Tuore tutkimus kertoo laajasta terveydenhuollon ylikapasiteetista Suomessa. Samaan aikaan oma ja ystävieni arkitodellisuus terveyskeskusten heikosta palvelukyvystä, hammashoidon saamattomuudesta, sairaanhoitajien ja lääkärien ylityöputkista kun työntekijöitä ei ole tarpeeksi tekemään kaikkea vaadittavaa työtä, psykiatrisen hoidon pitkistä jonoista ja “ei oosta” varsinkin nuorille kertoo laajasta terveydenhuollon alikapasiteetista Suomessa.
Pitkän journalistisen urani aikana olen oppinut luottamaan enemmän omiin havaintoihin ja oppinut myös sen, miten tutkimuksilla voidaan tehdä politiikka tarkoituksenmukaisen tutkimusrajauksen ja näkökulman valinnan keinoin. Tuntematta tarkemmin tutkimusta, on mahdoton sanoa mistä tämä tutkimuksen tulosten ja arkitodellisuuden havaintojen välinen suuri ristiriita johtuu. Loogisimmat vaihtoehdot ovat kuitenkin joko tarkoituksehakuinen tutkimus tiettyjen päätösten aikaansaamiseksi tai pahasti väärin kohdistetut terveydenhuollon resurssit, tai sekä että.
Niin, ja kaiketi tällaisen tutkimustulosten yhteydessä pitäisi mainita ja verrata kuinka suuri osa Suomen bruttokansantuotteesta kuluu terveydenhoitoon. En muista ulkoa osuutta, mutta muistan, että sen perusteella Suomessa ei todellakaan käytetä liikaa rahaa terveydenhoitoon, pikemminkin päinvastoin.
Post a Comment