Mitä sinä tarvitsisit juuri nyt, juuri siinä paikassa missä olet? Tai mitä tarvitset huomenna klo 17.03 helpottaaksesi siirtymistäsi arjessa työstä vapaalle? Vaikeita kysymyksiä, joihin harvoin vastataan kunnolla. Kun tulevaisuuden palveluja rakennetaan, ihmisen todellinen arki ja tarpeet jäävät liian usein liian köykäisen tutkimuksen varaan. Eikä palvelu menesty.
On helppo sanoa, että tulevaisuuden kuluttajien palvelut ovat helposti saatavilla olevia ja helposti käytettäviä - ja tietenkin digitaalisesti läsnä kuluttajan arjessa ja pyhässä. Miten ja miksi tällaiset tulevaisuuden palvelut rakennetaan ja mitä kuluttajan ongelmia ja tarpeita ne pohjimmiltaan ratkaisevat?
Tähän ongelmaan yrittää pureutua Dimes Mirror - hankkeessa kehitetty ConsuNaut-työkalu. Työkalun avulla mobiilipalvelujen suunnittelijat voivat etsiä maailmanlaajuisesti ihmisten arjesta hetkiä, joissa ihmisillä on aikaa ja tarvetta käyttää suunniteltua palvelua. Hetken löydyttyä suunnittelijoiden seuraavana tehtävänä on analysoida, mitä ihmiset oikasti tarvitsisivat tuona pienenä hetkenä, ja kehittää palvelua vastaamaan tarvetta mahdollisimman tarkasti.
Kuulostaa hyvälle ja tavoite onkin todella korkealla: “Suomalaiset osaavat jo toteuttaa teknisesti laadukkaita palveluja. Kun suunnittelemme ne palvelemaan globaalia kuluttajaa, olemme tuomittuja onnistumaan. Näemme vielä suuria mahdollisuuksia kehittää palvelua eteenpäin”, julistaa Petri Vasara, ConsuNaut-työkalun kehittäneen Pöyry Consultingin Uudet teknologiat - toimialan johtaja.
ConsuNautin mallilla on tutkittu koko maailman ihmisten liikkumista. Tuloksena löytyi maailmanlaajuinen ruuhka-aika, jolloin samaan aikaan on liikkeellä suurin osa maailman asukkaista. Tämä ruuhkahetki ajoittuu Suomen aikavyöhykkeelle klo 18-19 välille. Tähän ruuhka-aikaan ei kannata ajoittaa maailmanlaajuisia suoria mediatapahtumia, juuri nyt. Jos kehittyvissä maissa liikuttaisiin yhtä paljon kuin länsimaissa, maailmanlaajuisen ruuhkan aika muuttuisi.
Ja kun energian kallistuminen ja kasvihuoneilmiön voimistuminen vähentävät liikkumista, tarpeet digitaalisille palveluille muuttuvat ja uusia liikkumista vähentäviä ja tehostavia tarpeita tulee esiin. Näitä suomalaisten tulevaisuuden menestyjäyritysten kannattaa lähteä jahtaamaan. Hop hop, heti matkaan etsimään heikkoja signaaleja.
Tästä kaikesta puhuttiin Global Rush Hour -seminaarissa keskiviikkona. Yleisenä punaisena lankana ja suurena kysymysmerkkinä kulki suomalaisten kyvyttömyys palvelujen tuotteistamiseen. Vähän kärjistäen: Kun Asko myy sisustustavaroita, Ikea myy sisustustavaroiden ympärille rakennettua palvelua. Kun Nokia myy maailman parhaita älypuhelimia, Apple myy keskinkertaisen iPhonen ympärille rakennettua palvelukokemusta. Ja niin eespäin. Miten me suomalaiset oppisimmekaan rakentamaan palveluja, jotka olisivat kaiken lisäksi kansainvälisiä menestystarinoita? Miljardin euron kysymys.
Post a Comment