Kategoriat
Internet Mediabisnes Tulevaisuus

Suomalainen tulevaisuusraportti sosiaalisen median vaikutuksista

VTT on julkaissut Somed-projektiin liittyvän raportin sosiaalisen median mahdollisista vaikutuksista yhteiskunnan eri alueille ja yrityksiin lähivuosina. Raportissa (linkki-pdf) tutkijat ovat löytäneet viisi pääasiallista kehityslinjaa:

As a conclusion of the social media roadmap, we present the following five main development lines that are triggered by social media applications.
1. Transparency. The transparency of activities is a key feature in social media and it will be expected in other areas as well.
2. Rise of ubiquitous participatory communication model. Basically, two-directional and community-based communication will increase interactivity in every field, where it has some added value such as new services and improved user experience.
3. Reflexive empowerment. The rise of social media increases the empowerment of
the citizens in many instances.
4. Personalization/fragmentation vs. mass effects/integration. The key tension in
the utilisation of social media is the dialectic of the fragmentation and integration.
5. New relations of physical and virtual worlds. The fifth development line is the new relations between physical, i.e. daily activity environment of the people, and virtual worlds. practices induced by social media, e.g. communication, participation,
co-creation, feedback and rating, get more common in daily environment.

Kategoriat
Tulevaisuus

Ennakointia sosiaalisesta mediasta vuonna 2009

Trendsspottingin tuottamia näkemyksiä mihin sosiaalinen media menee vuonna 2009. Tätä kannattaa lukea heikkoina signaaleina. Ja palata hymy huulilla vuoden päästä.
Social Media Influencers Predictions 2009 By Trendsspotting
View more presentations or upload your own. (tags: trendsspotting spotting)
Kategoriat
Johtaminen Mediabisnes Tulevaisuus

Iltalehden yt:ssä Suomen iltapäivälehdistö seuraa Norjan esimerkkiä

Tämänpäiväistä tietoa Iltalehden yt-neuvotteluista ei voi pitää yllätyksenä. Päivän uutisen mukaan Iltalehti suunnittelee laajoja uudelleen järjestelyjä toimintaansa ja arvio vähentämistarpeeksi enimmillään 30 työpaikkaa henkilötyövuotta ja samalla suunnittelee noin 60 määräaikaisen työpaikan vakinaistamista. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että printistä vähennetään väkeä ja online-osaajien & monikanavaisesti toimivien määrää lisätään.

Norjan suurimmassa ja johtavassa iltapäivälehdessä VG:ssä tämä on jo tapahtunut. VG:n päätoimittaja Espen Egil Hansen:

In the publishing house of VG we have, with success, chosen the model of focus. We have two companies, two boards, to editorial departments, to chief editors, two managing directors and so on. We cooperate where appropriate for both organizations (which means a lot), but at the same time we are free to choose whatever necessary in order to succeed on our own platform. We’ve made some tough choices. While down-sizing by 100 people in the print organization we hired 40 more online. No one was moved from print to online. With this model of focus we’ve achieved the number one position online and in the print market. Both editions have for the last couple of years been very profitable. (Lihavointi Mediablogin.)

Printtiä tekevien ja nettiä hyljeksivien iltapäivälehtien toimittajien ja mediamyyjien kannattaisi olla huolissaan omista työpaikoistaan. Kuten VG:n esimerkki osoittaa, media haluaa verkkopalveluihinsa aivan uudenlaista osaamista. Onko sinulla sitä?

Ja pian Ilta-Sanomat seuraa samaa polkua.

Kategoriat
Johtaminen Mediabisnes Tulevaisuus

Viestintäalan muutostekijöitä -esiselvitys julkaistu

Viestinnän keskusliitto julkaisi Viestintäalan muutostekijöitä -esiselvityksen verkkosivuillaan: Viestintäalan muutostekijöitä (pdf) (702 KB). Tätä kommentoin aiemmin tänään tässä kirjoituksessa.

Kategoriat
Johtaminen Mediabisnes Tulevaisuus

Strategista pohdintaa viestintäalan muutostekijöistä

Viestinnän keskusliitossa ollaan tekemässä ansiokasta strategiatyötä ja tulevaisuuskartoitusta toimialan keskeisistä muutostekijöistä. Oletuksena on että nykyinen taloustilanne ja maailmanlaajuinen talouskriisi tulee entisestään vahvistamaan ja nopeuttamaan toimialan murrosta, minkä uskon pitävän paikkansa. Tulevian vuosina nähdään myös Suomessa koko viestintäalan – ja myös markkinointialan – muotoutuminen uuteen uskoon. Luova tuho musertaa toisia ja luo uusia mahdollisuuksia toisille.

Listaanpa tässä keskeiset kuluttajien ja mainostajien tarpeista nousevat muutostekijät, jotka esiteltiin tiistaina strategiatyön käynnistysseminaarissa strategiatyöhön osallistuville, joihin itsekin kuulun työryhmässä: teknologia mahdollistajana.

  • Viesti menee perille – Mainonnan kohdentaminen ja mittaaminen tehostuu
  • Osaaminen erottuu – Kuluttajan ja tuottajan roolit sekoittuvat
  • Jättiläisetkin horjuvat – Liiketoimintaympäristön muutosvauhti kiihtyy
  • Jatkuva uudistuminen – Innovointi ei ole vaihtoehto vaan välttämätöntä
  • Kohderyhmät pienenevät – Asiakkaiden erityistarpeet huomioitava
  • Ubiikki mainonta – Mainonnan volyymi kasvaa ja mainontatavat monipuolistuvat
  • Silloin kun sinulle sopii – Kuluttajat yhä vaativampia ja tietoisia
  • Yksin et pärjää – Verkostoitumisen merkitys kasvaa
  • Omasta mielestäni kolme keskeisintä ja vaikuttavinta muutostekijää ovat:

    1. Mainonnan kohdentaminen ja mittaaminen tulevat nousemaan yhä tärkemmäksi tulevaisuudessa. Markkinoijat tietävät asiakkaistaan yhä enemmän, alkavat johtaa asiakkuuksiaan uusilla työkaluilla aikaisempaa paremmin ja vaativat kustannustehokasta tuloksellisuutta markkinointiin. Medialle tämä merkitsee omien lukijoidensa tuntemista paljon paljon nykyistä paremmin.
    2. Kuluttajat ovat yhä vaativampia ja haluavat sisällön ja markkinoinnin silloin kuin heille sopii. Tämä on melkoinen haaste niin sisällön tekijöille kuin markkinoijillekin. Tämä muutostekijä liittyy hyvin läheisesti kohderyhmien pienentymiseen, sillä vaativat kuluttajat eivät halua massoille tuotettuja viestejä vaan heille räätälöityjä viestejä. Miten personointi voidaan tehdä kannattavasti ja kuinka personoiduksi media ja markkinointi voidaan rakentaa, on oleellinen kysymys jokaiselle mietittäväksi.
    3. Kuluttajan ja tuottajien roolien sekoittuminen. Kuluttaja ei halua enää olla passiivinen vastaanottaja ja ostaja vaan hän haluaa osallistua, tuottaa sisältöä, vaikuttaa ostamiensa palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen ja arvoihin. Tuottajana toimiva median kuluttaja on tulevaisuudessa yhä arvokkaampi medialle ja mainostajalle, mutta arvon hyödyntäminen vaatii uuden oppimista.
    Kategoriat
    Internet Journalismista Mediabisnes Tulevaisuus

    Jälkikirjoitus: Median muutos 2005-2007

    Kun helmikuussa 2005 aloitin Mediablogin kirjoittamisen, sosiaalinen tai yhteisöllinen tai kansalaisjournalistinen media – miten kukin haluaa sitä nimetä – oli mediayhtiöiden näkökulmissa joko täysin tuntematon ilmiö tai korkeintaan marginaaliseksi havaittu mielenkiinnoton nettihörhöily. Vain muutamat pioneerit ja ensimmäiset visionääriset mediayhtiöiden johtajat olivat alkaneet nähdä yhteisöllisen median ja journalistisen median yhdistämisessä enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia ja olivat alkaneet omien joukkojensa käännytystyön.

    Nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemmin on jälkikirjoituksen aika, sillä suomalainen media on yleisesti sanoen osoittanut innovatiivisuutensa ja muutoshalunsa: sosiaalinen media nähdään nyt mahdollisuutena ja internet merkittävänä liiketoiminnan kasvattajana. Vaikka suomalaisten mediayhtiöiden askeleet media-alan muutoksen polulla ja internetin journalistisessa ja liiketoiminnallisessa hyödyntämisessä ovat vasta ensimmäisiä kunnollisia, ne ovat strategisesti isoja askeleita, joiden tulokset näkyvät jo nyt ja vielä selvemmin muutaman vuoden kuluttua.

    Kategoriat
    Internet Journalismista Mediabisnes Tulevaisuus

    Yhteenveto: Skenaarioita mediasta vuonna 2020

    Tässä yhteenvetona blogissani ja muualla julkaistuja skenaarioita mediasta vuonna 2020. Palataan silloin tarkastelemaan näitä kirjoituksia ja hymyilemään, sillä tulevaisuus ei tule ilman yllätyksiä.

    Kategoriat
    Mediabisnes Tulevaisuus

    Radio vuonna 2020

    Median tulevaisuuksien skenaariosarja jatkuu ja nyt vuorossa radio vuonna 2020. Skenaarion laati Tuija Aalto, radion ja uuden median ammattilainen Ylellä, ja se löytyy Tuijan blogista: Skip-nappula on parasta radiossa vuonna 2020.

    ”Muutama vuosi sitten yleistyneet ultrapaikalliset audiosisällöt jaksavat viehättää – niiden joukossa kun saattaa olla ihan mitä tahansa naapurin lasten kertomista vitseistä pureviin paikallispoliittisiin analyyseihin. Olen kytkenyt kapulastani paikkatietosuodattimen nuuskimaan 0,7 kilometrin säteellä kaiken mahdollisen tarjolle julkaistun vailla mitään journalistista kriteeriä. Tämän osion kohdalla täytyy tosin olla sormi valmiina skip – nappulalla. Mahdollisuudet sisällöntuotantoon ovat jo kenen tahansa ulottuvilla – kirjastoissa kansalaisten mediatyöasemat ovat ahkerassa käytössä ja ujoimmatkin pöytälaatikkopakinoijat tuntuvat löytäneen ne, ja sisältö on useimmiten sen mukaista. Kansalaismediatuotosten kuuntelu pitää hyvin hereillä ja antaa joskus hyvät naurut. Parhaiden pläjäysten Top 10 – lista on itse asiassa yksi maan vierailluimmista verkkosivuista.

    Skip-nappi on ehkä parasta, mitä radiossa on viimeisen 10 vuoden aikana keksitty. Digitaalinen lähetysvirta kun bufferoituu vastaanottimeen muutaman minuutin segmenteissä niin, että voin aina painaa hyppää eteenpäin -nappia, kun biisi tai puheena oleva aihe ei kiinnosta. ”

    Ajatuksia herättävä skenaario.

    Kategoriat
    Mediabisnes Tulevaisuus

    Tulevaisuuden television tukkoileva alku

    Yle avaa laajan nettitelevision ja -radion Areenan, varoittaa avausvaiheen ruuhkaisuutta etusivullaankin ja julkaisee palvelun joka sanoo juuri nyt: ”Internet Explorer ei voi näyttää WWW-sivua”. Kannattaako avata, jos tietää jo etukäteen että homma ei toimi?

    Sinänsä itse odotettu ja varmasti kohtuullisen hyvä videopalvelu – kunhan alkuhankaluuksista selviävät – näyttää suuntaa television tulevaisuudesta.

    Kategoriat
    Mediabisnes Tulevaisuus

    Kansalaisjournalismia samaan aikaan maailmalla ja Suomessa

    Maailmalla Geoff Dougherty aikoo käyttää saamansa News Challange -apurahan – 340 000 dollaria – 75 kansalaisjournalistin rekrytointiin ja kouluttamiseen Chicagon eri kaupunginosiin luodakseen uudenlaisen paikallisuutisointiin kansalaisjournalismin keinoin keskittyneen verkkomedian.

    Kuvitelkaa jos Suomessa Helsingin Sanomain säätiön julkistaisi vastaavanlaisen apurahan jaettavaksi uudenlaiselle yhteisölliselle ja kansalaisjournalistiselle verkkomedian hankkeelle?

    Sen sijaan Suomessa Journalistiliitto on aloittanut kansalaisjournalistien eettisen ohjeistuksen laadinnan, kertoo uusi Journalisti-lehti. Hyvin käytännönläheisten ohjeiden pitäisi valmistua, tai ainakin ensimmäisen version, syksyllä 2007.