Voiko mediateollisuus oppia pornoteollisuudesta?

Mielenkiintoinen kysymys, joka herätti lukemaan tämän blogikirjoituksen What the journalism industry can learn from porn. Kovin paljon ei jäänyt käteen - vakiintuneita peruslauseita:

Often the online user is in a completely different market than the target audience of the news site and requires more sophisticated content than what is being offered to the traditional news consumer.

Finally, one panelist said that no matter the transmission, it all boils down to people watching other people have sex. And for journalism, it boils down to the written and spoken word. The news will never die, we just to need adjust how it’s presented in order to stay on the forefront of the technology that’s changing our work and our lives

Silti, nyt tuo kysymys jäi kaivertamaan mieleeni, kun valitettavan/miellyttävän huonosti tuo alan tunnen. Voiko mediateollisuus ottaa jotain oppia pornoteollisuudesta verkon puolella? Ja jos voi, niin mitä?

Huono journalismi paljastuu verkossa

Ei mitään uutta, ja edelleenkin ihmettelen, milloin toimittajat ymmärtävät, että verkossa lukijat paljastavat toimittajien tyhmyyden, laiskuuden ja hakuammunnan - nimeä myöten. Nyt tulilinjalla on Tanja Saarelasta ja Louis Vuittonista kirjoittanut Iltalehden toimittaja, joka ei joko ymmärrä sarkasmia tai unohti journalismin etiikan kokonaan. Tapaus yksityiskohtaisesti Hupaisaa ajankulua tyhmille lapsille -blogissa. (via Pinseri)

Verkkohallinto heikossa hapessa Suomessa

YK:n E-government Survey 2008 kertoo verkkohallinnon heikkenevästä tilasta Suomessa. Kansainvälisessä vertailussa valtion verkkohallintovalmiuksissa Suomi on sijalla 15 (neljä vuotta aiemmin sijalla 9), valtion tarjoamissa verkkopalveluissa sijalla 23 ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksissa internetissä sijalla 45 (neljä vuotta aiemmin sijalla 16), kun esimerkiksi Viro on sijalla 8. Monet maat ovat menneet neljän kuluneen vuoden aikana uinuneesta Suomesta ohi. Vertailu kertoo laajemminkin internetin yleisestä palvelutasosta Suomessa hallinnon lisäksi mediassa, verkkokaupassa, uusissa sovelluksissa ja internetin mahdollistamien uusien liiketoimien luomisessa. Ja yhteen aikaan kehuimme olevamme näissä asioissa eturivin maita maailmassa. Olisi aika alkaa tehdä töitä verkon mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Ilmastonmuutoksen jarruttamisesta ja Facebook-markkinoinnista

earthhour

Aika ottaa kantaa ja sammuttaa valot tunniksi maaliskuun 29 päivänä kello 8 illalla - ja luoda kansainvälinen liike Earth Hour ilmastonmuutoksen hidastamisen vaativien tekojen puolesta. Symbolistahan tämä on, mutta näytetään julkisesti että haluamme muutosta. (via Facebook)

PS: Yhteisömarkkinoinnin voima näkyy. Facebookissa olin 163 857 Earth Hour -tuntiin ilmoittautunut kun Earth Hourin omalla saitilla olin vasta 8 864:s ilmoittautunut.Vaan kuinkahan moni noista Facebookin diileistä realisoituu teoiksi?

Nettiradio nousussa ja muusta radion muutoksesta

Radion tulevaisuudesta lukemisen arvoisesti: Nettiradion tavoittavuus nousussa, broadcast-radio menettää yleisöjään kirjoittaa Tuhat sanaa eli Ylen Tuija Aalto:

Uuden internetin mahdollisuudet on kokeiltava ja yleisön sitouttaminen radiokanavan maailmaan on välttämätön keino lisätä kuuntelijauskollisuutta. Muutos on varma: radio sellaisena kuin sen tunnemme on hitaasti jäämässä historiaan.

Kun omaankin radiokuuntelua miettii, niin jos ottaa autossa tapahtuvan radiokuuntelun pois, kuuntelen nettiradiota ainakin yhtä paljon kuin perinteista broadcast-radiota - ja nettiradio on tässä nousussa. Mutta kun laskee kaiken tämän radiokuunteluni yhteen, niin kuuntelen radiota enemmän kuin aikaisemmin. Nettiradio on siis lisännyt radiokuunteluani, enkä usko olevani ainoa.

Tulevaisuuden televisio ei näy Suomessa

Maantieteellinen syrjäytyneisyys harmittaa aina kun yrittää kokeilla tulevaisuuden palveluja kuten juuri äsken BBC:n iPlayeriä, jossa on katsottu BBC:n lähettämiä tv-ohjelmia Britanniassa nettitelevision joulupäivän lanseerauksen jälkeen yli 3,5 miljoonaa ohjelmaa netissä. Kaikki katsojat ovat briteistä koska muualla tämä nettitv ei näy.

BBC:n iPlayerin puhutaan mullistavan television katselua. Viimeistään sitten, kun television käyttöliittymä on tuon kaltainen ja televisio toimii ondemand-ohjelmien katselulaitteena. Editors weblog kertoo:

“Typically, people who use the BBC iPlayer are spending nearly half an hour a day watching streams of their favourite programmes, suggesting that it looks set to revolutionise the way BBC Television programmes are viewed in the UK,” said Ashley Highfield, director of BBC Future Media and Technology.

“Significantly, while the BBC iPlayer allows the public to catch up on their favourite mainstream BBC shows, it is also encouraging to see that nearly half of all programmes streamed or downloaded are placed outside the top 50, demonstrating how on-demand services can bring niche programming to a wider audience.”

Herätys Yle. Hopi, hopi. Haluan Suomeen tällaista ettei tarvitse alkaa harkita muuttoa Britanniaan. Vakavasti, kuinkahan monta vuotta Yle on BBC:tä perässä kehityksessä?

Journalism Enterprise.com blogista

Britannin merkittävä journalismibloggaaja Paul Bradshaw on perustanut usean bloggaajan tiimin voimin blogin, jossa arvioidaan uuden median saitteja, jotka pyrkivät tekemään online-journalismilla bisnestä tai rakentamaan tulevaisuuden journalismia. Perustelut tämän Journalism Enterprise.com blogin perustamiseen kertovat hyvin journalismin murroksesta:

Because journalism is changing, not only as a job and a process, but as an industry. How journalism - particularly good journalism - is going to survive in a world of free content is perhaps one of the biggest and most difficult questions of the moment.

There are so many experiments by so many people in so many fields - from journalists going it alone to large news organisations trying new projects, from amateurs who feel passionately about their field to non-profit organisations who see the potential of the web, and from internet startups to established new media players, I thought we needed a blog to keep track of it all and provide a place for debating the issues involved.

Niin, muistetaan että Britanniahan on tällä hetkellä nettimainonnan pioneerimaa, jossa nettimainonnan arvon ennustetaan äskettäin lukemani arvion mukaan ylittävän tv-mainonnan arvon parin seuraavan vuoden kuluessa.

Vihan tunteita talven kestoaiheesta

Bloggaussunnuntain päätän vihan tunteita herättäneeseen sunnuntaiseen lukukokemukseen (sitä hyvää journalismia edellisen kirjoitukseni hengessä) HS:n sunnuntaisivuilta: “Uupuneet auttajat. Pula rahasta ja työvoimasta on vienyt lastensuojelun katastrofin partaalle” (linkki maksulliseen juttuun).

Miksi me yksittäisinä veronmaksajina, miksi virkamiehet vastuullisina tekijöinä, miksi poliitikot vastuullisina päättäjinä haluamme kurjistaa huonosti voivia lapsia, nuoria ja perheitä, ja siten saada aikaan lisää Myyrmäkejä ja Jokeloita? Miksi me näin halumme? Rahan puute on pelkkä tekosyy, sillä Suomi on niin rikas ja vauras maa, että se voi halutessaan laittaa jonkin asian kuntoon. Siksi oikea kysymys kuuluukin: Miksi me emme halua laittaa lastensuojelua kuntoon Suomessa?

Hyvä journalismi on kuin taidetta

Havaintovihkon Tuomo Björkstenin huomio “Hyvä journalismi on taidetta” pitää sisällään hyvän journalismin olennaisen ytimen. Hyvä journalismi todellakin on kuin taidetta. Kun journalismi kohoaa keskinkertaisuuden yläpuolelle missä tahansa mediassa, se antaa lukijalle, katsojalle, surfaajalle, kuuntelijalle tiedon lisäksi elämyksen ja tunteita, mikä kokonaisuutena luo oivalluksia, antaa ideoita, niitä “ahaa-elämyksiä”. Tämän me journalistit tunnumme liian usein unohtavan; sen että olemme pohjimmiltamme tarinankertojia, mediasisällön muotoilijoita.

Miten käy Yhtyneiltä verkkoliiketoiminta ja asiakaslehtien tekeminen?

Vierityspalkista huomaamani uutinen yritysjournalismin kärkiyhtiö Kynämiehen fuusioimisesta Yhtyneisiin Kuvalehtiin herättää mietteitä paristakin syystä. Fuusion yhteydessä Kynämiehen toiminta jaetaan kahteen liiketoimintayksikköön: asiakaslehtiliiketoimintaan ja verkkoliiketoimintaan emoyhtiön perinteisen aikakauslehtiliiketoimintojen rinnalle.

Tämä yritysrakenne nostaa verkkoliiketoiminnan samalle tasolle aikakauslehtiliiketoiminnan rinnalle - nähtäväksi jää miten hyvin perinteinen sukuyhtiö käyttää tilaisuuden hyväksi uuden median innovoinnissa ja yhdistämisessä aikakauslehtien kustantamiseen?

Samalla Kynämiehen, yritysjournalismin ja asiakaslehtien tekemiseen uusia tuulia tuoneen yrityksen, tarina itsenäisenä yhtiönä päättyy. Vieläkö tämän jälkeen ison mediakonsernin asiakaslehtiyksiköstä löytyy draivia uudenlaisen luomiseen?

Yritysrakenteiden muuttaminen on yksi johtamisen työkalu, jonka seuraukset eivät vain aina ole ainoastaan haluttuja vaan joskus myös yllättäviä. Tulevaisuus näyttää, miten tässä tarinassa käy. Seurantaan.