world, you have to have fat and fertile ideas at the core.

”Content 2020” -mission 9 tärkeää kohtaa

Tässä omat poimintani ja oppini ”Content 2020” -videoista, miksi ”Content 2020” on niin merkityksellinen ja tärkeä:

1. Coca-Cola siirtyy luovasta erinomaisuudesta sisältöjen erinomaisuuteen.

2. Kertomiensa tarinoiden avulla Coca-Cola herättää keskustelua ja ansaitsee suhteettoman suuren osuuden populaarikulttuurista.

3. Coca-Colan täytyy reagoida yhä uudestaan herättämäänsä keskusteluun  365 päivää vuodessa.

4. Coca-Cola siirtyy yksisuuntaisesta tarinankerronnasta dynaamiseen tarinankerrontaan (kannattaa katsoa videolta miten Coca-Cola tämän tekee).

5. Datan merkitys on suuri ideoiden ja näkemyksen luomisen perustana.

6. Jokaisen tarinan pitää luoda arvoa ja merkityksiä kuluttajien elämässä.

7. Coca-Colan täytyy luoda sisältöjä jotka auttavat rakentamaan  maailmasta paremman paikan elää.

8. Kaikkea sisältöä mitataan ja tutkitaan Coca-Colan bisnestavoitteista, joista yksi on liikevaihdon tuplaaminen

9.” 70-20-10″ malli sisällön luomiseen. Mallissa 70% on vähäriskistä sisältöä, jonka avulla peruselanto ansaitaan ja jonka tekemiseen kulutetaan 50% ajallisista resursseista. 20% on innovatiivista tutkivaa ”mikä toimii” sisältöä, jonka luomiseen käytettään 25% resursseista. 10% on riskipitoisten täysin uudenlaisten ideoiden luomista  ja tähän panostetaan  25% resursseista. (Tämä malli kannattaa katsoa videolta (0sa 2) muutamaan otteeseen ja tämän jutun kuvakaappaus on videolta ”70-20-10” -mallin kohdalta).

Mitä ”Content 2020” tarkoittaa käytännössä?

Mitä sitten ”Content 2020” -missio tarkoittaa käytännössä, sillä mistään täysin uudesta asiasta ei ole kyse. ”Content 2020” -julistus on syntynyt vuonna 2011, joten tuloksiakin jo täytyy näkyä.

Suomessa ainakin jostain tuloksista kuullaan tämän viikon torstaina 7.2.Vapa Median ja Helsingin yliopiston järjestämässä Sisältöstrategiaseminaarissa, jonka pääpuhujana on Coca-Colan kansainvälisen tutkimusosaston johtaja Johan Houben.

Yksi näkyvä tulos on Coca-Colan yrityssivuston uusiutuminen sisältöpainotteiseksi. Jokainen voi käydä katsomassa miten sisältömarkkinointi muuttaa kansainvälisen suuren pörssiyrityksen yrityssivustoa, joka muistuttaa nyt enemmän aikakauslehden verkkosivustoa kuin pörssiyrityksen saitin etusivua. Coca-Colasta on kasvanut mediayhtiö.

Ensi viikolla opin ja bloggaan toisesta virvoitusjuoma-alan mediayhtiöistä Red-Bullista, joka on vienyt ”Content 2020” -ajattelun vielä pitemmälle. Sitä ennen kannattaa katsoa Coca-Colan ”Content 2020” -videot.

Coca-Cola ”Content 2020” -videot:

Katso videot ja kommentoi mitä havaitsit, mitä opit ja mitä mielestäsi videoista puuttuu?