Parasta luettavaa Husin organisaatiouudistuksesta

Parasta luettavaa Husin organisaatiouudistuksesta on kirjoittanut Kauppalehti, joten siteeraan parhaita paloja ja ihmettelen miksi muilta tiedotusvälineiltä oleellinen näyttää jääneen huomiotta eikä suomalaisen erikoisterveydenhoidon kriisin perusongelman, huonon johtamisen, syihin päästä pureutumaan. Kari Nenonen ja Husin hallitus ovat yrittänyt ratkoa tätä huonon johtajuuden ongelmaa, mutta julkisuudessa Nenosesta on syntynyt huonon johtamisen malliesimerkki. Miten tässä näin pääsi käymään? Ja sitten lainauksia Kauppalehdestä tuotantotalouden professorin Paul Lillrankin haastattelun perusteella syntyneistä jutuista (22.9. ja 24.9.):

“Jos toimitusjohtaja Kari Nenonen epäonnistuu ja organisaatiouudistus peruuntuu, se on katasrofaalista.”

“Epäonnistuminen on merkki siitä, että terveydenhuolto ei pysty itsesaneeraukseen. Näivettyminen jatkuu ja päädymme amerikkalaiseen malliin, jossa keskiluokka hoidattaa itsensä yksityisillä ja pienituloiset jäävät kalliisti ylläpidetyn julkisen terveydenhuollon hoidettaviksi.”

“Heti kun organisaatiossa on kaksi tai useampia erikoisalueita, substanssijohtaja ei enää riitä. Tarvitaan numeroilla johtava ammattilainen.”

“Yksi suomalaisen terveydenhuollon perusongelma on ylivarustelu. Sairaaloissa on liikaa hienoja ja kalliita laitteita.”

“- Tämä on “toys for boys” -ilmiö. Jokainen erikoislääkäri haluaa isojen poikien vehkeet, Kun kustannuslaskenta ja budjetointi eivät ole kenenkään hallussa ja kokonaisnäkemys puuttuu, seurauksena ovat massiiviset yli-investoinnit, sanoo professori Paul Lillrank.”

“Kaikki haluavat kalliit tekniset laitteet maksoi mitä maksoi, vaikka järkevämpää olisi perustaa muutama hyvin varusteltu huippusairaala. Erikoissairaanhoidon kustannukset karkaavat 8-9 prosentin vuosivauhdilla kun talous kasvaa pari prosenttia. Siitä Husin uudistusta vastustavat lääkärit eivät pukahda mitään.”

“TKK:nTuotantotalouden professori Paul Lillrank sanoo lääkäreitä “primadonniksi”. Nämä primadonnat koeattavat hänen mukaansa johtaa sairaalaorganisaatioita, mutta tulokset ovat huonoja. Lääkäri on yhä sairaalassa jumalasta seuraava. Vain hän saa koskea potilaaseen, vaikka kokenut sairaanhoitaja osaisi usein saman asian paremmin.”

Comments 2

  1. GranpaIgor wrote:

    Lillrank on varmasti oikeassa. Mutta silti en usko että sitä suoraan kannattaa pitää todisteena että Nenonen on sittenkin taitava johtaja.

    Kaupunginjohtajana aiemmin toimineen Nenosen olisi pitänyt oivaltaa tuleensa erilaisen, jättimäisen asiantuntijaorganisaation johtoon. Ja hänhän on myöntänytkin virheensä jota sinänsä pidän hyvän johtajan merkkinä.

    Aivan yhtä teräviä havaintoja raportoi Jorvin sairaalan eläkkeelle jäänyt hallintojohtaja Heikki Böök keväällä. Pitää muistaa ettei hänkäänollut lääkäri-primadonna ja oli Lillrankin sijasta havainnoinut asioita sisäpiiristä (Lillrank asemasta en ole ihan varma).
    .

    Posted 26 Sep 2008 at 8:49 am
  2. Petja Jäppinen wrote:

    Tuttuni lääkäri, joka oli laitoksessa töissä toistakymmentä vuotta sitten, ihmetteli, miksi Suomessa ei ylipäänsä ole oikeaa johtaja koulutusta suuriin yhteiskunnallisiin laitoksiin, vaan tyydytään akateemiseen pipertelyyn ja kuvitellaan että hyvä ammattireiska on hyvä johtaja.
    Akateemisesta pipertämisestä tuli mieleeni: käykääpä joskus kuuntelemassa muuta luento omalta alaltanne… Kävin tässä taannoin kuuntelemassa miten toimittajia ja tiedottajia koulutettiiin. Opettajan uusin aineisto oli Kekkosen vaalikampanjien ajalta.

    Posted 30 Sep 2008 at 9:13 am

Post a Comment

Your email is never published nor shared. Required fields are marked *