Pintaa ja pinnan alta

Olen itse ollut niin monessa muutoksessa mukana ja kuunnellut sen verran paljon niitä sairaanhoitajia ja lääkäreitä, jotka hoitavat potilaita, ja käyttänyt itsekin Husin huippuyksiköiden palveluja ja lukenut Husin nykyisestä johtamiskriisistä ja huomannut yhden tärkeän asian jääneen lähes kokonaan huomiotta, joten päätin poistaa varmistimen ja kärjistyksen turvin ladata asikkaan kirjallisen huomion asiasta käytävään keskusteluun.

Jos jollain on jäänyt huomaamatta, niin kriisin voisi kiteyttää näin: Husin johto esikuntineen on suunnitellut organisaatiouudistuksen valtavan koneistonsa johtamisjärjestelmän uudistamiseksi tilaaja-tuottaja-malliksi, mikä nosti lääkärit ja sairaanhoitajat vastustamaan muutosta, mitä taas Husin johto selitti epäonnistuneella viestinnällä. Tässä muutamia otsikoita ja linkkejä MediUutisista:

• Lääkäriliitto pelkää Husin uuden johtamismallin vaarantavan potilaat
• Liitot haukkuvat, Hus torjuu
• Hus ei kyseenalaista lääkärijohtajuutta
• Voi Kari, mikä sotku!

Oman vajavaisen tietoni ja ymmärrykseni perusteella uskallan väittää, että Husin johtamisessa on aikaisemmin, tässäkin tapauksessa ja myös tulevaisuudessa perustavanlaatuinen ongelma, jota ei tämänkaltaisella johtamisjärjestelmällä muuteta vaan ennustan Husin johtamisongelmien jatkuvan. Tämä perusvanlaatuinen ongelma on se, että aivan liian monessa yksikössä ja paikassa elintärkeä hiljainen ruohonjuuritason tieto, ymmärrys ja käsitys hoidon organisoinnin parantamiseksi jää käyttämättä eikä koskaan päädy ylimmän johdon tietoon. Sen sijaan ylin johto on riippuvainen omasta esikunnastaan, joka on muutoksen keskellä politoikoiva ja kyräilevä sakki joka yrittää pelata itselleen muutoksessa parhaat asemat ja tehtävät. Joskus taas muuri on jo alemmalla portalla saamattomassa tai muuten osaamattomassa keskijohdossa. Tieto ei siis kulje alhaalta ylös yhtään sen paremmin kuin ylhäältä alas.

Mikä tahansa johtamisjärjestelmä onkin Husissa, ongelmat eivät tule väistymään, ellei johto ala määrätietoisesti hyödyntää organisaationsa hiljaista tietoa ohi suorien esimiesportaiden, koska sairaalan voimakkaan hierarkkisessa maailmassa viestintä ei koskaan tule kulkemaan alhaalta ylös ja koska Husin kuten niin monen muunkin asiantuntijaorganisaation akilleen kantapäänä on keskijohdon ja ylemmän keskijohdon johtamistaidon heikkous. Kari Nenosen suurin virhe onkin ollut luottaa oman organisaationsa ylemmän johdon johtamistaitoihin liian paljon. Tästä kertoo enemmän kuin osuvasti se, että sairaanhoitajien ja lääkäreiden mielestä heidän käsityksiä ja osaamista ei ole kuunneltu organisaatiouudistuksessa kun taas Kari Nenosen mielestä hoitajien ja lääkäreiden edustajat ovat suunnitteleet koko uuden organisointimallin ja seisovat yksimielisesti sen takana. Loogisena yhtälönä: organisaatiouudistusta suunnitelleet eivät edusta sairaalan ylihoitajia ja lääkäreitä eivätkä ole hyödyntäneet heidän osaamistaan vaan organisaatiouudistuksen syntyyn ovat vaikuttaneet muut syyt.

Huolestuttavalta siis näyttää näin Husin asiakkaan näkökulmasta, sillä jos homma jatkuu näin, hoidon ja yksilöiden organisoinnissa tullaan edelleen tekemään virheitä ja huonoja ratkaisuja, jotka rapauttavat muutoksen keskelle joutuneita huippuyksiköitä ja saavat parhaat työntekijät vaihtamaan työpaikkaa, mikä nykyisen hoitaja- ja lääkäripulan aikana on enemmän kuin helppoa. Näin on jo käynyt ainakin parissa tapauksessa.

Vinkki Kari Nenoselle: lähde kiertämään kentälle työtä tekevien pariin ja järjestä anonyymejä kyselyjä hiljaisen tiedon keräämiseksi ja jalostamiseksi ennen kuin on liian myöhäistä. Työkaluja tähän löytyy kyllä helposti.

Kuva: Pia Hentusen maalaama muotokuva Kari Nenosesta Oulun kaupunginjohtaja-ajalta vuodelta 2007.

Lisäys 22.9: Olen saanut suoria kommentteja, joiden mukaan kuvaamani ongelma ei koske vain isoa Husia vaan näkyy myös pienten kuntien sairaanhoidon järjestämisessä ja organisoinnissa. Sama kuuntelemattomuuden taito siis vallitsee koko alalla Suomessa.