Luonnon voimaa, originally uploaded by pintaa.
Talvimyrskyn jälkeen Seurasaaressa Laskiaissunnuntaina eli tänään. Tuore kuva Valokuvatorstain voima-haasteeseen.
Luonnon voimaa, originally uploaded by pintaa.
Talvimyrskyn jälkeen Seurasaaressa Laskiaissunnuntaina eli tänään. Tuore kuva Valokuvatorstain voima-haasteeseen.
Bloggaajien journalismikritiikki löysi taas kohteen - tällä kertaa Maikkarin uutisista. Tero Lehto kertoo. Kannattaisi jo journalistien uskoa, että aina löytyy se katsoja/lukija/kuuntelija, joka tietää paremmin, hoksaa lepsuilut ja kertoo sen verkossa. Viikko aiemmin samasta aiheesta.
Ehkä Suomeenkin tarvittaisiin New Trust.netin kaltainen opas hyvään journalismiin. Vaan mistä löytyisi se suomalainen taho, joka haluaisi rahoittaa tämänkaltaisen voittoa tavoittalemattoman nettisaitin toiminnan? Hmm - osaksi Niklas Herlinin Uusisuomi.fi:tä?
Hauska klippi You Tube -televisiossa:
Huomasinpa mielenkiintoisen asian tutkiessani kustantajien kansainvälistä “Automated Content Access Protocol” -hanketta (lyhenne ACAP) kohtaan esitettyä kritiikkiä. Suomalainen keskustelu asiasta puuttuu kokonaan. Miksihän?
Eikö meitä siis lainkaan kiinnosta keskustella, kiittää tai kritisoida, ACAPia, jonka tarkoitus on teknisin automaation keinoin antaa kustantajille päätösvalta oman sisällön jakamiseen verkossa hakukoneiden kautta haluamallaan bisnesmallilla - oli se sitten mikä tahansa? Suomesta ACAPin pilottiyrityksiin kuuluu muuten Sanoma Oy. Lisätietoa ACAPista tarjoaa Wikipedia.
Ainoa ACAPia käsitellyt Googlen löytämä suomalainen kirjoitus on Pirkka Aunolan syksyltä 2006, jolloin sanomalehtien kustantajien maailmanjärjestön WANin kautta organisoitu hanke käynnistyi. Protokolla lanseerattiin käyttöön pari kuukautta sitten, marraskuun 29. päivänä viime vuonna.
Google ei muuten tänään löytänyt ainottakaan suomenkielistä linkkiä Acapin sivuille: www.the-acap.com. Tulkoon tästä sitten ensimmäinen.
Vaikka hakukoneiden ja uutisia kustantavien suhde on keskusteluttanut Suomessakin jonkin verran, keskustelu ACAPista ja sen mahdollisista vaikutuksista loistaa poissaolollaan suomalaisessa verkkomaailmassa.
Aloitanpa keskustelun väittämällä, että ACAP on konseptuaalisesti hyvä työkalu parhaiden tulevaisuuden journalismia rahoittavien liiketoimintamallien löytämiseksi, koska se mahdollistaa erilaisten hakukoneita hyötyntävien journalististen liiketoimintamallien kokeilut. Teknisen ratkaisun taso ja se, miten laajasti protokolla otetaan käyttöön, tulevat ratkaisemaan paljon kuinka hyödyllinen tästä työkalusta käytännössä tulee.
Mielenkiintoinen kysymys, joka herätti lukemaan tämän blogikirjoituksen What the journalism industry can learn from porn. Kovin paljon ei jäänyt käteen - vakiintuneita peruslauseita:
Often the online user is in a completely different market than the target audience of the news site and requires more sophisticated content than what is being offered to the traditional news consumer.
Finally, one panelist said that no matter the transmission, it all boils down to people watching other people have sex. And for journalism, it boils down to the written and spoken word. The news will never die, we just to need adjust how it’s presented in order to stay on the forefront of the technology that’s changing our work and our lives
Silti, nyt tuo kysymys jäi kaivertamaan mieleeni, kun valitettavan/miellyttävän huonosti tuo alan tunnen. Voiko mediateollisuus ottaa jotain oppia pornoteollisuudesta verkon puolella? Ja jos voi, niin mitä?
Ei mitään uutta, ja edelleenkin ihmettelen, milloin toimittajat ymmärtävät, että verkossa lukijat paljastavat toimittajien tyhmyyden, laiskuuden ja hakuammunnan - nimeä myöten. Nyt tulilinjalla on Tanja Saarelasta ja Louis Vuittonista kirjoittanut Iltalehden toimittaja, joka ei joko ymmärrä sarkasmia tai unohti journalismin etiikan kokonaan. Tapaus yksityiskohtaisesti Hupaisaa ajankulua tyhmille lapsille -blogissa. (via Pinseri)
YK:n E-government Survey 2008 kertoo verkkohallinnon heikkenevästä tilasta Suomessa. Kansainvälisessä vertailussa valtion verkkohallintovalmiuksissa Suomi on sijalla 15 (neljä vuotta aiemmin sijalla 9), valtion tarjoamissa verkkopalveluissa sijalla 23 ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksissa internetissä sijalla 45 (neljä vuotta aiemmin sijalla 16), kun esimerkiksi Viro on sijalla 8. Monet maat ovat menneet neljän kuluneen vuoden aikana uinuneesta Suomesta ohi. Vertailu kertoo laajemminkin internetin yleisestä palvelutasosta Suomessa hallinnon lisäksi mediassa, verkkokaupassa, uusissa sovelluksissa ja internetin mahdollistamien uusien liiketoimien luomisessa. Ja yhteen aikaan kehuimme olevamme näissä asioissa eturivin maita maailmassa. Olisi aika alkaa tehdä töitä verkon mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Aika ottaa kantaa ja sammuttaa valot tunniksi maaliskuun 29 päivänä kello 8 illalla - ja luoda kansainvälinen liike Earth Hour ilmastonmuutoksen hidastamisen vaativien tekojen puolesta. Symbolistahan tämä on, mutta näytetään julkisesti että haluamme muutosta. (via Facebook)
PS: Yhteisömarkkinoinnin voima näkyy. Facebookissa olin 163 857 Earth Hour -tuntiin ilmoittautunut kun Earth Hourin omalla saitilla olin vasta 8 864:s ilmoittautunut.Vaan kuinkahan moni noista Facebookin diileistä realisoituu teoiksi?
Radion tulevaisuudesta lukemisen arvoisesti: Nettiradion tavoittavuus nousussa, broadcast-radio menettää yleisöjään kirjoittaa Tuhat sanaa eli Ylen Tuija Aalto:
Uuden internetin mahdollisuudet on kokeiltava ja yleisön sitouttaminen radiokanavan maailmaan on välttämätön keino lisätä kuuntelijauskollisuutta. Muutos on varma: radio sellaisena kuin sen tunnemme on hitaasti jäämässä historiaan.
Kun omaankin radiokuuntelua miettii, niin jos ottaa autossa tapahtuvan radiokuuntelun pois, kuuntelen nettiradiota ainakin yhtä paljon kuin perinteista broadcast-radiota - ja nettiradio on tässä nousussa. Mutta kun laskee kaiken tämän radiokuunteluni yhteen, niin kuuntelen radiota enemmän kuin aikaisemmin. Nettiradio on siis lisännyt radiokuunteluani, enkä usko olevani ainoa.
Maantieteellinen syrjäytyneisyys harmittaa aina kun yrittää kokeilla tulevaisuuden palveluja kuten juuri äsken BBC:n iPlayeriä, jossa on katsottu BBC:n lähettämiä tv-ohjelmia Britanniassa nettitelevision joulupäivän lanseerauksen jälkeen yli 3,5 miljoonaa ohjelmaa netissä. Kaikki katsojat ovat briteistä koska muualla tämä nettitv ei näy.
BBC:n iPlayerin puhutaan mullistavan television katselua. Viimeistään sitten, kun television käyttöliittymä on tuon kaltainen ja televisio toimii ondemand-ohjelmien katselulaitteena. Editors weblog kertoo:
“Typically, people who use the BBC iPlayer are spending nearly half an hour a day watching streams of their favourite programmes, suggesting that it looks set to revolutionise the way BBC Television programmes are viewed in the UK,” said Ashley Highfield, director of BBC Future Media and Technology.
“Significantly, while the BBC iPlayer allows the public to catch up on their favourite mainstream BBC shows, it is also encouraging to see that nearly half of all programmes streamed or downloaded are placed outside the top 50, demonstrating how on-demand services can bring niche programming to a wider audience.”
Herätys Yle. Hopi, hopi. Haluan Suomeen tällaista ettei tarvitse alkaa harkita muuttoa Britanniaan. Vakavasti, kuinkahan monta vuotta Yle on BBC:tä perässä kehityksessä?